2018/01/07

LÄMMINTÄ KÄTTÄ JA PUHTAAT PÖYDÄT



Tämä oli ensin hyvää joulua -postaus, sitten välipäiväpostaus, sitten uudenvuoden postaus ja nyt on tammikuutakin menty jo viikko! Hups vaan! Syytän kaikkea sitä joulusuklaan määrää! No, napsin lopulta joulukuvat postauksen raakileesta pois, heh, ja esittelenkin vain nämä kaksi käsityöllistä hurahdusta, ommellut lapaset ja kestorätit!

Tänä vuonna itsetehdyt lahjat jäi ihan muutamiin pieniin juttuihin, mutta haittaako se, jos ne on näin ihania! Kukkakuosilliset, ommellut lapaset ehti olla vuodenpäivät To do -listalla, mutta kun saatiin tietää, että meidän isompi poikanen siirtyy joulun jälkeen isojen ryhmään(!!) päiväkodissa, hylkäsin aiemmat kestorättilahjasuunnitelmat ja halusin ennemmin antaa hoitajille lämpimän kädenpuristuksen kuluneesta puolesta toista vuodesta.




Olin siis jo aiemmin suunnitellut ompelevani lapaset nimen omaan kukkakuosista. Jotenkin mua viehätti ajatus että talvellakin saa upottaa kätensä kukkasiin. Ja ihanimmat kukkakuosit löytyy ehdottomasti Nuppu Printiltä! Kipaisinkin vielä ainakin toistaiseksi Helsingistä löytyvään Kuusi Colleciveen kukkakaupoille. Mukaan valkkasin mustavalkoista Sydäntalvea joustokollarina. Vuoriksi leikkein jo aiemmin Kangaskapinasta hankkimaani tummanharmaata merinovillaa. 

Niin ja kaavana käytin Tehtaamo -blogin superhyvää lapaskaavaa! Resoria vielä ranteeseen ja Kismet "kiitos" tekstillä lapasten väliin mukaan. Näistä tuli kerrassaan ihanat! Tätä Sydäntalvea jäi vielä semmoinen pieni palanen, että saan siitä ehkä itellenikin samanlaiset, jahka ehtisin taas ompelukoneen ääreen.

Ja sen verran tosiaan innostuin näistä, että kun aiemmin suunntitelemani lahja veljen vaimolle meni puihin, hyödynsin vielä uudelleen Kuusen tarjontaa ja ostin toistakin Nupun kuosia, tällä kertaa harmaata Kanervaa trikoisena. Näistä tuli, jos mahdollista, jotenkin vieläkin ihastuttavammat lapaset! Mukaan ompelin vielä tuollaisen kaulurin/tuubihuivin, ja sekä lapasissa että tuubihuivissa on merinovillavuori.


Toisena juttuna sitten nämä ommellut kestorätit, olkoonkin että oon vuosia jäljessä tämän villityksen kanssa!

Mutta siis, ennen kun saatiin tietää päiväkodin ryhmänvaihdosta, olin tosiaan alustavasti suunnitellut ompelevani hoitajille muutamat kestorätit muistamiseksi. Ja koska olin jo hankkinut vähän materiaalejakin näihin, ompelinkin muutamat rätit pieniksi joulukukkasiksi. Osaan näistä kokeilin ottaa pojatkin mukaan tekemiseen siten, että pienemmän poikasen jaloilla painettiin rätteihin sydän ja isompi poikanen askarteli puuvärien ja paperileikkureiden kanssa rätteihin vyötteet. Tämä kyseinen on mummalle viety rätti.

Kuosipuoli on Verson puodin Satukumpua joustofroteisena ja nurjapuoli on bambutrikoota Myllymuksuilta. Näistäkin tuli tosi kivat! Harjoituskappale jäi omaan käyttöön ja oon tykännyt siitä sen verran, että suunnittelin surauttelevani näitä jonkin verran varastoonkin, nämä nimittäin syntyy nopsasti ja on kiva pikkuvieminen jokaiselle, joka joskus pyyhkii pöytiä tai pölyjä. Ja ihania kuosejahan on rajattomasti, joten näistä saa vaikka minkälaisia! Nämäkin siis ehdottomasti jatkoon!



Nyt mulla on työnalla muuten pitkästä aikaa neulehommia, akuuttiin tarpeeseen! Joulusuklaatkin on jo syöty, joten yritän saada blogiinkin asti ne, jahka valmistuvat. Tsau!

-hanne

2017/12/15

PARSAKALISTIN


Joskus sattuu niin, että tulee mieleen ajatus jonka haluaisi kokeilla toteuttaa ja sitten sattumalta ihan parin päivän päästä törmää ihan just sopivaan saajaan. Niin onhan se sitten pakko saada testata se idea. Vaikka se olisi outo. Tai tosi outo. Etkä tunne sitä saajaa ollenkaan. Niin silti.

Mä nimittäin mietin tuossa aiemmin syksyllä helistimiä. Että virkkaampa tälle pienemmälle poikaselle sitten kans sellaisen söpön helistimen. Vaikka sen pupun, johon löytyy ohjekin Sormustin -blogista. Tai vähän muokkaan ohjetta ja teen vaikkapa pesukarhun tai ketun. Tai oisko apina outo valinta? No, tavallaan kun puurenkaaseen kiinnitetään eläimen irrallinen pää vauvan imeskeltäväksi, niin voiko siinä nyt sitten miettiä että onko jonkun eläimen pää oudompi kuin toinen. No, kana kyllä olisi ehkä vähän hämärä. Tai niin, voishan se olla jotain muutakin kuin eläimen pää. Sitten se voisi olla oikeasti outo vauvan helistimeksi. Esimerkiksi makkara olisi hauska, mutta todella oikeasti outo. Tai banaani? Se ois jo hieno outo! Entä donitsi, tai hei kuppikakku? Siitä sais hauskan! Porkkana vois olla hyvä kans, tai joku sieni. Tai parsakaali! Joo!! Parsakaali olisi just niin hyvä, kun sillä me ainakin viime kierroksella aloitettiin kiinteät. Ja niin varmaan nytkin. Joo. Helistin, jossa olisi parsakaali. Parsakalistin. Haa haa. No, ehkä en kuitenkaan sellaista ala tekemään. 








Paitsi että ihan pian ylläolevan ajatuskulun jälkeen luin Simppeli sormiruokakeittiö -blogia ja facebookryhmää ylläpitävän Marjutin koskettavan blogikirjoituksen uudesta raskaudesta ja alun haasteista. Luettuani ajattelin, tiesin, että virkkaanpa sen sittenkin. Sen parsakaalihelistimen. Marjutin vauvalle. Parsakaali kun on tavallaan Simppelin sormiruokakeittiön maskotti tai vähintäänkin onnenkasvis, ja tuleva vauva oli työnimeltään Parsakalle! Niin että tämän täytyy olla merkki! Että ei muuta kuin työhön. Äitini kysyi jossain kohtaa kun tein koeversiota irrallisesta parsasta, että "siiiiis....tunneksä sen jotenkin?". Eh, en, en ollenkaan. Mutta ei se haittaa! Tunnen yhteyttä, se riittää nyt! Ja niin virkkasin helistimen, josta tuli vähintäänkin hämärä, mutta just hyvä. Osoitteen stalkkasin yhteisen ystävän kautta ja parsakalistin on jo kotiutunut Parsakallea oottelemaan.

Helistimestä sen verran speksejä, että vaikka eka meinasin tehdä parsakaalin vapaasti virkkaamalla, törmäsin kuitenkin Etsyssä niin mainioon ohjeeseen, että päätin hyödyntää sitä hieman soveltaen. Puinen renkula on Nappikauppa Punahilkasta aiemmin ostettu ja lankana on vanha kunnon Blend Bamboo. Sisällä oleva pieni helistin on Sormustimen Annilta lunastettu, kun mulla olevat olivat liian isoja parsan sisään. 

Niin ja tokikaan en ole tuolle omalle pojalle saanut aikaiseksi omaa helistintä, huoh! Suutarin lapsella ei ole, ja niin edelleen. Mutta tarkoitus kyllä on! Ehkä se banaani, se olisi hauska! Silleen osin auki kuorittuna ehkä? Tai sit ne suutarinlapsen kengät? Se oliskin riittävän outo helistin!

Ehkä mä vielä vähän jatkan tän suunnittelua...
-Hanne

2017/12/01

KAHDEN KAUPAN KOKOISET KÄSSÄMESSUT




Mukavaa joulukuun ensimmäistä!! Perinteikkäästi mä en järjestä joulukalenteria, heh, mutta monet muut blogit ja kaupat onneksi järjestää! Mutta semmonen jouluinen menovinkki mulla ois kuitenkin jakaa teille näin joulukuun kunniaksi!

Mä nimittäin vietin tiistaina mukavat pari tuntia ikäänkuin käsityömessuilla, mutta ilman niitä messuja ja ihan Helsingin keskustassa. Ei muuta kuin vauva, vaunut, kamera ja lompakko mukaan, metrolla Kaisaniemeen ja sieltä muutama kortteli Senaatintorille ja Katariinan kadulle. Sieltä löytyy sekä Kuusi Collective että MadeBy Helsinki. Ensimmäinen pitää sisällään kuusi kangaskauppaa ja jälkimmäisestä löytyy ne messuilta tutut inspiroivat käsityöt. Eikä tuosta pitkä olisi Taito Shoppiinkaan (Eteläesplanadi 4), jos lankojakin tarvitsee. Ja jos mukana on lapsia niin tuossa saman kadun kulmassa on myös Lasten kaupunki, vierailun arvoinen sekin!

Mä piirsin teille ihan kartan Kaisaniemestä metrolta (tai Eurokankaalta, heh), kun ite ainakin jotenkin hahmotin mielessäni että kaupat olisi jotenkin kauempana tai hankalamman matkan päässä:




Ensin menin "messuillani" Kuuseen. Kuusi on siis yhtäkuin Käpynen, Paapii, Nuppu, Ikasyr, Vanja Sea ja Ommellinen. Kuusesta löytyy sekä näiden kuuden kaupan valmistuotantoa että sitten niitä kankaita. Aah! Ihania kankaita! Ja pakalta! Löytyy kyllä joitakin valmispalojakin, mutta suurelta osin kankaat ovat nimen omaan pakalla, josta voi ostaa haluamaansa herkkua haluamansa määrän. Kuusi onkin siis ihan kauppa, eikä niinkään messulaari taikka popup.

Erihuippua on myös se, että kankaiden ja vaatteiden lisäksi Kuusessa on myös työpiste, josta löytyy peitetikkikone, ompelukone ja kaksi saumuria. Näitä saa käyttää aina jos Kuusessa ei ole meneillään pajaa. Niin ja siis siellä on tosiaan pajojakin! Tähän mennessä on pidetty jo ainakin pipopaja ja joulukoristepaja, eilen taisi olla tonttulakkipaja ja huhujen mukaan tulossa on vielä esim. Nuppumekkopaja. Ja muitakin juttuja on jo suunnitteilla.

Itse haahuilin Kuusessa kuin messuilla ikään, varmaan ainakin tunnin, hipelöin ehkä joka kangasta ja ostinkin lopulta pitkän mietinnän jälkeen kankaan poikien jouluvaatteita ajatellen. Jututin Kuusen mukavia yrittäjiä ja istahdin vielä työpisteelleenkin ruokkimaan vauvaa. Kuusi oli ihana! Ai ja sinne tosiaan pääsee hyvin vaunuillakin, kunhan pujahtaa vaan juuri ennen Katariinankadun sisäänkäyntiä talojen sisäpihalle. Kuusen ainoa huono puoli on se, että se on paikallaan vain tammikuun 10. päivään asti. Että jos meinaa käydä, niin nyt on sen aika!





Kuusesta siirryin tien yli ja muutaman metrin Senaatintorille päin, kohti MadeBy Helsinki -kauppaa. Nyt täytyy nolona myöntää, että vaikka kyseinen kauppa on ollut paikallaan jo kolme vuotta, kuulin siitä kunnolla vasta nyt, kun (itsekkin kaupassa tuotteitaan myyvä) opiskelukaverini vinkkasi firmasta. MadeBy Helsinki pitää siis sisällään kotimaisten pienyrittäjien hienouksia, siis niitä käsitöitä, mitä messuillakin tosiaan aina ihastelee. Lisäksi liikkeessä on ihanan kutsuva työpajanurkkaus, jossa järjestetään pajoja ja jossa voi kaupassa käydessään myös hetkeksi istahtaa kahvikupposelle ja neulomaan.

Tällä hetkellä työpajanurkkausta koristaa aikamoinen määrä villasukka, sillä meneillään on MadeBy Hope -keräys jossa kerätään villasukkia jouluksi vähävaraisille tai kriisin kokeneille perheille. Sukkia voi muuten aina jouluun asti toimittaa liikkeeseen, ja myös paikanpäälle voi mennä neulomaan omista tai siellä tarjolla olevista langoista! Nytkin pöydällä oli yhdet sukat, joita seuraava tekijä sai jatkaa.

Niin ja kuumaakin kuumepi vink vink vielä, tänä viikonloppuna 1.-3.12 samaisessa työpajanurkkauksessa on käynnissä ilmainen omatoimipaja, jossa voi käydä askartelemassa tämän vuoden jouluhitiksi muodostuneen tontun oven!





MadeBy Helsingin mielenkiintoiseksi tekee mun mielestä ehkä erityisesti se, että se ei oo oikeastaan vain kauppa, vaan siellä on tosiaan ohjattuja pajoja, tilaa pysähtyä vähän kässäilemään ja on siellä pieni kahvilakin! Mukavaa on myös se, että liikkeessä myyjinä toimii vuorotellen tekijät itse. Niin ja valikoimaa kyllä löytyy kupista saippuan, vaatteiden ja korujen kautta heijastimiin asti ja eteenpäin. Tänne (tai putiikin verkkokauppaan) vois mun mielestä hyvin mennä ratkomaan ongelmaa "mitä lahjaksi ihmiselle jolla on jo kaikkea".


Noh niin tulikohan hehkutettua niinkuin käsityömessuja konsanaan, heh! Mutta kun oli vaan kerrassaan niin mukava reissu, matkaan lähdin vähän extempore, ihan vaan tavallisena marraskuisena tiistain, ja sitten sainkin tehdä kunnon kässäsukelluksen! Ja jotenkin sitä myös kauheasti toivoisi että tällaisia kivijalkakauppoja oikeasti säilyisi tarjolla. Onhan se juu näppärää kotisohvalta klikkailla ajatuksella harkiten ostoksia, mutta ihan eri fiilikseen kyllä pääsee kun saa oikeasti pikkasen sivellä poskea vasten ihanaa neulosta tai tutkia paikan päällä taitavien tekijöiden kättenjälkiä.

Kohta, siis kai jo huomenna?? Senaatintorilla starttaa muuten perinteiset Tuomaan markkinat, silloin (tai siis siellä käydessä) ainakin kannattaa eksyä torilta pari askelta Katariinan kadulle päin piipahtamaan näissä kahdessa kivassa putiikissa! 

-hanne

2017/11/15

KUINKA SELVIYTYÄ TAMPEREEN KÄDENTAIDOT -MESSUILTA PÄIVÄSSÄ



Ohoi, kässäsisaret, ainakin meikäläisen vuoden messukohokohta, Tampereen kässämessut lähestyy! Ne järjestetään 17-19.11. Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa. Siis ihan just nyt! Mä meen pitkästä aikaa sinne vain yhdeksi päiväksi, koska en jaksa kahta päivää kulkea siellä vauvan kanssa, enkä toisaalta halua olla vauvasta erossakaan.

Nämä messut ovat suuret. Siis todella suuret. Ja koska oon nyt vain yhden päivän, pitää laatia kunnon taistelusuunnitelma käytettävissä olevan messuajan optimoimiseksi! Ja koska tälläkin kertaa meen messuille blogisti -lappu rintapielessä, päätin että yhdistän nämä kaksi ja hoidan tämän blogiosion jo etukäteen jakamalla teillekin mun taistelusuunnitelman! Varsinaista messutunnelmaa voi sitten seurata vaikkapa instagramista ja tietty monista monista muista blogeista! Sitten asiaan!


LINKIT JA KANAVAT

Messujen kotisivut kannattaa luonnollisesti ottaa haltuun ennen messuja
Facebook -sivut taas sitten pitävät sisällään mm. tärppejä, joita ei muualta ehkä löydä!
Näytteilleasettajat voi tutkia messujen sivuilta läpi erilaisin hakukriteerein. Mä kävin läpi halli kerrallaan.
Opaskartta on näppärä tulostaa etukäteen ja merkkailla siihen ainakin ne must see -näytteilleasettajat!
Ohjelmaan kannattaa samoin paneutua ja laittaa muistiin mielenkiintoisten juttujen kloajat ja lavat
Liput on näköjään perjantaille ja sunnuntaille vähän edullisemmat kuin lauantaille, ja ennakkoon ostettuna säästää jokaisen päivän lipusta pari euroa, ja välttyy jonoista messuille mentäessä!
Saapuminen messuille on olennaista lukaista, varsinkin jos tulee kauempaa. Parkkipaikkoja on rajoitetusti, mutta bussit kyllä kulkee hyvin!

Messujen virallinen hashtag on #kädentaidot


KULKEMINEN

Mä menen paikanpäälle Helsingistä autolla vanhempieni kyydissä ja lähden pois junalla. Mä oon ollut vain kerran messuilla autolla, silloin paikka löytyi ihan helposti parkkialueelta, joskin kyllä pienen kävelymatkan päästä. Parkkeeraus maksaa 6€. Nyt on kuitenkin kovasti etukäteen varoiteltu ruuhkasta ja käytössä on myös maksuton!! etäpysäköinti, josta on ilmainen bussikuljetus. Suosittelen harkitsemaan sitä jos tulee autolla!

Pois menen siis junalla, asemalle messuhallilta pääsen näppärästi bussilla. Busseja (bussit nro 14 ja 14y ainakin) kulkee Tampereen keskustan ja messujen välillä tiheästi, noin 10min välein koko messujen ajan. Matka kestää muistaakseni noin 20min vai vähän enemmänkin, ja koska varsinkin poislähtiessä on kova ruuhka, kannattaa aikaa varata reippaasti, sillä välttämättä et mahdu heti ensimmäiseen lähtevään bussiin.

Myös muuten junat saattavat olla normaalia täydempiä, joten lippu kannattaa hankkia hyvissä ajoin jos junalla kulkee.




MITÄ MUKAAN

Oma listani on kutakuinkin tällainen:

Kännykkä
Varavirta+laturi
Kamera?
Lompakko (ja jonkin verran myös käteistä, vaikka monilla myyjillä käykin nykyään kortti)
Aluekartta merkintöineen
Blogistivahvistus
Juomapullo
Pientä purtavaa
Neuletyö matkalle 
Käsidesi
Särkylääkkeet (varoiksi, koska mikään ei rasita enempää kun havahtua alkavaan migreeniin heti messupäivän alkuun...)
Vaatetuksen osalta jotain kevyttä ja näppärää
Vauvan tarvikkeet (rengasliina tai kantoreppu, vaipat, harsoja, peppupyyhkeitä, vaihtovaatteita, vaunut, leluja, pari tuttia, vaipanvaihtoalusta, vaunuverho tuomaan omaa rauhaa)

Mulla on messuilla siis vaunut koko ajan mukana, joten laukku voi olla mikä vaan vaunuihin mahtuva. Jos ei olisi vaunuja, nappaisin mukaan varmaankin repun.


OHJELMA

Kannattaa ehdottomasti tsekata etukäteen mitä ohjelmaa on niillä päivillä jolloin on messuille menossa. Ajat sekä esiintymislavat (ja halli!) kannattaa myös merkata ylös, lavoja nimittäin riittää! Lisäksi messuilla on aina useampia näyttelyjä, työpajoja jne. Merkkaa nekin karttaan, jos ne yhtään kiinnostaa!

Nettisivujen ohjelma -sivu on musta vähän hankala, päiväkohtaista ohjelmaa ei näe helposti kerralla, vaan ne pitää vähän kaivella esiin lava kerrallaan. Mulle mielenkiintoisimmat jutut pyörii C-hallin Idealavalla. Lisäksi tutkin tarkkaan osastoilla tarjolla olevan ohjelman. Myös Taito -lava kiinnostaa.

Mä oon siis menossa perjantaina ja silloin haluaisin mennä katsomaan ainakin osin seuraavia esityksiä:

Idealava:
klo 11.30 Pikselivirkkaus, Novita
klo 12.00 Välkyt vanttuut ja muita heijastavia asusteita, Jenny Saarimaa
klo 13.30 Molla Mills ja uusi Virkkuri-kirja
klo 14.30 Monitoimisaha tositoimissa, Neorex Oy

Taitolava:
Klo 12.30 Ryijyn ompelu. Pieni persoonallinen ryijy syntyy itse suunnitellen ja ommellen valmiille ryijynpohjakankaalle, Taito Ylä-Savo

Lisäksi mua kiinnostaa Taitaja2018 -näytös: 100-vuotiaan Suomen vaatekaappi Ohjelmalavalla klo 13:15 sekä BÄÄ!-lankalaboratorio (osasto A30) ja Suomenlippu -näyttelyn. Ja monet osastoilla olevat työnäytökset.

Ja kuten näkyy, kaikkiin näihinkään en mitenkään voi ehtiä!




OSTOSTÄRPIT

Mä en yleensä kuluta messuilla ihan kauheasti rahaa, mutta jotain aina tarttuu mukaan. Nyt tänä vuonna oon hieman koonnut listaa millaisia asioita ainakin pitäisi etsiä ja tutkia:

- Vegaaninahka! Ompeluryhmissä syksyn hittituotetta, vegaaninahkaa on aiemmin löytynyt ainakin Ullakan (c 1119) kojulta. Samoin heillä on ainakin verkkokaupan valikoimissa myös esim. korkkikangasta mitä kiinnostaisi kokeilla. Näihin käyn ottamassa näppituntumaa.
- Sock blank on mulla vielä kokeilematta! Niitä siis aion käydä tutkimassa ainakin Kässäkerho PomPomin kojulla (c 814)
- Metsolalla oon nähnyt ihanaa Pupu Tupuna ja Traktori -kangasta. Oiskohan messuillakin saatavilla? (c 119)
- Tarvisin lapasiin jonkun paksun ihanan herkkulangan. Ehkä Snurresta? (c227)
- Silityskalvoja ajattelin myös tutkia, niitä löytynee ainakin Wenströmiltä? (a 175)
- Nahkaiset yksityiskohdat vaatteissa on myös aika hitti nyt. Toivottavasti muutamat paikalla olevat nahkurit ovat villityksestä tietoisia ja tuovat mukanaan myyntiin pieniä nahkapalasia! 

Mä siis ihan istahdin alas ja selasin kartta kourassa näytteilleasettajat halli kerrallaan, ja samaan tahtiin merkkasin värikoodein tai/ja kirjoittaen omaan karttaani mun must see -kohteet. Näitä on sekä ne samat vanhat tutut että joitakin uusia tuttuja, ja sitten ihan ylläreitä. Esimerkkeinä nyt vaikka Jujuna (c 127), joka on kaavoineen nyt ensimmäistä kertaa messuilla, samoin kankaita myyvä Lalia (c 672) on uusi messuilija. Nämä ainakin on mun kartalla! Sitten esim. Tyypit (e 316) nostin listalle ihan vaan kun oli niin kiinnostava nimi ja nettisivut nopealla vilkaisulla vakuutti ja Ekolikka (a 907) taas kiinnostaa ekologisesti valmistettujen lankojen takia. Kankaiden parissa esim. luomupuuvillankäyttö onkin aika yleistäkin, mutta lankojen kohdalla tästä ehkä vähemmän puhutaan. Ja sitten on vielä moooooonta muuta.


RUOKAPUOLI JA VESSAHOMMAT

Ruokapuoli on messuilla aina vähän haastavaa. Messuhallien ruokapaikat on mun kokemuksen mukaan usein pikkusen tyyriitä mun kukkarolle, lisäksi haluaisin hoitaa ruokailut aina nopeasti pois alta. Tampereen messuilla oonkin käynyt aina vetäisemässä jossain kohtaa semmosen, no, vähän kämäisen hampurilaisaterian pääsisäänkäynnin lähistöllä. Kun en mä messuille koskaan ruuan takia ole mennyt! Se on vaan pakollinen paha mikä pitää aina nopeasti hoitaa alta pois. Siispä tuo pikaruoka on aina ollut toimiva, eikä jonoja oo siellä yleensä mitenkään ihan kauheasti ollut. Lisäksi kannattaa varata mukaan edes vähän omia eväitä, vaikka toki messujen Deli -kojuiltakin löytyy kaikenlaista.

Vauvan ruokapuoli hoituu meillä vielä omalla tuotannolla ja sopivasti tänä vuonna ensimmäistä kertaa messuilta löytyy myös jonkinlainen imetystila! Se sijaitsee jossain E-hallin eteläisen sisäänkäynnin lähistöltä. Tämä onkin ollut musta selvä puute aiemmin, joten jee tälle! Toivottavasti siellä olisi myös nyt mikro käytettävissä kiinteitä syöville ja pulloruokailijoille.

Vessojen osalta kannattaa suosia muita kuin pääaulassa olevia. Niihin on usein jonoa ja perällä olevissa vessoissa taas sitten usein ei ole. Koskaan en oo minnekkään vessaan tampereella ihan kauhean pitään odotellut, joten kaippa niitä siellä riittävästi on.


MESSUILLA MUUTEN

Mä oon siis menossa paikanpäälle vaunujen kanssa. Tämä ei missään nimessä mitenkään päin ole kauhean näppärää. Tampereen messuilla on valtavasti porukkaa, varsinkin lauantaina. Ja vaikka käytävät on kohtalaisen leveät, ne menee silti aika ajoin tukkoon. Perjantaina taitaa olla hiljaisinta (joskin silloinkin porukkaa riittää....), joten se on mun valinta. Pidän myös perjantain tunnelmasta, siinä on jotain erilailla jännittynyttä ja odottavaa, kaikki ovat innoissaan ja hyllyt täynnä tavaraa! 

Messuilla on muuten yleensä ollut mun mielestä todella lämmin, ja mä oon yleensä vilukissa! Joten vaatetta ei kannata kauheasti kantaa mukaan. Aulasta löytyy ulkovaateille valvottu narikka 2€ hintaan.

Semmosta! Sitten mukaan kannattaa varata myös tietty hyvät hermot ja iloista asennetta, ettei vaikka käy harmittamaan yksi käytäviä vaunuillaan ruuhkauttava bloggari, heh. Nähdäänlö messuilla?! Saa myös vinkata omat vinkit ja tärpit!!

-hanne

2017/11/12

YHDEN KÄSITYÖN TARINA (ja arvonnan voittaja)



Irrotin tuossa taannoin pesemistä varten makkarin ovesta todellisen arjen apurimme, ja tuli mieleen siinä samalla, että tämä kaksi ja puolivuotta sitten eräänä myöhäisyönä epätoivoisesti vauhdilla väsätty tekele on ehkä kaikista mun käsitöistä se hyödyllisin ja aktiivisimmin käytetyin.

Homma meni siis näin: Meillä on kaksi kissaa, jotka nukkui meidän makkarissa. Sit tuli vauva ja perhepeti, enkä uskaltanut antaa kissojen nukkua ekan parin kuukauden aikana makkarissa. Mutta kissareppanat varsin pitkään jaksoi pitkin yötä ja yleensä päivälläkin vauvan päiväunien aikaan käydä kokeilemassa onneaan raapimalla makkarin ovea, joka sitten kolisi karmeja vasten. Ja sitten me, toisinaan vauvakin, heräiltiin tähän pitkin yötä. Kiva lisä vauva-arkeen! Tovi pidettiin oven päällä pyyhettä, joka esti ovea heilumasta sitä muutamaa milliä mitä se pääsi heilumaan, mutta sit meni hermot pyyhkeisiinkin. Ja niinpä minä kaivoin esiin vanhan pöytäliinan, leikkasin siitä parit palat, taittelin ja ompelin tommosen.....jutun. Ja se kuulkaas toimii! Ei enää kolinaa tai pyyhkeitä. Tekeleen kappaleet lipsui ommellessa toistensa päältä, tikit vähän vaeltelee vinoon ja nauhoista tuli pikkasen liian tönköt, mutta silti, tämä on ihan paras! Just niin paksu että ovi menee helposti kiinni ja pysyy kiinni, mutta estää kuitenkin sen pienen liikkeen ja sen sietämättömän klonks klonks klonks.

Kissat pääsi joskus puolen vuoden jälkeen takaisin makkariin yöksi, mutta edelleen aina jos makkarin ovi oli kiinni esim. päikkäreiden takia, kissat protestoi raapimalla ovea, oli ne kummalla puolella ovea tahansa. Vaan eipä kolissut ei! Ja nyt on seuraava vauva ja taas kissat yöt makkarikiellossa. Eikä muuten vieläkään kolise. Niin että voittamaton tuote jo vuodesta 2015!



Niin ajattelinpa jakaa teillekin tämän käsityöllisen onnistumiseni! Joskus näköjään parhaat jutut ei vaadi pitkää suunnittelua tai teknistä panostusta, riittää ihan vaan ärsyyntyminen, heh!

Mikä on teidän hämärin/onnettomin/pikaisin mutta kuitenkin toimivin/tarpeellisin/käytännöllisin käsityötuote? Tai voiko käsityö edes olla onneton, jos se on kuitenkin tavallaan onnistunut?


  *****

Hei ja sitten muuten vielä arvonnan voittaja! Oli taas eilen tehty monet sukat, ruuat ja työt! Ja joululahjojakin jo vino pino, pitäis varmaan itekkin startata. True random number generator arvoi ystävällisesti mulle voitokkaaksi Aino P:n, joka eilen teki aroniamehua! Onnea! Laitatko mulle mailia niin saadaan lahjakortti perille :)

-hanne