2016/11/23

TAMPEREEN KÄDENTAIDOT 2016 HUHHEIJAA!

SNURRE / Hedgehog Fibers
LANKAVA / Metsä -teemaisen Lankava inpiraatiolehden tuotteita
JOHANNA K. DESIGNin vaatteita muotinäytöksessä



Suomi 100-vuotta sukkakilpailun satoa





Tampereen kädentaidot -messut taas läpäistynä!

Mielestäni käytin tavallista vähemmän kameraa tämän reissun aikana, mutta silti yllättäen muistikortilta löytyi jälleen ihan valtava määrä kuvia. Johtuu varmaan siitä, että nämä Tampereen kässämessut ON ihan tosissaan VALTAVAT. Ja myös valtavan tositosi supernihananmukavat! Niin että mahtava reissu taas takana!

Tänä vuonna olin ekaa kertaa messuilla vaan päivän, ja siinä ei kyllä ole mitään järkeä. Tai siis jos ei pääse ollenkaan tai vaan päiväksi, niin kannattaa mennä päiväksi, mutta jos jotenkin vaan saa järkkäytymään kaksi päivää, niin suosittelen. Kolmesta messuhallista ehdin kiertämään kunnolla kaksi, kolmannessa vaan piipahdin. Ja nyt kun on saanut selata messuraportteja monista blogeista, voin huomata että multa on jäänyt huomaamatta vaikka ja mitä! No, toisaalta mun messubudjetti oli myös kaikkien aikojen pienin, että ehkä hyvä näin! Mutta tässä siis pientä yhteenvetoa mun 


MATERIAALIT / TEKIJÄLLE
 
OMMELLINEN / merinovillaneulosta
VANJA SEA / neuloskankaita
VERSON PUOTI


Kangaskojujen osalta kävin hipelöimässä mm. Nuppu Printin, Metsolan, Indie Fabricsin, Paapiin, Kangaskapinan, Verson puodin, Ommellisen, Tyyne Esterin ja Vanja Sean tarjonnan. Ommellinen (ex Pehemiä) oli käsittääkseni messuilla ekaa kertaa, ja kojulla oli semmonen vilinä, että kameroineni oikein lähelle meinannut päästä! Jos ylempänä kuvissa näkyvää raitaista/ruudullista merinovillaa olisi ollut vielä jäljellä mun budjettiin sopiva pala, niin en kyllä olisi voinut varmaan vastustaa. Merinovillaa löysin sitten itselleni onneksi sopivan palasen Käpysen kojulta.

Verson puodin kojulta taas kotiutin suunnitelmani mukaan palan Leijonamieltä. Mikään kuosi ei oo hetkeen aiheuttanut semmosia sydämen sykähtelyjä kuin se! Vanja Sean kojulla kävin perinteisesti upottamassa käteni neuloksiin, joka on ihastuttavan erilainen materiaali tällä suomen kangaskauppojen kentällä. Kauan haaveilemani Parvi oli kylläkin jälleen lennähtänyt myyntipöydältä jo muiden ostajien kasseihin.

SILMU&SOLMU / Väinämöinen
TUKUWOOLin uusi sukkalanka ehdolla vuoden uutuustuotteeksi
SNURREn kojulla
 
Lankoja kävin hivelemässä mm. Snurren, Silmu&Solmun, Kerän, Lankavan ja Titityyn kojuilla. Messuhurmoksessani unohdin (!!!) käydä ottamassa näppituntumaa TukuWoolin uuteen sukkalankaan, joka oli muuten ehdolla myös vuoden uutuustuotteeksi. Mahtava homma! Tarkoitus oli etsiä myös lanka uusiin kännykkälapasiin, jotka pitäisi ottaa kiireesti puikoille. Mutta meillä oli messuilla myös pikainen tapaaminen pienen kässäblogiporukan kesken ja siellä naureskeltiin kaikkien tunnistamalle "yhden vyyhdin ongelmalle". Tiedättekö sen? Löydätte ihanauskomattomankäsittämättömän herkkulangan, jota on pakko saada vyyhti. Ja koska se yksi vyyhti ei yleensä oikein riitä kuin vain pipoon/lapaisin, niin se sitten jääkin jemmaa kaunistuttamaan! Multakin löytyy useampia näitä tämmöisiä herkkuvyyhtejä. Päätinkin olla kerrankin fiksu tyttö ja pidättäytyä ostamasta uutta vyyhtiä, ja selata sen sijaan eka jo ne olemassa olevat läpi. Mutta saap nähdä oonko kuitenkin kohta kolkuttelemassa Snurren ovea...

Mutta sen pistin merkille, että kuvissakin vilahtelevat käsinvärjätyt herkkulangat eivät ole kyllä menettämässä suosiotaan. Päin vastoin! Samoin erityismateriaalit on isossa osassa, tai no, voiko esimerkiksi alpakkaa enää sanoa erityismateriaaliksi? Ei ehkä....mutta kamelia varmasti voi! Voihan?


 LANKAVA inspiraatio -lehti näytti löytyvän usean ostoskassista
KERÄ / supermainio Knitters graph paper journal -muistivihko neulesuunittelua varten
KONSTA SHOP / kuvansiirtoaineella tehtyjä töitä
ULLAKKA / lämmöllä muotoiltava taikahuopa(!!) ja vegaaninen nahkapaperi (!!)
SILMU&SOLMU kojulla Karuselli/Novamelinan valmistamia puikkosäilyttymiä ja kässäpusseja
BLOCKWALLAH / käsin kaiverrettuja leimasimia






Messuilta löytyy toki tekijälle valtaisa määrä kaikkea muutakin kuin lankaa ja kangasta. Nyt mieleen jäi (ja osin ostoskassiinkin hyppäsi) mm. Käsityöpuoti Silmu & Solmun kojulla myynnissä olleet Novamelinan tekemät puikkosuojat ja projektipussukat, Lankavan metsä -teemainen inspiraatiolehti, Konsta Shopin kojun ilmeisen myyntiryntäyksen aiheuttanut kuvansiirtoaine (saatoinpa itsekkin yhden pullon ostaa...), Kerän kojulla ihastelemani Knitters Knitters graph paper journal, jonka sivujen ruudukko on tuollainen kirjoneulekuvioiden suunnitteluun soveltuva. Niin ja vaikka en oo leimasinihmisiä (= en ole niitä kauheasti käyttänyt), niin nuo yllänäkyvät käsinkaiverretut Blockwallahin leimasimet olivat kerrassaan kauniita! Samalta kojulta kotiutin myös kauniin käsin taotun messinkikulkusen.  

Ullakan kojulta ostoskassiin päätyi nyt vaan magneettinepparit, mutta mieltä jäi kyllä kaivertamaan tuo lämmöllä muotoiltava taikahuopa sekä selluloosasta valmistettava nahkapaperi, jota pystyy pesemään, kirjailemaan, ompelemaan ja voi siihen piirtääkiin/tulostaakin. Sitten lisämainintana ainakin Succapplokin uusi lahjapaperi neulojilla (unohdin käydä lähemmin tutkimassa). 
 

VALMIIT IHANUUDET

VALONA DESIGN / Vuoden uutuustuotteena palkittu Halo -korusarja
MARIA KUPI / huovutetut eläinhahmot
PIENI KALENTERIKAUPPA (ELLIS) /  ihanat kalenterit, kortit ja muut paperituotteet
MARJAANA NISKANEN DESIGN / eläinaiheiset tuotteet
NANQ / Päänaukomispipot


Valmiiden tuotteiden kirjokin on tietty myös laaja näillä messuilla. Koska mulla oli nyt aiempaa tiiviimpi aikataulu, pysähdyin kuvaamaan vain sellaisia tuotteita, joita oli ohikävelyn jälkeen pakko palata katsomaan kohta uudelleen. Tässä niistä muutama.

Valona Designin puiset, herkät Halo -korut viehättivät jo ehkä siksi, kun puusta on tullut tässä vuoden sisään kovin mieluisa materiaali teknisentyön opintojeni myötä. Omat puuntyöstätaidot on hieman eritasolla vaan vielä tuon herkkyyden osalta, heh! Maria Kupin huovutettuja eläinhahmoja oli myös pakko pyörtää takaisin tutkimaan lähemmin. Mulla ei ikinä riittäisi kärsivällisyys näin yksityiskohtaiseen huovutustyöhön! Pieneen kalenterikauppaan pysähdyin taas pläräämään kalenteria, jossa kerrankin oli tilaa: ensin yksi sievä kuukausisivu ja sen perään monta tyhjää sivua! Ko. putiikista löytyi myös mm. yksittäisistä sivuista koostuva vuosikalenteri, ystävänkirjasivuina toimivia piirroskortteja, joulukortteja ja paljon muita piirrettyjä ihanuuksia. Marjaana Niskasen eläinaiheisista painotöistä mut pysäytti erityisesti tuo lehmä. Mähän oon maitotilan tyttöjä, ja jotenkin tuohon kuvaan on saatu kyllä vangittua tosi onnistuneesti ja tutun tuntuisesti semmosen lempeän lypsylehmän olemusta. Niskanen on kuvittaa tuotteensa itse valokuvaamiensa eläinten kuvia. Yritys on uusi, ja mä kovasti toivoisin sille menestystä. Näistä tuli jotenkin niin tosi hyvä mieli! Onko se vaan tää mun maalaisuus mitä kuvat puhuttelee? Viimeisenä vielä NANQ:n nokkelat päänaukomispipot. Näitä voi pitää sekä vetoketju kiinni että auki, ja sinä aikana kun nopeesti nappasin kuva, varmaan neljä seuruetta pysähtyi kommentoimaan tuotteen nokkelaa nimeä. 

Semmosta! Tätä kirjoittaessani tajuan, että multa jäi kokonaan kuvaamatta oma messusaalis. Hups! Mutta instagramissa se kyllä vilahti. Nyt toinen kangas on jo melkein leikelty ja muutkin jutut on jo hyllytetty, joten olkoon nyt kuvaus. 

Ens vuonna meen kyllä muuten taas kahdeksi päiväksi, jos vaan suinkin kykenen! 
Niin ja kertokaas nyt vielä, että mikä oli se teille paras juttu näillä messuilla, minkä mä missasin? :D

-hanne

2016/11/14

JUMPPAKASSI + PUSSISAUMA




Sunnuntaisen isänäpäivän lahjonta hoidettiin kokonaan poikasen tekemillä askarteluilla, mutta tulipa mieleen, että mähän en ole esitellyt ollenkaan jumppakassia, jonka ompelin Jokelle synttärilahjaksi syyskuussa! Synttärilahja oli kokonaisuudessaan semmonen, että ostin Jokelle retkikeittimen, sekä siihen käyvän kaasupullon ja kahvipannun, pakkasin itteni ja poikasen junaan ja jätettiin isämies viikonlopuksi vapaalle. Retkivarusteiden "paketiksi" innostuin tekemään jumppakassi -tyylisen, simppelin repun, jollaisesta oli joskus vieno toive esitettykin. 

Kahlasin inspistä hakiessa läpi pinterestit ja googlet, kunnes törmäsin Ucon Acrobatics -nimiseen putiikkiin ja sen tyylikkäisiin jumppa/salikasseihin. Tykästyin kasseihin sen verran, että halusin olkahihnatkin tehdä samalla tyylillä, normaalistihan tämmösissä kasseissa on kaksi nauhaa. Kassin pohjaosiossa on nahkaa, muuten kangas on paksua puuvillaa. 

Sivusaumoihin ompelin pussisauman. Suosittelen sitä lämmöllä sellaisiin kasseihin, joita ei ole tarkoitus vuorittaa. Pussisaumalla saa kestävän ja sisältä siistin lopputuloksen. En ehtinyt ottaa työvaihekuvia, joten väsäsin tämmösen simppelin piirustuksen siitä kuinka homma tapahtuu:

 
Eli:
Ensin ommellaan pussin reunat nurjat puolet vastakkain n. 5mm päästä (tai 3-5mm riippuen kuinka purkautuva kangas on käytössä). Halutessaan saumanvaroja voi vähän kaventaankin ompelun jälkeen. Sitten käännetään kassin oikeat puolet vastakkain. Suosittelen tässä kohtaa silittämään kassin niin, että saumat asettuu nätisti. Sitten ommellaan saumat uudelleen, nyt 8mm-10mm päästä reunasta siten, että ensin tehty sauma jää saumanvaroineen kokonaan piiloon sauman sisään. Sitten kääntö taas oikein päin, ja yläreunan huolittelu. Huom! Koska reunat ommellaan kaksi kertaa, tulee saumanvaroja varata kaksinkertainen määrä, tai käytännössä siis tuo 5mm + 8mm. 

Ja tältä pussisauma näyttää valmiina (tässä siis kassi käännettynä nurjapuoli päällepäin). 

 
Poikanen sai osallistua laukun sisätaskun koristeluun. Tässä lainasin Pinterestistä joskus näkemääni ideaa (en ollut kuitenkaan laittanut linkkiä talteen...): Kontaktimuovilla kankaaseen teksti "isä", sitten poikaselta enimmät vaatteet pois ja Emo-tuotannon kangasvärit eteen, pensseli käteen ja vapaa! Kun työ on kuivahtanut, nypitään kontaktimuovikirjaimet pois. Ja vielä tietty kunnon kiinnitys silittämällä.

Olkoonkin, että valmiin taskun väritys näyttää lähinnä murhapaikalta, taskusta silti tosi symppis. Mutta että ensi kerralla annan silti käyttöön vain kaksi väriä, niin välttää tuon ruskean värin...



Semmosta! Hei ja viikonloppuna ois taas Tampereen kässämessujen aika, jiihaa! Nähdäänkö siellä? Mä oon paikalla lauantaina :)

-hanne

2016/10/31

KIKKA KOLMONEN 1: AUKKO SÄÄDETTÄVÄLLE VYÖTