2017/12/15

PARSAKALISTIN


Joskus sattuu niin, että tulee mieleen ajatus jonka haluaisi kokeilla toteuttaa ja sitten sattumalta ihan parin päivän päästä törmää ihan just sopivaan saajaan. Niin onhan se sitten pakko saada testata se idea. Vaikka se olisi outo. Tai tosi outo. Etkä tunne sitä saajaa ollenkaan. Niin silti.

Mä nimittäin mietin tuossa aiemmin syksyllä helistimiä. Että virkkaampa tälle pienemmälle poikaselle sitten kans sellaisen söpön helistimen. Vaikka sen pupun, johon löytyy ohjekin Sormustin -blogista. Tai vähän muokkaan ohjetta ja teen vaikkapa pesukarhun tai ketun. Tai oisko apina outo valinta? No, tavallaan kun puurenkaaseen kiinnitetään eläimen irrallinen pää vauvan imeskeltäväksi, niin voiko siinä nyt sitten miettiä että onko jonkun eläimen pää oudompi kuin toinen. No, kana kyllä olisi ehkä vähän hämärä. Tai niin, voishan se olla jotain muutakin kuin eläimen pää. Sitten se voisi olla oikeasti outo vauvan helistimeksi. Esimerkiksi makkara olisi hauska, mutta todella oikeasti outo. Tai banaani? Se ois jo hieno outo! Entä donitsi, tai hei kuppikakku? Siitä sais hauskan! Porkkana vois olla hyvä kans, tai joku sieni. Tai parsakaali! Joo!! Parsakaali olisi just niin hyvä, kun sillä me ainakin viime kierroksella aloitettiin kiinteät. Ja niin varmaan nytkin. Joo. Helistin, jossa olisi parsakaali. Parsakalistin. Haa haa. No, ehkä en kuitenkaan sellaista ala tekemään. 








Paitsi että ihan pian ylläolevan ajatuskulun jälkeen luin Simppeli sormiruokakeittiö -blogia ja facebookryhmää ylläpitävän Marjutin koskettavan blogikirjoituksen uudesta raskaudesta ja alun haasteista. Luettuani ajattelin, tiesin, että virkkaanpa sen sittenkin. Sen parsakaalihelistimen. Marjutin vauvalle. Parsakaali kun on tavallaan Simppelin sormiruokakeittiön maskotti tai vähintäänkin onnenkasvis, ja tuleva vauva oli työnimeltään Parsakalle! Niin että tämän täytyy olla merkki! Että ei muuta kuin työhön. Äitini kysyi jossain kohtaa kun tein koeversiota irrallisesta parsasta, että "siiiiis....tunneksä sen jotenkin?". Eh, en, en ollenkaan. Mutta ei se haittaa! Tunnen yhteyttä, se riittää nyt! Ja niin virkkasin helistimen, josta tuli vähintäänkin hämärä, mutta just hyvä. Osoitteen stalkkasin yhteisen ystävän kautta ja parsakalistin on jo kotiutunut Parsakallea oottelemaan.

Helistimestä sen verran speksejä, että vaikka eka meinasin tehdä parsakaalin vapaasti virkkaamalla, törmäsin kuitenkin Etsyssä niin mainioon ohjeeseen, että päätin hyödyntää sitä hieman soveltaen. Puinen renkula on Nappikauppa Punahilkasta aiemmin ostettu ja lankana on vanha kunnon Blend Bamboo. Sisällä oleva pieni helistin on Sormustimen Annilta lunastettu, kun mulla olevat olivat liian isoja parsan sisään. 

Niin ja tokikaan en ole tuolle omalle pojalle saanut aikaiseksi omaa helistintä, huoh! Suutarin lapsella ei ole, ja niin edelleen. Mutta tarkoitus kyllä on! Ehkä se banaani, se olisi hauska! Silleen osin auki kuorittuna ehkä? Tai sit ne suutarinlapsen kengät? Se oliskin riittävän outo helistin!

Ehkä mä vielä vähän jatkan tän suunnittelua...
-Hanne

2017/12/01

KAHDEN KAUPAN KOKOISET KÄSSÄMESSUT




Mukavaa joulukuun ensimmäistä!! Perinteikkäästi mä en järjestä joulukalenteria, heh, mutta monet muut blogit ja kaupat onneksi järjestää! Mutta semmonen jouluinen menovinkki mulla ois kuitenkin jakaa teille näin joulukuun kunniaksi!

Mä nimittäin vietin tiistaina mukavat pari tuntia ikäänkuin käsityömessuilla, mutta ilman niitä messuja ja ihan Helsingin keskustassa. Ei muuta kuin vauva, vaunut, kamera ja lompakko mukaan, metrolla Kaisaniemeen ja sieltä muutama kortteli Senaatintorille ja Katariinan kadulle. Sieltä löytyy sekä Kuusi Collective että MadeBy Helsinki. Ensimmäinen pitää sisällään kuusi kangaskauppaa ja jälkimmäisestä löytyy ne messuilta tutut inspiroivat käsityöt. Eikä tuosta pitkä olisi Taito Shoppiinkaan (Eteläesplanadi 4), jos lankojakin tarvitsee. Ja jos mukana on lapsia niin tuossa saman kadun kulmassa on myös Lasten kaupunki, vierailun arvoinen sekin!

Mä piirsin teille ihan kartan Kaisaniemestä metrolta (tai Eurokankaalta, heh), kun ite ainakin jotenkin hahmotin mielessäni että kaupat olisi jotenkin kauempana tai hankalamman matkan päässä:




Ensin menin "messuillani" Kuuseen. Kuusi on siis yhtäkuin Käpynen, Paapii, Nuppu, Ikasyr, Vanja Sea ja Ommellinen. Kuusesta löytyy sekä näiden kuuden kaupan valmistuotantoa että sitten niitä kankaita. Aah! Ihania kankaita! Ja pakalta! Löytyy kyllä joitakin valmispalojakin, mutta suurelta osin kankaat ovat nimen omaan pakalla, josta voi ostaa haluamaansa herkkua haluamansa määrän. Kuusi onkin siis ihan kauppa, eikä niinkään messulaari taikka popup.

Erihuippua on myös se, että kankaiden ja vaatteiden lisäksi Kuusessa on myös työpiste, josta löytyy peitetikkikone, ompelukone ja kaksi saumuria. Näitä saa käyttää aina jos Kuusessa ei ole meneillään pajaa. Niin ja siis siellä on tosiaan pajojakin! Tähän mennessä on pidetty jo ainakin pipopaja ja joulukoristepaja, eilen taisi olla tonttulakkipaja ja huhujen mukaan tulossa on vielä esim. Nuppumekkopaja. Ja muitakin juttuja on jo suunnitteilla.

Itse haahuilin Kuusessa kuin messuilla ikään, varmaan ainakin tunnin, hipelöin ehkä joka kangasta ja ostinkin lopulta pitkän mietinnän jälkeen kankaan poikien jouluvaatteita ajatellen. Jututin Kuusen mukavia yrittäjiä ja istahdin vielä työpisteelleenkin ruokkimaan vauvaa. Kuusi oli ihana! Ai ja sinne tosiaan pääsee hyvin vaunuillakin, kunhan pujahtaa vaan juuri ennen Katariinankadun sisäänkäyntiä talojen sisäpihalle. Kuusen ainoa huono puoli on se, että se on paikallaan vain tammikuun 10. päivään asti. Että jos meinaa käydä, niin nyt on sen aika!





Kuusesta siirryin tien yli ja muutaman metrin Senaatintorille päin, kohti MadeBy Helsinki -kauppaa. Nyt täytyy nolona myöntää, että vaikka kyseinen kauppa on ollut paikallaan jo kolme vuotta, kuulin siitä kunnolla vasta nyt, kun (itsekkin kaupassa tuotteitaan myyvä) opiskelukaverini vinkkasi firmasta. MadeBy Helsinki pitää siis sisällään kotimaisten pienyrittäjien hienouksia, siis niitä käsitöitä, mitä messuillakin tosiaan aina ihastelee. Lisäksi liikkeessä on ihanan kutsuva työpajanurkkaus, jossa järjestetään pajoja ja jossa voi kaupassa käydessään myös hetkeksi istahtaa kahvikupposelle ja neulomaan.

Tällä hetkellä työpajanurkkausta koristaa aikamoinen määrä villasukka, sillä meneillään on MadeBy Hope -keräys jossa kerätään villasukkia jouluksi vähävaraisille tai kriisin kokeneille perheille. Sukkia voi muuten aina jouluun asti toimittaa liikkeeseen, ja myös paikanpäälle voi mennä neulomaan omista tai siellä tarjolla olevista langoista! Nytkin pöydällä oli yhdet sukat, joita seuraava tekijä sai jatkaa.

Niin ja kuumaakin kuumepi vink vink vielä, tänä viikonloppuna 1.-3.12 samaisessa työpajanurkkauksessa on käynnissä ilmainen omatoimipaja, jossa voi käydä askartelemassa tämän vuoden jouluhitiksi muodostuneen tontun oven!





MadeBy Helsingin mielenkiintoiseksi tekee mun mielestä ehkä erityisesti se, että se ei oo oikeastaan vain kauppa, vaan siellä on tosiaan ohjattuja pajoja, tilaa pysähtyä vähän kässäilemään ja on siellä pieni kahvilakin! Mukavaa on myös se, että liikkeessä myyjinä toimii vuorotellen tekijät itse. Niin ja valikoimaa kyllä löytyy kupista saippuan, vaatteiden ja korujen kautta heijastimiin asti ja eteenpäin. Tänne (tai putiikin verkkokauppaan) vois mun mielestä hyvin mennä ratkomaan ongelmaa "mitä lahjaksi ihmiselle jolla on jo kaikkea".


Noh niin tulikohan hehkutettua niinkuin käsityömessuja konsanaan, heh! Mutta kun oli vaan kerrassaan niin mukava reissu, matkaan lähdin vähän extempore, ihan vaan tavallisena marraskuisena tiistain, ja sitten sainkin tehdä kunnon kässäsukelluksen! Ja jotenkin sitä myös kauheasti toivoisi että tällaisia kivijalkakauppoja oikeasti säilyisi tarjolla. Onhan se juu näppärää kotisohvalta klikkailla ajatuksella harkiten ostoksia, mutta ihan eri fiilikseen kyllä pääsee kun saa oikeasti pikkasen sivellä poskea vasten ihanaa neulosta tai tutkia paikan päällä taitavien tekijöiden kättenjälkiä.

Kohta, siis kai jo huomenna?? Senaatintorilla starttaa muuten perinteiset Tuomaan markkinat, silloin (tai siis siellä käydessä) ainakin kannattaa eksyä torilta pari askelta Katariinan kadulle päin piipahtamaan näissä kahdessa kivassa putiikissa! 

-hanne

2017/11/15

KUINKA SELVIYTYÄ TAMPEREEN KÄDENTAIDOT -MESSUILTA PÄIVÄSSÄ



Ohoi, kässäsisaret, ainakin meikäläisen vuoden messukohokohta, Tampereen kässämessut lähestyy! Ne järjestetään 17-19.11. Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa. Siis ihan just nyt! Mä meen pitkästä aikaa sinne vain yhdeksi päiväksi, koska en jaksa kahta päivää kulkea siellä vauvan kanssa, enkä toisaalta halua olla vauvasta erossakaan.

Nämä messut ovat suuret. Siis todella suuret. Ja koska oon nyt vain yhden päivän, pitää laatia kunnon taistelusuunnitelma käytettävissä olevan messuajan optimoimiseksi! Ja koska tälläkin kertaa meen messuille blogisti -lappu rintapielessä, päätin että yhdistän nämä kaksi ja hoidan tämän blogiosion jo etukäteen jakamalla teillekin mun taistelusuunnitelman! Varsinaista messutunnelmaa voi sitten seurata vaikkapa instagramista ja tietty monista monista muista blogeista! Sitten asiaan!


LINKIT JA KANAVAT

Messujen kotisivut kannattaa luonnollisesti ottaa haltuun ennen messuja
Facebook -sivut taas sitten pitävät sisällään mm. tärppejä, joita ei muualta ehkä löydä!
Näytteilleasettajat voi tutkia messujen sivuilta läpi erilaisin hakukriteerein. Mä kävin läpi halli kerrallaan.
Opaskartta on näppärä tulostaa etukäteen ja merkkailla siihen ainakin ne must see -näytteilleasettajat!
Ohjelmaan kannattaa samoin paneutua ja laittaa muistiin mielenkiintoisten juttujen kloajat ja lavat
Liput on näköjään perjantaille ja sunnuntaille vähän edullisemmat kuin lauantaille, ja ennakkoon ostettuna säästää jokaisen päivän lipusta pari euroa, ja välttyy jonoista messuille mentäessä!
Saapuminen messuille on olennaista lukaista, varsinkin jos tulee kauempaa. Parkkipaikkoja on rajoitetusti, mutta bussit kyllä kulkee hyvin!

Messujen virallinen hashtag on #kädentaidot


KULKEMINEN

Mä menen paikanpäälle Helsingistä autolla vanhempieni kyydissä ja lähden pois junalla. Mä oon ollut vain kerran messuilla autolla, silloin paikka löytyi ihan helposti parkkialueelta, joskin kyllä pienen kävelymatkan päästä. Parkkeeraus maksaa 6€. Nyt on kuitenkin kovasti etukäteen varoiteltu ruuhkasta ja käytössä on myös maksuton!! etäpysäköinti, josta on ilmainen bussikuljetus. Suosittelen harkitsemaan sitä jos tulee autolla!

Pois menen siis junalla, asemalle messuhallilta pääsen näppärästi bussilla. Busseja (bussit nro 14 ja 14y ainakin) kulkee Tampereen keskustan ja messujen välillä tiheästi, noin 10min välein koko messujen ajan. Matka kestää muistaakseni noin 20min vai vähän enemmänkin, ja koska varsinkin poislähtiessä on kova ruuhka, kannattaa aikaa varata reippaasti, sillä välttämättä et mahdu heti ensimmäiseen lähtevään bussiin.

Myös muuten junat saattavat olla normaalia täydempiä, joten lippu kannattaa hankkia hyvissä ajoin jos junalla kulkee.




MITÄ MUKAAN

Oma listani on kutakuinkin tällainen:

Kännykkä
Varavirta+laturi
Kamera?
Lompakko (ja jonkin verran myös käteistä, vaikka monilla myyjillä käykin nykyään kortti)
Aluekartta merkintöineen
Blogistivahvistus
Juomapullo
Pientä purtavaa
Neuletyö matkalle 
Käsidesi
Särkylääkkeet (varoiksi, koska mikään ei rasita enempää kun havahtua alkavaan migreeniin heti messupäivän alkuun...)
Vaatetuksen osalta jotain kevyttä ja näppärää
Vauvan tarvikkeet (rengasliina tai kantoreppu, vaipat, harsoja, peppupyyhkeitä, vaihtovaatteita, vaunut, leluja, pari tuttia, vaipanvaihtoalusta, vaunuverho tuomaan omaa rauhaa)

Mulla on messuilla siis vaunut koko ajan mukana, joten laukku voi olla mikä vaan vaunuihin mahtuva. Jos ei olisi vaunuja, nappaisin mukaan varmaankin repun.


OHJELMA

Kannattaa ehdottomasti tsekata etukäteen mitä ohjelmaa on niillä päivillä jolloin on messuille menossa. Ajat sekä esiintymislavat (ja halli!) kannattaa myös merkata ylös, lavoja nimittäin riittää! Lisäksi messuilla on aina useampia näyttelyjä, työpajoja jne. Merkkaa nekin karttaan, jos ne yhtään kiinnostaa!

Nettisivujen ohjelma -sivu on musta vähän hankala, päiväkohtaista ohjelmaa ei näe helposti kerralla, vaan ne pitää vähän kaivella esiin lava kerrallaan. Mulle mielenkiintoisimmat jutut pyörii C-hallin Idealavalla. Lisäksi tutkin tarkkaan osastoilla tarjolla olevan ohjelman. Myös Taito -lava kiinnostaa.

Mä oon siis menossa perjantaina ja silloin haluaisin mennä katsomaan ainakin osin seuraavia esityksiä:

Idealava:
klo 11.30 Pikselivirkkaus, Novita
klo 12.00 Välkyt vanttuut ja muita heijastavia asusteita, Jenny Saarimaa
klo 13.30 Molla Mills ja uusi Virkkuri-kirja
klo 14.30 Monitoimisaha tositoimissa, Neorex Oy

Taitolava:
Klo 12.30 Ryijyn ompelu. Pieni persoonallinen ryijy syntyy itse suunnitellen ja ommellen valmiille ryijynpohjakankaalle, Taito Ylä-Savo

Lisäksi mua kiinnostaa Taitaja2018 -näytös: 100-vuotiaan Suomen vaatekaappi Ohjelmalavalla klo 13:15 sekä BÄÄ!-lankalaboratorio (osasto A30) ja Suomenlippu -näyttelyn. Ja monet osastoilla olevat työnäytökset.

Ja kuten näkyy, kaikkiin näihinkään en mitenkään voi ehtiä!




OSTOSTÄRPIT

Mä en yleensä kuluta messuilla ihan kauheasti rahaa, mutta jotain aina tarttuu mukaan. Nyt tänä vuonna oon hieman koonnut listaa millaisia asioita ainakin pitäisi etsiä ja tutkia:

- Vegaaninahka! Ompeluryhmissä syksyn hittituotetta, vegaaninahkaa on aiemmin löytynyt ainakin Ullakan (c 1119) kojulta. Samoin heillä on ainakin verkkokaupan valikoimissa myös esim. korkkikangasta mitä kiinnostaisi kokeilla. Näihin käyn ottamassa näppituntumaa.
- Sock blank on mulla vielä kokeilematta! Niitä siis aion käydä tutkimassa ainakin Kässäkerho PomPomin kojulla (c 814)
- Metsolalla oon nähnyt ihanaa Pupu Tupuna ja Traktori -kangasta. Oiskohan messuillakin saatavilla? (c 119)
- Tarvisin lapasiin jonkun paksun ihanan herkkulangan. Ehkä Snurresta? (c227)
- Silityskalvoja ajattelin myös tutkia, niitä löytynee ainakin Wenströmiltä? (a 175)
- Nahkaiset yksityiskohdat vaatteissa on myös aika hitti nyt. Toivottavasti muutamat paikalla olevat nahkurit ovat villityksestä tietoisia ja tuovat mukanaan myyntiin pieniä nahkapalasia! 

Mä siis ihan istahdin alas ja selasin kartta kourassa näytteilleasettajat halli kerrallaan, ja samaan tahtiin merkkasin värikoodein tai/ja kirjoittaen omaan karttaani mun must see -kohteet. Näitä on sekä ne samat vanhat tutut että joitakin uusia tuttuja, ja sitten ihan ylläreitä. Esimerkkeinä nyt vaikka Jujuna (c 127), joka on kaavoineen nyt ensimmäistä kertaa messuilla, samoin kankaita myyvä Lalia (c 672) on uusi messuilija. Nämä ainakin on mun kartalla! Sitten esim. Tyypit (e 316) nostin listalle ihan vaan kun oli niin kiinnostava nimi ja nettisivut nopealla vilkaisulla vakuutti ja Ekolikka (a 907) taas kiinnostaa ekologisesti valmistettujen lankojen takia. Kankaiden parissa esim. luomupuuvillankäyttö onkin aika yleistäkin, mutta lankojen kohdalla tästä ehkä vähemmän puhutaan. Ja sitten on vielä moooooonta muuta.


RUOKAPUOLI JA VESSAHOMMAT

Ruokapuoli on messuilla aina vähän haastavaa. Messuhallien ruokapaikat on mun kokemuksen mukaan usein pikkusen tyyriitä mun kukkarolle, lisäksi haluaisin hoitaa ruokailut aina nopeasti pois alta. Tampereen messuilla oonkin käynyt aina vetäisemässä jossain kohtaa semmosen, no, vähän kämäisen hampurilaisaterian pääsisäänkäynnin lähistöllä. Kun en mä messuille koskaan ruuan takia ole mennyt! Se on vaan pakollinen paha mikä pitää aina nopeasti hoitaa alta pois. Siispä tuo pikaruoka on aina ollut toimiva, eikä jonoja oo siellä yleensä mitenkään ihan kauheasti ollut. Lisäksi kannattaa varata mukaan edes vähän omia eväitä, vaikka toki messujen Deli -kojuiltakin löytyy kaikenlaista.

Vauvan ruokapuoli hoituu meillä vielä omalla tuotannolla ja sopivasti tänä vuonna ensimmäistä kertaa messuilta löytyy myös jonkinlainen imetystila! Se sijaitsee jossain E-hallin eteläisen sisäänkäynnin lähistöltä. Tämä onkin ollut musta selvä puute aiemmin, joten jee tälle! Toivottavasti siellä olisi myös nyt mikro käytettävissä kiinteitä syöville ja pulloruokailijoille.

Vessojen osalta kannattaa suosia muita kuin pääaulassa olevia. Niihin on usein jonoa ja perällä olevissa vessoissa taas sitten usein ei ole. Koskaan en oo minnekkään vessaan tampereella ihan kauhean pitään odotellut, joten kaippa niitä siellä riittävästi on.


MESSUILLA MUUTEN

Mä oon siis menossa paikanpäälle vaunujen kanssa. Tämä ei missään nimessä mitenkään päin ole kauhean näppärää. Tampereen messuilla on valtavasti porukkaa, varsinkin lauantaina. Ja vaikka käytävät on kohtalaisen leveät, ne menee silti aika ajoin tukkoon. Perjantaina taitaa olla hiljaisinta (joskin silloinkin porukkaa riittää....), joten se on mun valinta. Pidän myös perjantain tunnelmasta, siinä on jotain erilailla jännittynyttä ja odottavaa, kaikki ovat innoissaan ja hyllyt täynnä tavaraa! 

Messuilla on muuten yleensä ollut mun mielestä todella lämmin, ja mä oon yleensä vilukissa! Joten vaatetta ei kannata kauheasti kantaa mukaan. Aulasta löytyy ulkovaateille valvottu narikka 2€ hintaan.

Semmosta! Sitten mukaan kannattaa varata myös tietty hyvät hermot ja iloista asennetta, ettei vaikka käy harmittamaan yksi käytäviä vaunuillaan ruuhkauttava bloggari, heh. Nähdäänlö messuilla?! Saa myös vinkata omat vinkit ja tärpit!!

-hanne

2017/11/12

YHDEN KÄSITYÖN TARINA (ja arvonnan voittaja)



Irrotin tuossa taannoin pesemistä varten makkarin ovesta todellisen arjen apurimme, ja tuli mieleen siinä samalla, että tämä kaksi ja puolivuotta sitten eräänä myöhäisyönä epätoivoisesti vauhdilla väsätty tekele on ehkä kaikista mun käsitöistä se hyödyllisin ja aktiivisimmin käytetyin.

Homma meni siis näin: Meillä on kaksi kissaa, jotka nukkui meidän makkarissa. Sit tuli vauva ja perhepeti, enkä uskaltanut antaa kissojen nukkua ekan parin kuukauden aikana makkarissa. Mutta kissareppanat varsin pitkään jaksoi pitkin yötä ja yleensä päivälläkin vauvan päiväunien aikaan käydä kokeilemassa onneaan raapimalla makkarin ovea, joka sitten kolisi karmeja vasten. Ja sitten me, toisinaan vauvakin, heräiltiin tähän pitkin yötä. Kiva lisä vauva-arkeen! Tovi pidettiin oven päällä pyyhettä, joka esti ovea heilumasta sitä muutamaa milliä mitä se pääsi heilumaan, mutta sit meni hermot pyyhkeisiinkin. Ja niinpä minä kaivoin esiin vanhan pöytäliinan, leikkasin siitä parit palat, taittelin ja ompelin tommosen.....jutun. Ja se kuulkaas toimii! Ei enää kolinaa tai pyyhkeitä. Tekeleen kappaleet lipsui ommellessa toistensa päältä, tikit vähän vaeltelee vinoon ja nauhoista tuli pikkasen liian tönköt, mutta silti, tämä on ihan paras! Just niin paksu että ovi menee helposti kiinni ja pysyy kiinni, mutta estää kuitenkin sen pienen liikkeen ja sen sietämättömän klonks klonks klonks.

Kissat pääsi joskus puolen vuoden jälkeen takaisin makkariin yöksi, mutta edelleen aina jos makkarin ovi oli kiinni esim. päikkäreiden takia, kissat protestoi raapimalla ovea, oli ne kummalla puolella ovea tahansa. Vaan eipä kolissut ei! Ja nyt on seuraava vauva ja taas kissat yöt makkarikiellossa. Eikä muuten vieläkään kolise. Niin että voittamaton tuote jo vuodesta 2015!



Niin ajattelinpa jakaa teillekin tämän käsityöllisen onnistumiseni! Joskus näköjään parhaat jutut ei vaadi pitkää suunnittelua tai teknistä panostusta, riittää ihan vaan ärsyyntyminen, heh!

Mikä on teidän hämärin/onnettomin/pikaisin mutta kuitenkin toimivin/tarpeellisin/käytännöllisin käsityötuote? Tai voiko käsityö edes olla onneton, jos se on kuitenkin tavallaan onnistunut?


  *****

Hei ja sitten muuten vielä arvonnan voittaja! Oli taas eilen tehty monet sukat, ruuat ja työt! Ja joululahjojakin jo vino pino, pitäis varmaan itekkin startata. True random number generator arvoi ystävällisesti mulle voitokkaaksi Aino P:n, joka eilen teki aroniamehua! Onnea! Laitatko mulle mailia niin saadaan lahjakortti perille :)

-hanne

2017/10/30

KUUDEN VUODEN AJAN [arvonta]

Magneettihelminauha
Virkatut lumihiutaleheijastimet

Tadaa -huivi

Origamiheijastin
Kissan kestävä betonimaljakko
Peruskauluri
Ostoslistakauppakassi
Musteläiskäpainettu body
Ruista ranteeseen -kämmenikkäät
Haaremihousut vauvalle
Takatalvi -huivi

Rapinalelu vauvalle
Joutsenreppu

Tiiättekö mitä mä eilen tein? Luin sängyssä yömyöhään mun blogin vanhoja postauksia! Siis varmaan pari tuntia putkeen! Menee jo varmaan vähä nolouden puolelle, heh! Mutta oli kuulkaas semmonenkin nostalgiatrippi, että ihan hätkähdin kun vauva vieressä yhtäkkiä älähti ja heräs yösyötölle. 

Kuusi vuotta! Niin kauan on Eilen tein ollut olemassa. Kauemman aikaa kuin mun lapset. Kauemmin kuin mitä ollaan asuttu tässä kodissa. Kauemmin kun mitä oon opiskellut. Bloggausinto ja blogaamiseen käytettävissä oleva aika on just nyt toista kuin mitä se oli kuusi vuotta sitten, mutta oon sanonut tän ennenkin: Edelleen, mun käsityöprosesseihin liittyy vahvasti se, että aina tekemisen aikana vähän väliä mietin että pitäiskö tästä vaiheesta ottaa kuva, oiskohan tästä jollekin hyötyä, tai että sitten postaukseen kyllä tästä hommasta kirjoitan että daadidaadidaa. Vaikka en sitten ehtisikkään koskaan mitään kirjoittaa tai kuvata. Mutta siis eilen tein ja te lukijat ootte aina hommissa mukana <3

Toki oon monesti miettinyt että pitäiskös sitä nyt vaan jäädä suosiolla hetkeksi telakalle kun postaustahtikin on mitä on...mutta en mä kuulkaas pysty enkä malta! Nytkin selatessani noita vanhoja ylläkin näkyviä juttuja mietin monesti, että vitsi mitä kaikkea sitä on tullut tehtyä ja niin kiva että ne on täällä tallessa! Ohjeitakin on tullut kirjoiteltua aikamoinen määrä, hyvä että on nekin jossain ylhäällä. Ja vaikka en nyt hetkeen oo keksinyt mitään niin nerokasta (eheh) kuin vaikka esim. tuo (edelleen ahkerasti käytössä oleva, joskin päivitystä kaipaava) ostoslistakauppakassi, niin kyllä mä vielä joskus!


Mutta siis yritän tässä siis sanoa että jihuu, kuusivuotiaita ollaan! 


Ja ehkä myös sitä, että oon aika ylpeäkin tästä blogistani ja varsinkin sen matkasta. Ja iloinen siitä, että teitä on koko ajan täällä mukana ollut, mä en nimittäin olisi ihan itekseni jaksanut tätä näin pitkään kirjoitella. Niin ja vielä yritän sanoa että ARVONTA! Koska pitäähän tätä nyt vähän juhlistaa! 


Saan arpoa teille  45€ arvoisen lahjakortin NOSH:lle
 
Sillä saa jo aika hyvän kasan kankaita jos ompelu innostaa, taikka sitten jotain valmista hienoutta. Ja vinkkinä, että toinen samanlainen kortti lähtee arvontaan instagramin puolelle, siellä voipi myös kokeilla onneaan. Mennään arvonnassa tämän nostalgisoinnin innoittamana samalla teemalla, kuin mun ihan ekassa arvonnassa, eli:



Arvontaan osallistutaan jatkamalla kommentteihin lausetta "EILEN TEIN...."

Jokainen saa (täällä) yhden arvan ja anonyymien varsinkin kannattaa jättää toimiva mailiosoite :) 

Arvonta alkaa NYT ja päättyy 8.11. puoleltaöin

Onnea kaikille arvontaan!

-hanne 

2017/10/15

SAUMA SAUMALTA




Vielä hieman liian ison bodyn kaavana Paapiin kaavakirjan Hippu, ihan huippu kaava, vaikka vauvan ilmeestä voisi muuta päätellä! :D



Yhteistyössä Nosh Organicsin kanssa

Ruuuuuuuhkavuodet, vai onko sittenkään? Kun esikoinen oli vauva, tuntui etten vauvalta ehtinyt tehdä mitään. Nyt kun on esikoinen JA vauva, tuntuu että silloin kaksi ja puoli vuotta sitten oli aikaa ihan tolkuttomasti. Ja että NYT ei ehdi tehdä mitään. Ja varmaan jos tähän tulisi kolmas lapsi, tuntuisi taas että kyllähän sitä (ylimääräistä) aikaa näin kahden kanssa vielä piisasi....Oonko oikeassa? Tämän teorian tueksi esitin itselleni tämän postauksen kuvissa näkyvät tekeleet. Nimittäin jännästi sitä tulee kuitenkin näköjään nipistettyä itelleen aikaa vaikkapa vaan parin sauman ompeluun. Ja sauma saumalta sitten syntyykin vaate!

Toki tämän mahdollistaa myös a) (ainakin toistaiseksi) hyvin nukkuva ja tyytyväinen vauva b) esikoisen kolme osa-aikaista hoitopäivää viikossa ja c) aviomies. Niin ja keittiön pöydälle makuuhuoneen ompelupöydältä siirretty saumuri.

Mutta näinpä oli siis hiljalleen ja vähän huomaamattakin kasaantunut pino vaatetta kuvattavaksi ja käytettäväksi. Tai no oikeammin käytettäväksi ja kuvattavaksi, sillä jokainen näistä on tainnut pyörähtää päällä jo muutaman pesukerran verran ennen kuin ehdin kuvaamaankin. Ihan semmoista perusvaatetta, peruskäyttöön ja todelliseen tarpeeseen. 

Ja mä oon muuten aina ihmetellyt miksi ihmiset pukee lapsiaan samisteluvaatteisiin. En ihmetele enää. Tekis mieli ommella koko perheelle samanlaiset asut! Syytän hormoneja!



Paidassa musta-vanilija raita joustocollege*, bodyssä musta-vanilija Myrsky jersey* ja kummassakin resorit vaaleansinisestä 1x1 resorista*. Keltainen resori on jämäpalalaatikosta kaivettu.
Farkkucollegea*, värin nimi oli siniharmaa, mutta se näyttäisi nyt olevan loppu.
Näissä on kankaana myös farkkucollege, jonka oon joskus ajat sitten ostanut, mutta luullakseni väri on aika vastaava kuin just takasin myyntiin tullut tumman harmaa. Kaavana on muuten Hippie baby Ottobrestä, uusi kaavatuttavuus, menee jatkoon! 
Musta-vanilija pippuricollege*


Kankaat näissä on järjestään mun luottomateriaaleja NOSHilta, osa saatuja, harmaa fc taas ajat sitten ostettu. Housuissa varsinkin näin syksyllä ja talvea vasten farkkucollege ja pippuricollege on just hyviä ja taaperon kestäviä, kun taas paidat teen mieluiten joustocollegesta. Bodeja en taas tee mieluiten yhtään mistään, koska mun mielestä niissä on aikas kova duuni. Mutta sitten kun teen, niin tuon Myrsky jerseyn jälkeen olisi vielä toinenkin jersey odottamassa joskos sen leikkelisin. Ja  jonkin aika sitten ilmestynyt uusi väri Laventelikin oli näytepalassa niiiiin superkiva, että ehkä sitäkin on pakko saada bodyn verran....

Sit omien muksujen vaatetuksen lisäksi on syntynyt vielä pari muutakin vaatetta, ihan puolisalaa nekin! Jämäpaloista taskupaita lahjaksi yhdelle suloiselle 2-vuotiaalle ja sitten tuo allaoleva pipo ompeluryhmä Saumanvara hyväntekeväisyys huutokauppaan, jossa tällä kertaa kerätään rahaa Syöpäsäätiön "Pelasta miehet" -kamppanjaan (siis ex-movember tempaus). Huutokaupan tulot ohjataan eturauhassyöpä- ja kivestutkimukseen.


Niin ja siis vinkkinä tosiaan, että tämä Saumanvaran versio "Pelastetaan Eetut" -hyväntekeväisyyshuutokauppa käydään 1.11. facebookissa, huutokauppasivusto löytyy täältä, ja kohteita ilmestyy sinne nyt hiljalleen lokakuun ajan.  Multa sinne tulee nyt siis ainakin tuo talvilakki (koko noin 50) huudettavaksi! Katotaan löytyykö rakosta vielä muihin juttuihin.

Pipon mainio kaava on muuten Kaavailuja blogista, kaavan voi ostaa täältä
Tässäkin musta-vanilija joustocollege ja lisäksi luumun värinen jc*. Piilotasku oli välitön hitti myös oman taaperon sovittaessa tätä!







Mutta nyt taas yllä kipaiseva vankikarkuri kaipaa kuskia salama mcqueenille! Joten tsau!

- hanne