2016/06/07

ILOA OMMELTUNA!



Kun Jaana ja Minna Villa & Villa blogista kysyi halukkuuttani osallistua ommellen iloa -hyväntekeväisyyshaasteeseen, keksin monen monta syytä miksi en osallistuisi. Mutta sitten kuitenkin huomasin näppäileväni vastaukseen että toki toki. Jo senkin takia, että aika harvoin tulee harmiteltua sitä että on lähtenyt johonkin mukaan, yleensä se on toisinpäin! Ja niin oli nytkin, onneksi osallistuin! Joo, ei kaikki ollut ihan ruusuilla ompelemista, ja ajankohta päällekäin koulutöiden palautusten kanssa oli vähintäänkin huono. Mutta oli kyllä aika tosi hieno fiilis lopulta kääriä valmiit vaatteet pakettiin ja laittaa postiin!



Mulle valikoitui ommeltavaksi jotain 2 ja 4 -vuotiaille veljeksille. Urakka oli melko helposti lähestyttävä, sillä ainoat toiveet joita perheeltä sain, koski vaatekokoa ja lisäksi pojat olivat itse valinneet kuosit, joita toivoivat käytettäväksi. Sain myös vähän tietoa poikien lempiväreistä sekä lempijutuista. Sain siis varsin vapaat kädet! Suunnitelmaa tein hieman ompelukollegani Saaran kanssa, joka ompeli saman perheen toisille lapsille. Yhdessä päätimme ommella pojille pitkähihaiset ja shortsit.

Mutta kylläpä mä silti sain kulutettua tuntitolkulla aikaa ihan vaan jahkaamiseen, että mitä sitä nyt tekisi! Toki mä oon ennenkin tehnyt toisille vaatteita, mutta yleensä aina yllätyksenä, en sillä tavoin että tiedän että vaatteita odotetaan! Arvoinkin sitten kaikkea mahdollista kaavoista lähtien. Paita vai huppari, vuoritanko hupun vai en? Laitanko olkapaikat vai kyynerpääpaikat vai jätänkö ne pois? Entä kummin päin tähipaitaan kankaat, musta tähti vaikko kuosillinen? Onko ihana Mehujäätaikaa -kesäkuosi hassu hupparissa, pitäisikö siitä tehdä vain hellevaatteita? Ja niin edespäin.

Mutta onneksi pahimpien pähkäilyjen keskellä saatoin aina kääntyä meidän ommellen iloa -ompelijatarporukan puoleen! Meidän keskusteluketjusta facessa tuli varsinainen tuki ja turva, ja kysyinpä siellä viimeksi eilen vinkkiä jo aivan muihin ompelujuttuihin.

Neljävuotiaan huppari
Päätin käyttää poikien toivekuoseja nimen omaan paidassa. Isomman pojan paidan idea muotoutui nopeasti, kun yhdeksi poikien lempijutuksi oli mainittu tähdet ja toivekuosina oli Käpysen turkoosi Tähdet -jersey, jonka sain Käpyseltä lahjoituksena tähän projektiin. Olin joskus aikaisemmin pistänyt korvan taa Made for Apes -blogin tähtipaidan ohjeen. Nytpä pääsin sitäkin kokeilemaan! Lempiväreiksi oli listattu turkoosi ja musta. Paidan pohjakaavana on Raide (Ottobre 6/12) ja huppu on Beagle boy-kaavasta (Ottobre 4/13), koko 116. Tästä tuli aika raikas!

Kaksivuotiaan huppari


Pienemmän pojan paitaa pähkäilin vähän pidempään. Lopulta päätin antaa kuosin olla pääosassa ilman sen kummempia temppuiluja. Pojan kuositoiveena oli aivan ihastuttava Käpysen Mehujäätaikaa -jersey ja ehdottomaksi suosikkiväriksi kerrottiin pinkki, ja pinkkiähän siihen sitten oli saatava! Tässäkin paita on tehty pääosin Raide -kaavalla ja huppu Beagle boy -kaavalla. Koko on 98. Sekä pinkki (aniliini) jersey että Mehujäätaikaa kangas on Käpysen lahjoittama.







Shortsien osalta päätin käyttää molemmissa kaavoina uusimman Ottobren (3/16) Trick -kaavaa. Värit valikoin taas poikien lempivärien pohjalta. Tähdet tein aplikoimalla. Kiristysnyorin aukot halusin tehdä ommellen, sillä mulla huonoja kokemuksia sirkkojen pysyvyyden kanssa, vaikka niitä kuinka tukikankailla vahvistaisi. Hyvä ohje ommeltuun kiristysnyörin aukkoon löytyy täältä. Nämä on suht nopsakat tehdä, ja varmasti kestää!

Shortsien musta kangas on myös Käpysen lahjoitettamaa mustaa joustocollegea, turkoosi resori on Käpyseltä tilattua ja pinkki Eurokankaasta. Pieniä kauhunhetkiä koin, kun sain shortsit valmiiksi ja törmäsin parissakin blogissa kommenttiin, että Trick -kaava onkin tosi kapeaa mitoitusta! Ja mulla oli näissä vieläpä jc trikoon sijaan! Jaiks! Sain kuitenkin perheen äidiltä onneksi viestin, että shortsit sopivat. Huh! Tein samalla kaavalla vielä omalle poikasellekin shortsit ja niistä tuli kyllä kivat!




Halusin tehdä vielä äidillekin jotain pikaista edes. Ompelinkin äidille trikoisen pannan samisteluväreissä. Vähän solmimistavasta riippuen saa pannasta enemmän musta tai pinkin. Pitää tehä tämmönen itellekin, mulla on nimittäin semmoset helposti pienessäkin tuulessa paleltuvat korvat, että tämmöstä todella tarvisin hiekkalaatikon reunalla kököttäessäni!

http://www.kapynen.fi/


Ihan valtavan iso kiitos ensinäkin Villa&Villa blogin Jaanalle ja Minnalle jotka ideoivat, käynnistivät ja hoitivat koko hankkeen eteenpäin, sekä kannustivat, auttoivat ja tsemppasivat meitä kaikkia tämän projektin aikana <3

Yhtä iso kiitos myös Käpyselle, joka ainakin minun osaltani todellakin mahdollisti tämän projektin!! Oma elämäntilanne on kuitenkin just nyt vähän semmonen, että en olisi pystynyt itse toivekankaita hankkimaan. Enkä ollut todella ainut projektin ompelija, jolle Käpynen lahjoitti pyydetyt kankaat. Kiitos kiitos!! Ja lämmin kiitos myös muille mukana olleille kangaskaupoille, Tyyne Esterille, Paapiille, Nappinjalle, Koot.fille ja Ikasyrille! Ilman lahjoituksia olisi tämä prokkis jäänyt paljon pienemmäksi!

Ja vielä mä haluan nakata kiitoksella haasteen muita ompelijoita, ootte aika <3

Muita tässä projektissa valmistuneita vaatteita voipi käydä katsomassa sekä tietenkin mukana olevien ompelijoiden blogeissa ja instagrameissa. Villa&Villa tekee myös lopuksi vielä koostepostauksen kaikista vaatteista, jahka kaikki on valmiina ja toimitettu perille. Instagramiin ilmestyy myös kuvia hästäkillä #ommelleniloa

Ja ne ompelijat:
Cutie/Noora,  Fagerwear/Hanna,  HAH/Iina,  HannaMi/Hanna,  Helmoja ja hepeneitä/Krista,  Hippu/Emmi,   HommaHuone/Sanne-Maija,  Kaiken takana on äiti/Hanski,  Kototeko/Sanna,  Kärpäsiä keitossa by Mersia/Mersia,   Kätilön käsistä/Johanna,  Liljatar/Heidi,  Lydia/Linda,  mehelmie/Emmi,  Miiinullekko/Julia,  Mumintalo/Helena,  m3niemi/Marja,  Osifa/Sofia,  Punatukka ja kaksi karhua/Hanna,  saaraoikarinen/Saara,  Unelmallinen/Kati,  Vaahtokarkkimonsteri/Kirsi,  Villa Kiana/Mari,  Villa Pipo/Hanna  ja  Villa&Villa/Jaana ja Minna

-hanne

2016/05/30

TURVALONKEROITA TULOILLAAN! [ja arvonnan voittaja]




Keskiviikkona virkkailtiin hyvää mieltä Oulunkylän Lankamaailmassa. Mä pääsin paikalle nippa nappa viideksi ja kyllä kuulkaas mieltä lämmitti, kun paikalla oli jo silloin yli kolmekymmentä innokasta virkkuria! Parhaimmillaan meitä sitten olikin siellä yli neljäkymmentä, tuolitkin loppui kesken ja Lankamaailman ihana henkilökunta rullaili viimeisille tulijoille toimistotuolejaan. Mä ainakin yllätyin siitä, että lähes joka iikka tuntui olevan paikalla melkein sen koko kaksi ja puolituntia, mitä meillä aikaa oli! Ja työskentely oli sen verran intensiivistä että Lankamaailman kattama kaffipöytäkin pysyi varsin koskemattomana, kun tämä ihana naislauma vaan yksinkertaisesti istui ja virkkasi! No ja jutteli, tietenkin!

Mahtava oli huomata myös se, että paikalle vaikutti tulleen myös monta sellaista, joille virkkaaminen oli vähemmän tuttua ja joille lonkero oli ensimmäinen laatuaan. Ja sitten oli niitä, jotka tullessaan toivat mukanaan kasan jo valmiitakin lonkeroita. Ja kaikkea siltä väliltä! Mun pöydässä istui esimerkiksi yksi, joka työsti ensimmäistä turvalonkeroaan (ja siitä tuli mitä sympaattisin lonkeroinen!) sekä sitten myös koko turvalonkerovillityksen äiti, Annika Pakkanen, joka on siis tehnyt turvalonkeroiden alkuperäisen ohjeen. Annika virkkasikin siinä illan aikana lonkeronsa nro 121!

Lämmin kiitos vielä teille kaikille paikalle tulleille! Teki mieli sielläkin jo kilistää lasia (tai koukkuja?) ja pitää pieni kiitospuhe, heh! Ja iso kiitos myös Terhille joka oitis innostui tähän mukaan sekä Lankamaailmalle joka myös tarttui heti ehdotukseen ja tarjosi meille tilat, tarjoilut ja materiaalit!!

Lankamaailma ottaa muuten vastaan turvalonkeroita 15.6. saakka, minkä jälkeen he pesevät ja toimittavat koko kasan Lastenklinikalle. Mullakin on vielä pari kesken.

Tässä on tuloillaan vasemmalla ensimmäinen ikinä ja oikealla lonkero nro 121!

Ja vielä kerran linkkaan Turvalonkeroista kiinnostuneille, että ohje löytyy TÄÄLTÄ, video-ohjeistuksen lonkeron tekemiseen voi katsoa TÄÄLLÄ, ja Annika Pakkasen turvalonkero -faceryhmä löytyy TÄÄLTÄ :) 

Ja jos muut keskosiin ja muihin tehohoidettaviin vauvoihin liittyvät hyväntekeväisyyskäsityöt kiinnostaa, niin tsekatkaapa esimerkiksi Nuppupeitto ja kenguruhoitomyssy.

*****


Ja hei! Ehdinpä arpoa jo voittajan Emman makeat piirakat -kirjalle kaikkien teidän Laura lähes ammattilaisten, Tauno tuurilla onnistujien, Ulla uuniin polttajien, Krista kokeilijoiden, Sanna soveltajien, Niina nautiskelijaleipojien ja muiden jauhopeukalojen joukosta! Tällä kertaa vanha toverini, True Random Number Generator valkkasi voittajaksi nro 49 joka on Juulia! Onnea voittajalle ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! 

-hanne

2016/05/25

HERKKUJA JA KIRJA-ARVONTA



No siis, mussahan ei oo kauheesti jauhopeukalon vikaa...tai jos ihan rehellisiä ollaan niin, ongelma on ehkä laiskuus. En vaan jaksa leipoa. Ostan karkkipussin. Kiitos nam. Onkin siis vähän heikko pohja ottaa tutkailuun leivontakirjaa....vai onko? Toisaalta, ei näitä kirjoja ehkä ammattilaisille tehdä! Lisäksi oli äitienpäiväkin tulossa ja Jokke lupas, että se tekee mulle sieltä minkä tahansa herkun, niin hei, mikä ettei! Kyllä multa syöminen ainaski sujuu! Postiluukusta kolahtikin pian uunituore Emman makeat piirakat* -kirja kaksin kappalein, joista toinen tietty lähtee jollekin teistä! Siitäpä lisää lopussa!

Mä oon tavannut kirjan tekijän, Painted by cakes -blogaajan Emma Iivanaisen kolmesti. Ekan kerran 2013 kun osallistuin ite käsityöblogaajien paneelikeskusteluun Tampereella Käsin tehty -tapahtumassa. Emma oli samassa tapahtumassa demoamassa kakkujen koristelua ja kävin mielenkiinnosta seuraamassa miten homma hoituu. Samana vuonna Emma oli pompsahtanut esiin ensin Koko suomi leipoo -kisassa ja palkittu myös vuoden käsityöläisenä. Seuraavan kerran nähtiin vuosi sitten Emman puolison Teräsvaari -dokumentin ensi-illassa. Ja sitten, ettei liian nopeesti edettäisi, niin Emman omissa häissä! Meillä on nimittäin semmonen yhteys, että meidän molempien miekkoset soittelee samassa bändissä

Emmaa en kuitenkaan voi sanoa tuntevani, mutta kirjan (tai tämä on itseasiassa jo kolmas!) olin tietenkin laittanut merkille. Ja itseasiassa vähän selaillutkin kirjakaupassa (te voitte vilaista kirjaa vaikkapa täällä). Tiesinkin etukäteen että ohjeet vaikuttivat olevan pääosin helppohkoja, helppoja tai superhelppoja, ja yksinkertaisilla kikoilla kauniiksi loihdittuna. Ja häätarjoilun perusteella veikkasin että myös suhteellisen nam!



