HEIJASTIN

  

Mä tuossa noita kuvia ottaessani mietin, että onko heijastimet jotenkin vain suomalainen tai pohjoismaalainen juttu? Sillä mä en muista koskaan milloinkaan nähneeni esim. Pinterestissä tai Craftgawkerissa heijastimia, ja tyhjää saa, kun noihin heittää hakusanoiksi vaikka "diy safety reflector". Ja hei, yleensä noilta saiteilta löytää ihan mitä vaan. Onneksi Jokke jälleen kerran osoitti ettei oo turhaan koulujaan käynyt, sillä kuin apteekin hyllyltä tuli vastaus, että (jalankulkijoiden käyttämä) heijastin on kuin onkin suomalainen keksintö. Enpä tiennyt. Wikipedia kertoo vielä, että tämmöisen kävelijöiden heijastimen keksi pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti. Hyvä Arvi, hienosti keksitty! 

Ja sitten vielä mietin, että vaikken nyt ookkaan koskaan esim. jenkeissä käynyt, niin sen verran oon telkkaria katsellut, että tiedän että sielläkin on kävelijöitä, autoilijoita sekä pimeää. Mutta onko todella, että siellä ei käytetä heijastimia?

No mutta, nyt on taas tosiaan se aika vuodesta että Eilen teiniin tulee päivittäin ihmisiä heijastimiin liittyvin hakusanoin. Tulipa siitä mieleen, että pitää kyllä taas itekki ripustaa takkiin vaikka pari kappaletta mun lemppariheijastimia, kyyhky heijastinorigameja, jotka tein viime syksynä. Reppuun halusin väkerrellä jotain uutta, ja Terhin sadepilvi innotti vähän samanmoisiin puuhiin. 

[OHJE]

Heijastimen pilvi on siis tehty valkoisesta heijastinkankaasta ja pisarat perinteisestä harmaasta heijastinkankaasta. Omat heijastinkankaani ostin Helsingistä Hobbypointista. Lisäksi tarvitaan vanua täyttämiseen ja siimaa pisaroiden kiinnittämiseen. Ohje on helppoakin helpompi:

1. Piirtele ja leikkaa pilvi (2kpl) sekä pisarat (6kpl) heijastinkankaasta. Pilveen on hyvä jättää saumanvaraa muutama milli. 

2. Aseta pilven oikeat puolet vastakkain ja ompele parin millin päästä reunoista. Jätä alas noin kolmen sentin aukko täyttämistä varten. 

3. Leikkaa saksilla pienen pieniä nipsaisuja tiukimpiin kulmiin ja kaariin, että kangas asettuu käännettynä paremmin. 

4. Käännä pilvi oikeinpäin ja tikkaa reunat taas muutaman millin päästä. Tikkaus ei tietenkään ole pakollinen, mutta se toi vähän paremmin pilveen muotoja. Tikkauksen voisi tietenkin tehdä myös vaikka käsin ja ehkäpä jollain värikkäällä langalla??

5. Täytä pilvi vanulla (ei liian täyteen), käännä täyttöaukon reunat sisäänpäin ja ompele aukko kiinni koneella tai käsin. 

6. Aseta pisarat nurjat puolet vastakkain, ja pistele neulalla + ompelulangalla pisara melkein ympäriinsä reunoista kiinni.

7. Täytä myös pisaraa hieman vanulla ja pistele täyttö aukko kiinni. Tarvittaessa kierrä pisaran reunat vielä uudelleen pistellen.

8. Kiinnitä pisarat pilveen siimalla tai langalla. Kiinnitä tarvittaessa taakse hakaneula.

Valmiin heijastimen kiinnitin laukkuun ja kysyin Jokelta että onko se kuitenkin vähän turhan lapsellinen tuohon. Mutta ei hätää, sillä Jokke vastasi kannustavasti että: "mmm öööh no siis emmäää...ei se varmaan....tai siis *epämääräistä mutinaa* emmä usko että se on...kai". Jep, eli se on just hyvä tuossa!  

-hanne

KÄNNYKKÄLAPASET [ohje]

(Blogiyhteistyö) Nämä kosketusnäyttökännykät tuo ihan uusia haasteita ihmiskunnalle! Mä oon epätoivoissani joskus pakkasella yrittänyt nenän päällä avata kännykkää, kun en tarjennut mukamas ottaa tumppuja pois kädestä. Ja kerran seurasin sivusta, kun joku yritti samaa kielellä. Oli aika älykkään näköistä touhua.

No, onneksi me neulojat voidaan nopeasti vastata tähän huutavaan ongelmaan, ja nytpä näittä aukkolapasia on alkanut näkymään blogeissa ja muuallakin. Esimerkiksi ihana Kotipalapeli teki just omansa.

Mulla oli pyörinyt päässä semmoset tumput, joissa aukot olisi mahdollisimman huomaamattomat. Aukot on siis tehty silleen, että niissä on parin sentin verran neuletta päällekäin. Näin aukko ei jää auki, eikä tumppuihin tuule sisään. Sormen saa kuitenkin ihan simppelisti pujotettua ulos. Toisen aukon ois voinut tehdä tuonne peukalon juureen, mutta mä ajattelin nyt pärjätä toistaiseksi tuolla yhdellä aukolla.

Ja vielä siitä langasta. Nämä tumput ovat olleet mulla jo tovin To Do -listalla, odottamassa sopivaa lankahurmosta. Ja nyt, taannoisella Tampereen reissulla piipahdin Lankakauppa Kerässä ja sain sieltä mukaani testineulontaan Katia Miski laamalankaa. Jo löytyi täydellinen lanka tumppuihini!

Saanko lanseerata tähän kohtaan (anteeksi jo nyt) melko hyvin fiiliksiäni kuvaavan termin, langasmin? Määrittelisin sen...öh...miellyttäväksi kokemukseksi, mikä syntyy, kun saat käsiisi erityisen inspiroivaa ja ihanaa lankaa. Tunnistaako kukaan tunteen? Eli kyllä, koin pienoisen langasmin. Hih. Sanonpa tästä langasta että ah niin sileä (aavistuksen kiiltävä), supersuperpehmoinen, paksu, lämmin ja kuitenkin kevyt. Ja laamaa? Alpakka on jo tuttu, mutta mulle tää oli eka kokonaan laamanvillaa oleva lankatuttavuus. Mitenköhän se eroaa alpakasta ominaisuuksiltaan, tietääkö joku?

Kosketusnäyttölapaset [ohje]

Lanka: Katia Miski
Menekki: noin 65g
Puikot: sukkapuikot nro 4 sekä 5
Koko: Nainen, keskikokoinen käsi

OIKEA KÄSI:

Luo nro 4 puikoille 32 silmukka. Jaa silmukat neljälle puikolle, ja neulo suljettuna neuleena *1 krs oikein, 1 krs nurin*, toista *-*. Neulo sitten vielä 1 krs oikein. Aloita sitten osittainen joustin (vain kämmenen puolelle tuleva) siten, että 3 ja 4 puikoilla neulotaan 2 oikein 2 nurin joustinta: Neulo 3 s oikein, 2 s nurin, 2 s oikein, 2 s nurin, 2 s oikein, 2 s nurin ja 3 s oikein. Neulo 1 ja 2 puikon silmukat oikein. Jatka näin vielä 10 kierrosta, tai kunnes ranneosuus on halutun korkuinen. Vaihda työhön nro 5 puikot ja neulo 2 krs kaikki silmukat oikein.   

Peukalokiila (oikea käsi): 

Neulo oikein puikon 3. alkuun. Neulo 3. puikolta 2 silmukkaa oikein. Ota puikolle langankierto silmukoiden välistä. Neulo 2 s, ja ota toinen langankierto silmukoiden välistä. Neulo 2 krs oikein. Neulo kolmannella kierroksella taas lisäykset kiilan (4s) molemmin puolin. Toista lisäykset vielä kaksi kertaa joka neljännellä kierroksella. Neulo sitten vielä 3 krs ilman lisäyksiä. Neulo sitten kiilan alkuun asti. Siirrä kiilan 10 silmukkaa apulangalle ja luo näiden tilalle 3 s. Jatka neulo 2 krs oikein ja kavenna sitten peukahangan kohdassa kertaalleen 2s oikein, jolloin 3. puikolla on myös jälleen 8 silmukkaa.

Etusormen aukko (oikea käsi):

Jatka sileää neuletta, kunnes lapanen on noin 20cm korkea, peukalohangasta mitattuna noin 7cm (eli peukalohangan jälkeen noin 15 krs). Seuraavaksi neulotaan sormelle kurkistusaukko. Alla olevien vaihekuvien tulkinnan helpottamiseksi kuvissa puikko nro 3 on vaaleanpunainen ja puikko nro 4 metallinen. 

Neulo 1, 2. ja 3. puikon silmukat oikein. KÄÄNNY (kuva 1). Neulo kaikkien neljän puikon silmukat silmukat nurin. Nyt olet äskeisessä kääntymiskohdassa. Ota työhön apupuikko (kokoa 4mm) ja nosta apupuikolle kolmospuikon takaa neljä silmukkaa edellisen kierroksen silmukoiden takareunasta (kuva 2). Neulo näistä nostetuista silmukoista kolme nurin ja viimeinen s oikein (kuva 3).  KÄÄNNY. Neulo 1 silmukka nurin, ja jatka neuloen oikein.

Jatka neulomista siten, että lapasessa jatkuu sileä neule. Eli neulo silmukat nurjalla puolella nurin ja oikealla puolella oikein. Poikkeuksena 4. puikon ensimmäinen silmukka, joka neulotaan aina nurjalla oikein ja oikealla puolella nurin. Neulo lapasta tasona yhteensä 6 krs (noin 2cm).

Neulo sitten aukko ylhäältä umpeen: Neulo lapasen oikealla puolella 3. puikolta 4 ensimmäistä silmukkaa. Aseta sitten 3. puikon 4 viimeistä silmukkaa sekä 4. puikon 4 ensimmäistä silmukkaa (eli päällekäin olevat silmukat) kohdakkain (kuva 4). Neulo nyt silmukat 2 oikein yhteen siten, että puikko viedään molempien puikkojen ensimmäisten silmukoiden läpi (kuva 5). Jatka neuloen näin kaikki neljä silmukkaa yhteen. Nyt jokaisella puikolla pitäisi olla taas 8 silmukkaa (kuva 6).

Neulo sitten 1 krs oikein ja aloita kärkikavennukset:

Neulo joka puikolla 2 s oikein, 2 s oikein yhteen, 2 s oikein, 2 s oikein yhteen. Neulo 2 krs ilman kavennuksia. Neulo sitten joka puikolla 1 s 2 s oikein yhteen. Neulo 1 krs ilman kavennuksia. Neulo koko kierros 2 s oikein yhteen. Katkaise lanka, ja vedä se silmukoiden läpi.

Peukalo:

Siirrä apulangan 10 silmukkaa puikolle ja nosta peukalohankaan luotujen silmukoiden kohdalta sekä reunalta yhteensä 5 silmukkaa (tai tai tarvittaessa enemmän reikien välttämiseksi). Jaa nämä 15 silmukkaa kolmelle puikolle. Mikäli silmukoita on nostettu enemmän kuin 15, kavenna ylimääräiset pois peukalon 2. kierroksella. Neulo sileää neuletta noin 11 krs tai kunnes peukalon kynsi on puoleksi peittynyt. Tee sitten kärkikavennus neulomalla joka puikon 2 viimeistä silmukkaa oikein yhteen, kolmen kierroksen ajan. Katkaise lanka, ja pujota se  viimeisten 6 silmukan läpi. 

Päättele langat.

VASEN KÄSI:

Vasemman käden lapanen neulotaan oikean käden peilikuvana. Neulo siis ranteen osittainen joustinneule puikoilla nro 1. ja 2. Peukalokiila neulotaan 2 puikon loppuun, eli neulo kunnes 2. puikolla on 4 s neulomatta. Nosta langankierto silmukoiden välistä. Neulo 2 s oikein, nosta taas langankierto ja neulo 2 s oikein. Jatka neuloen peukalokiilaa tähän kohtaa.

Etusormen aukko riittänee vain toiseen lapaseen. Tässä kuitenkin pikaisesti kuvat/ohje myös vasenkätiseen aukkoon, kun senkin kokeilin. Eli, neulo 1. puikon silmukat oikein. Nosta sitten 2. puikon neljän ensimmäisen silmukan takaa langankierrot apupuikolle silmukoiksi (kuva 7). Neulo nämä nostetut silmukat 1. puikolla 3 s oikein, 1 s nurin (kuva 8). KÄÄNNY. Neulo ensimmäinen silmukka oikein, ja jatka neuloen tasona, nurjalla nurin ja oikealla oikein.

Kun sormen aukko on jälleen 6 krs korkea (noin 2cm), neulotaan silmukat taas yhteen 1. puikon lopusta ja 2. puikon alusta. Eli, neulo 1. puikon 8 ensimmäistä silmukkaa (kuva 9). Neulo sitten 1. puikon 4 viimeistä silmukkaa ja 2. puikon 4 ensimmäistä silmukkaa yhteen pujottamalla puikko aina 1. ja 2. puikkojen silmukoiden läpi. Nyt jokaisella puikolla on jälleen 8 silmukkaa (kuvat 10 ja 11).

Tee kärkikavennukset ja peukalo, kuten oikeassa kädessä. Päättele langat.

Huh mikä kuvaoksennus tästä ohjeesta tuli! Tähän kohtaan voisi myös todeta, että joo, voihan sen sormiaukon tehdä ihan vaan napinläpihenkisellä ratkaisulla, heh. No, mut tästä ei ainakaan tuule sisään kovillakaan pakkasilla. Vielä kun joku vaan keksisi, että miten nämä älykkäät kännykät saisi toimimaan niillä kovimmilla pakkasilla...

Ja lankaa jäi muuten jäljelle sen verran, että niistä sai kivasti pipon hyvään alkuun. Eiköhän sekin valmistu ihan kohta, jahka saan päätettyä loppuosan langan.

-hanne

TYKKÄYS TEILLE

Miljoona sivunlatausta pyörähti eilen täyteen tuonne sivupalkin sivunlataus -laskuriin. Kiitos, aivan huippua! Minä ja lapaseni tykätään teistä! 

Tuo yllä oleva perustumppu (varustettuna pienellä jujulla) valmistui eilen vauhdilla pienoisessa lankahurmoksessa. Vaikka ehti se aurinko silti vähän taivaalla liikahtaa, kuten kuvien valosta näkee. Tumpun jujusta, sen ohjeesta sekä langasta lisää vähän tuossa myöhemmin, jahka saan ohjeen pääni sopukoista tekstin muotoon.

*****

Hei ja kiitos vain kaikki te kokemuksenne jakaneet tuonne edelliseen postaukseen! Mun oma tutkimukseni siitä, ottavatko vieraat ihmiset helpommin kontaktia kun tekee käsitöitä julkisessa kulkuvälineessä, päättyi vähän epämääräisiin tuloksiin: Kukaan ei jutellut mulle junassa, mutta toisaalta noin viisi minsaa ennen matkan päättymistä tajusin, että mulla on ollut koko ajan, mennen ja tullen, korvanapit korvissa. Jep. Itsehän en kyllä lähtisi juttelemaan niitä näitä vieraalle ihmiselle jolla on kuulokkeet korvissa, vaikka sillä olis sylissään seitsemän käsityötä, viisi koiraa ja kolme lasta. Että sanoisin tämän oman tutkimukseni olleen nyt hieman epäluotettava...Pitää kokeilla joskus uusiksi!

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

-hanne

ps. Kiitos hei vielä munkin puolesta lauantaista Piialle ja Paulalle, Sannalle, Jonnalle sekä kanssa neulojille/paneelia seuranneille. Oli eri kivaa!

TUTKIMUSMATKA

Hellurei!

Mä oon junassa testaamassa teoriaa, että käsityöt saa ventavieraat ottamaan suhun kontaktia. Juteltiin tästä eilen luokkakavereiden kanssa ja kaikilla oli vastaavia kokemuksia. Mites teillä? Yhdelle luokkakavereistani jopa konduktööri oli tarjoutunut pitämään vyyhtiä kerimisen aikana (!). Mä otin varmuuden vuoksi kolme käsityötä mukaan, niin ei jää ainakaan siitä kiinni.

No okei, oikeesti mä oon matkalla siksi, että oon menossa Tampereelle Tampereen kirjaston Käsin tehty -tapahtumaan neulomaan ja vähän juttelemaan. Alla vielä tapahtuman ohjelma (joka siis kopsattu tuolta tapahtuman nettisivuilta), että jos satutte oleen kulmilla, niin tulkaa tekin!

Pääkirjasto Metso klo 11-15

Klo 12 Uusien neulonta- ja virkkauskirjojen vinkkausta, pääkerros Olotila
kirjastonhoitaja Tuija Mäki

Klo 13  Kakunkoristelunäytös, Pietilä-sali
Vuoden käsityöläisen ja kakkutaitelija Emma Iivanaisen työnäytöksessä kuorrutetaan kerroskakku tasaisesti sokerimassalla ja tehdään kakunkoristeeksi kaunis kukkakoriste.

Klo 14 Käsityöbloggaajien paneelikeskustelu, Pietilä-sali
Mukana Eilen tein -blogin Hanne, Pehmeitä Paketteja -blogin Sanna ja Piipadoo-blogin Piia ja Paula.

Klo 12-15  Näpsä-kädentaitopaja, SatuhuoneNäpsä-pajassa tehdään hauskoja reppukoruja, jotka voi kiinnittää heilumaan koulureppuun tai -laukkuun.

Klo 12-15 Neuletapaaminen kirjaston kahvilassaOta oma neuletyö mukaan.

Klo 11-15 Kädentaitopajoja pääkerroksen aulassa:

• Monitoimitalo 13:n ohjaajien opastuksella taiteillaan poistokirjoista hienoja kirjanmerkkejä, jotka sopivat lapsille, aikuisille ja vaikkapa Isänpäivälahjaksi.
• Lankakauppa Kerän henkilökunnalta saa opastusta japanilaisten tawashi-pesusienten virkkaamisen saloihin.
• Aulassa on pienet kangaspuut ja iloisen värisiä kuteita. Kudo oma raitasi yhteiseen poppanatyöhön.

Omituisten käsityöesineiden tunnistuskilpailu.Palkintona arvotaan vapaalippuja Suomen Kädentaidot -messuille

Lastenosastolla on esillä hellyyttävien amigurumihahmojen näyttely
Tapahtuman järjestäjinä Tampereen kaupunginkirjasto yhteistyössä Lankakauppa Kerä, Monitoimitalo13 sekä Taito Pirkanmaa ry.

Että semmosta! Kerron sitten, kuinka mun tutkimuksen kävi!

-hanne

TeeSeItse Bambi

Terppa! 

Huh, postailutahti on ollut vähintäänkin verkkainen, hieman ehkä tuo nyt kunnolla käyntiin pyörähtynyt koulu verottaa aikaa. Pahoittelen! Täällä kuitenkin ollaan, ja käsitöitä väännetään yhä vähintäänkin kaksin käsin. Ehkäpä tässä jossain kohtaa voin esitellä jo jonkun ensimmäisistä koulutöistäkin (ainakin syytä olisi, sillä ekat palautuspäivät lähenee...)

(Blogiyhteistyö) No mutta, nyt just tänään halusin esitellä teille ehkä maailman liikuttavimman ja suloisimman bambin, ainakin heti sen Disneyn version jälkeen. Ja tämä on kuulkaas aikamoinen lelu, se sai aivan tuosta vaan tämmösen kolmekymppisen konttailemaan märällä nurmella kameran kanssa. Teki mieli rakentaa sille risuista maja ja tehdä kukista seppele. Eilen illalla vähän silitin sen päätä kun menin nukkumaan. Hmm?

Enkä varppina oo ainut päästäni pehmennyt, muistan nähneeni useampaankin kertaan blogeissa kuvia kuvaussessioista, joissa on pääosissa bambi tai muut PaaPii Designin pehmot. Mutta kun ne vaan on niin kauniita! Tämä mun kuvissa seikkaileva on musta TSI Vili Bambi, jonka sain PaaPiilaisilta kokeiluun. PaaPiin pehmoja saa valmiinakin, mutta mä (ylläri) pidän erityisesti just näistä tee-se-itse -paketteista. Syntyy ihan toisenlaisen suhde tuohon otukseen, kun on sen omin pikku kätösin sen kursinut kasaan.

Jo pelkästään tuota TSI-paketista kuoriutunutta kangaspalasta tuijottelin huokaillen. Harkitsin että kehystäisin sen seinälle, mutta jos nyt ei sentäs. Bambi siis leikellään irti, mä jätin vähän reilummat saumanvarat kuin mitä ois tarvinnut. Mä oon tämmönen varman päälle pelaaja. Paketissa on ompeluohjeet, ja ne löytyy myös täältä. Ja hatun nosto PaaPiille siitä, että he erikseen mainitsevat, että pehmon kaavat saa jäljentää itselleen omaan käyttöön (ja tosiaan, omaan käyttöön, tekijänoikeuksia kunnioittaen). En mä olisi hoksannut lähteä piirtelemään, jos sitä ei olisi erikseen sanottu.

Ompeluprosessi oli sopiva, oli siinä pikkasen väkertämistä, mutta ei liikaa. Bambi syntyi yhden illan aikana. Sitten vaan täytteet sisään, vähän parsintaa ja bambille miljoona pusua. Hei ja täyttämiseen vinkkinä ihan kaikille, jotka joskus sattuvat tarvitsemaan vanua pikkuprojekteihin. Mun empiirisen ja hyvin epätieteellisen tutkimuksen tuloksena selkeesti halvin vanu askarteluprojekteihin ja muihin hommiin löytyy Ikean halvimman tyynyn sisältä. Yhden tuommoisen euron tyynyn sisuksilla täyttänee kaksi tai kolme bambia tiukkaan tukittuna.

Oma bambini päätyy vielä pikkaraisen tytön huostaan. Jos siis maltan siitä luopua. Snif.



-hanne

ps. Viikonloppuna ois kaikkea tapahtumaa ja touhua, olis nääs  Neulojien yö ja vielä Tampereen kirjastolla Käsin tehty -tapahtuma. Yritän ehtiä palailla näihin perjantaina!

[rumpujen pärinää]

Eilen Tein 2v synttäriarvonta on suoritettu!  

Osallistujia oli taas hurja määrä, kiitos kaikille. Ja olipa taas hauska lukea teidän kaikkien suunnitelmia. Vielä joskus teen... -suunnitelmissa oli mm. virkattuja mattoja (MONTA!!), villasukkia (MONTA!), oman kirjan tekemistä (yllättävän monta), islantilaisneulevillahousut (vain yhdet ;), isoäidinneliöistä torkkupeitto/sängynpeitto (taas, MONTA), ulkomaan matkoja, kauan sitten kesken jääneiden neuleiden loppuun tekemistä (pitäis ehkä kans...), villatakkeja, tunikoja, villapaitoja, villahousuja, remontteja, PaaPiin TSI pehmoja, itse kehrättyä lankaa, kulhollinen pelkkää taikinaa itselle (MÄ HALUAN KANS), päätöksiä (tärkeitä, rohkeita ja hyviä sellaisia), vauvoja ( <3 ), töitä omassa yrityksessä, oikeankokoiset lapaset, jalkapallo pelissä maalin (mä tein viimeisessä pelissäni IKINÄ vain omia maaleja. Kaksi.), To Do -listan kaikki puuhat, risuista hirven (?), poikakaverille Sen Täydellisen Puvun, islantilais- ja norjalaisneuleita, unelmista totta, Fronside ollien (mä en uskaltaisi, kaatuisin ja murtaisin käteni), tikkupeittoja, leuanvedon, spagaatin ja graduja.

Erityisen lämmin kiitos kaikille onnitteluista ja ihanista kommenteista. PUS vaan teille! Ja Repsu kysyi, että mihin Pinterestissä pyörivään valaspehmoleluun viittasin tuolla arvonnan ohjeistuksessa. Niitä on kaksikin. Tämä ja erityisesti tämä :)

Onnettarena toimi Random Number Generator, joka ystävällisesti arpoi teidän 328(!!) osallistujan (kokonaiskommenttimäärästä on vähennetty muutamat tarkentavat kommentit) joukosta kaksi onnekasta jotka saavat vapaa valintaiset PaaPii Designin Tee-se-itse -pehmolelupaketit.

Lukuisten uudelleen ja uudelleen laskujen jälkeen onnekkaiksi selvisi Hannah, joka aikoo vielä joskus tehdä lapselleen housut ja puseron sekä Emma, joka aikoo vielä joskus tehdä matkan New Yorkiin ja viettää rentoa aamupäivää piknik-brunssilla Central parkissa. Onnea molemmille, sitten vaan tuumasta toimeen näitä haaveita toteuttamaan, ainakin heti pian tuon PaaPiin tee se itse -paketin jälkeen. Mun oma PaaPiin TSI Bambi valmistui muuten juuri, siitä lisempää tuonnempana.

Kuva: PaaPii Design

Ja pakko vielä nostaa yksi vielä joskus teen.... -kommentti tähän, Manda nimittäin tiivisti hienosti jotain mitä soisin kaikkien "vielä joskus teen" -listalle: "Vielä joskus teen jotain, joka muuttaa jonkun elämän. Aion palauttaa jonkun uskon ihmiskuntaan. Tai kutoa sukat." Nimittäin tavoitteita on hyvä olla sekä isoja että niitä vähän pienempiä :)

 *****

Ja vielä ihan ei mitenkään aiheeseen liittyen, mutta mainitaan nyt tässä, kun ei tämä ihan oman postauksen kokoinen juttu ole. Haluan kuitenkin jakaa teillekin, mitä hyvä ystäväiseni ja Eilen teinin kummitäti Hanna oli bongannut Vain elämää -sarjan ekasta jaksosta viikko sitten. Kiinnittäkää huomiota lamppuun :)

Ja yllä siis Joken omin pikku kätösin (tai siis tietenkin miehekkäin käsin) tekemät purkkivalaisimet meidän häihin. No JOOOO ei nämä purkkivalaiset oo erityisen omaperäinen idea, mut silti. Haluan ajatella, että Vain elämää -sistustustiimi on sattunut mun sivuille ja tykännyt mun (eli Joken) lampuista. Ah, elämän pienet ilot!

-hanne

BREAKING BAD!

Jos käsitöiden lisäksi pitäisi nimetä joku toinen intohimo, niin se olis kyllä mulla telkkarihommat. Kuullostaa varmaan ankeelle ja laiskalle, mutta vitsi että mä tykkään istahtaa (tietty) jonkun kivan neuleen kera kattoon hyvää sarjaa tai leffaa. Erityisen kivaa on löytää joku uusi huippusarja, päästä ihan totaalisesti sen imuun, ja katsoa ekat neljä tuotantokautta putkeen parin, kolmen viikon aikana.

Näin me tehtiin kesällä, kun tutustuttiin Breaking Bad -sarjaan mun pikkuveljen pitkällisen houkuttelun jälkeen. Ja maanantaina me sitten saateltiin sarja ystäväporukalla päätökseensä. Sarjan viimeisen tuotantokauden viimeistä jaksoa keräännyimme katsomaan ystävien luo, herkkumässyn kera. Mä tein kisakatsomoon Breaking Bad -kakun, sekä hieman Breaking Bad teemaista karkkia (ks. postauksen viimeinen kuva).

Jos sarja on vieras, niin tämä on varmaan aika mitäänsanomaton postaus, mutta jos taas tiedätte sarjan, niin halusin vaan sanoa että EIKÖ OO NIINKUN MAAILMAN HIENOIN KAKKU!? Ihan itte tein, paitsi että alkuperäinen idea on törkeästi kopioitu täältä, sisukset on tehty Kinuskikissan Haltian polttarikakun mukaan, ja kakkupohjatkin ostin kaupasta kun en ehtinyt taikinahommiin. Hupsista vaan. Mut kuiteski! Ja oli muuten todella hyvää, täyte siis, ja mä en yleensä perusta juurikaan kakuista. Niin että tattista vaan taas Kinuskikissalle!

Kakun rekvisiitaksi tein lisäksi sarjaan olennaisesti liittyvää, edesvastuutonta Blue Sky -metamfetamiinia jäljittelevää karkkia. Tämä syntyi sinisellä karkkivärillä ja tikkariohjeella. Sisältö on siis laittomuuksien sijaan käytännössä puhdasta sokeria. Nam nam. Tämän teko, tai ehkä erityisesti tuon "tikkaritaikinan" teko oli muuten erittäin hauska projekti, josta sikiää ehkä tässä lähiaikoina jotain muutakin...siitä siis myöhemmin lisää. 
 

Mä oon nyt jotenkin vahingossa innostunut vähän näistä kakkuhommistakin, kun kesällä pääsin niiden makuun. Hauskaa puuhaa, eikä nyt niin super vaikeaakaan...varsinkin kun ostaa kakkupohjat valmiina ja seuraa tarkasti Kinuskikissan ohjeita, heh. Pelotti kauheasti tuon marsipaanikuorutuksen laitto, mutta ihan näppärästi se tuohon asettui, eikä revennytkään kuin yhdestä paikasta vaan pikkusen.

Ja tosiaan, jos joku kaipaa huippusarjaa seurakseen, niin suosittelen lämpimästi Breaking Badia. Se ei oo elämän makuinen ja viljapellon tuoksuinen ihana pikku rakkausdraama, että jos semmosta kaipaa niin sitten voin suositella jotain muuta (katselulistalta löytyy kyllä niitäkin). Breaking bad on jotain aivan muuta, ja aivan todella laadukasta sellaista. Se on ehkä viimeistellyin ja tarkiten mietitty sarja mitä oon katsonut. Ei ehkä mikään maailman helpoin katottava, mutta tarviiko sen nyt sitten sellaista ollakkaan?

 kuva

Ai niin, nyt kun sekä tämä että Dexter on saateltu loppuun, niin vois olla tilaa uusille tuttavuuksille. Saa siis suositella? Mulla on kuitenkin aika monta neuletyötä kesken!

:)

-hanne