Kirja sisältää siis 40 reseptiä herkkupiiraisiin, ja kyllähän mäkin tietenkin halusin jonkun sieltä itse kokeilla tehdä. Mulla usein leipomishommat tyssää (jo) siihen, että kiehtovan reseptin viidentoista aineen listalta multa löytyy kaapista neljä. Kun leipoo vähän, on aika vähän kaapissa mitään valmiina. Emman makeiden piirakoiden joukosta löytyy kuitenkin myös semmosia reseptejä, joilla pykää herkun kasaan ihan muutamalla ainesosalla.

Niinpä eka arvoinkin että tekisinkö esimerkiksi Tarte tatinin vaikko ehkä Popcornpiirakan. Ja sitten aikani tuumattua yllätin itseni valkkaamalla työn alle vähän enemmän väkerrystä ja ainesosia vaativat sitruuna-marenkipiiraat. No, ei tämäkään vaikea ollut. Työläin vaihe oli taikinan kauliminen ja vuokiin asettelu. Niin ja kadonneen pursottimen epätoivoinen etsiminen. Se ei nimittäin ollut enää siellä sohvan alla missä mä sen viimeksi näin. Ärsyttävää, ei saisi siirrellä tavaroita "parempaan talteen" jos niillä kerta on jo ihan mieleenpainuva (taaperon valitsema) paikka. Ei löytynyt ei! Ei mun piiraista tullut ollenkaan niin kauniita kuin kirjassa, se pursotin ois ehkä auttanut asiaa...mutta maku oli kyllä kohdillaan! Ja vaikka mun pursotus oli enemmänkin lässäytys, niin kattokaa nyt, kyllä tuokin aika herkun näköinen on!



Sit toisena kokeiltiin limepiirakkaa. Tai siis, pojat leipoi, minä söin! Tää on niitä piirakoita joka on ekana päivänä tosi hyvää, seuraavana vielä parempaa ja sit vielä paljon parempaa. Ellei se sitten lopu jo silloin ekana päivänä. Ja tässä oli vielä vähemmän hommaa: keksipohja, ainekset sekaisin ja uuniin. Ja nam. Koristella ois voinut, mutta se pursotin oli yhä jossain. Jokke suunnitteli että kokeilee vielä ainakin Twin Peaks kirsikkapiirakan ja mä aion vielä ainakin Banoffeen kokeilla. Koska, no, keksiä, banaania, kinuskia ja kermavaahtoa!


Hei ja sitten se arvonta! Kuten aluksi mainitsin, mulla ois tuossa yksi kirja myös jollekin teistä!  Ja koska kohta yo-juhlat sun muut kolkuttaa ovella, niin laitetaas se pikaisesti arpoen, jos vaikka kirjasta löytyisi vinkkiä juhlaherkkuihinkin. 


Arvonta alkaa nyt! Ja päättyy sunnuntaina 29.5. puolilta öin. 
Arvontaan voi osallistua kommentoimalla tätä postausta. Kertokaapas vaikka että ootko leivonnan suhteen ehkäpä Laura lähes ammattilainen, Tauno tuurilla onnistuja, Ulla uuniin polttaja vaikko joku muu. Ja jos sulla on vinkata lempiherkkuresepti niin kerro toki! Palkinto postitellaan vain suomen sisällä. Ai ja anonyymit, jättäkäähän taas toimiva mailiosoite :)

Onnea arvontaan!

******

Hei ps!! Tänään ois sitten se Lankamaailman turvalonkeroiden virkkausilta! Nähdäänkö siellä?

-hanne

*) kirja saatu kustantajalta

2016/05/13

TUU MUKAAN VIRKKAAMAAN LANKAMAAILMAAN!




Pysytään yhä niissä hyvää tekevissä käsitöissä! Kuulun facebookissa Turvalonkerot -ryhmään ja sieltä bongasin tässä taannoin idean, jota jäin pyörittelemään. Heitin sen Hupsistarallaa -blogin Terhille ja sitten Lankamaailmaan. Ja kun kaikki innostuivat ideasta yhtälailla, niin nytpä voin heittää sen teillekin! 

Eli, tulkaa meidän kanssa virkkaamaan turvalonkeroita keskiviikkona, 25.5. klo 17:00-19:30, Oulukylän Lankamaailmaan! Lankamaailma löytyy Ogelin liikeskuksesta Helsingin Oulunkylästä. Ajatuksena on kokoontua virkkaamaan turvalonkeroita yhdessä ja hyvään tarkoitukseen. Lankamaailma tarjoaa meille puitteiden lisäksi ohjeet ja materiaalit, jokainen virkkaaja saa kerän turviksiin sopivaa lankaa ja vanua täyttämiseen. Minä ja Terhi voidaan tarvittaessa auttaa, jos virkkaamisesta on kulunut tovi. Sun tarvii vaan tuoda itsesi, virkkausintoa ja oma virkkauskoukku, käsialasta riippuen 2,5, 3 tai 3,5. Tai toki koukun voi hankkia paikanpäältäkin. Tulla voi missä tahansa kohtaa viiden jälkeen, yhden lonkeroisen virkkaamiseen menee ehkäpä tunti. Valmiit lonkerot luovutetaan Lastenklinikalle.

Turvalonkeroista voi lukea lisää täältä, mutta siis pähkinänkuoressa, turvalonkeroiden tarkoitus on tarjota keskosille ja miksei muillekin tehohoidettaville vauvoille jotain muuta mihin tarttua, kuin happiviiksiin tai muihin tärkeisiin piuhoihin. Koska käytössä olleiden turvalonkerojen pesua on vaikea järjestää sairaalassa, saa jokainen vauva oman lonkeronsa kotiutuessaan mukaansa. Siispä lonkeroiden tarve on jatkuva. 

Nähdäänkö siis siellä? Virkkausillan tapahtumasivu löytyy täältä!

-hanne

2016/05/08

OMMELLEN ILOA


Mietin tossa yhtenä päivänä hyväntekeväisyyskäsitöitä ja sitä, että niitä pitäisi kutsua ennemminkin hyvää tekeviksi käsitöiksi. Kun jo tällä vähäisellä omalla kokemuksella voin sanoa, että tulee aika tuplahyväolo, kun oma rakas harrastus tuottaa sen tekemisen ilon lisäksi vielä jollekin muullekin jotain hyvää. 

Ommellen iloa onkin mun mielestä aika osuva nimi Villa & Villa -blogin alulle laittamalle hyväntekeväisyyshaasteelle, johon myös mä saan sen ilon osallistua. Haasten ajatuksena on tuottaa hyvää mieltä ompelemalla uusi, uniikki ja lapsen toiveiden mukainen vaate sellaisen perheen lapselle tai lapsille, joilla ei taloudellisesti muuten ole mahdollisuutta hankkia uusia vaatteita. 

Ja nyt haussa on nämä perheet! Tarkemmat tiedot hakemisesta löytyy täältä Villa & Villan postauksesta, kannattaa se kurkata, mikäli tämä voisi koskea teidän tai jonkun ystävänne perhettä. Meitä on tässä haasteessa mukana tämmöinen aika ihana nippu innokkaita ompelijoita: 

Cutie / Noora
Fagerwear / Hanna
HAH / Iina
HannaMi / Hanna
Helmoja ja hepeneitä / Krista
Hippu / Emmi
HommaHuone / Sanne-Maija
Kaiken takana on äiti / Hanski
Kototeko / Sanna
Kärpäsiä keitossa by Mersia / Mersia
Kätilön käsistä / Johanna
Liljatar / Heidi
Lydia / Linda
mehelmie / Emmi
Miiinullekko / Julia
Mumintalo / Helena
m3niemi / Marja
Osifa / Sofia
Punatukka ja kaksi karhua / Hanna
saaraoikarinen / Saara
Unelmallinen / Kati
Vaahtokarkkimonsteri / Kirsi
Villa Kiana / Mari
Villa Pipo / Hanna
sekä tietenkin Villa&Villa/ Jaana ja Minna

Ja superhienoa on myös se, että lisäksi kuusi kangaskauppaa, Ikasyr, Koot.fi, Käpynen, Nappinja, PaaPii Design ja Tyyne-Esteri ovat lupautuneet haasteeseen mukaan tarjoamalla tarvittaessa materiaaleja ompeluksiin! 

http://nappinja.fi/fi/
http://www.tyyne-esteri.fi/

http://koot.fi/
http://www.kapynen.fi/

http://www.ikasyr.fi/

https://shop.paapiidesign.com/

Hakemuksia on jo kuulemma joitakin tullut, mutta vielä puuttuu perheitä ja lasten toiveita <3

-hanne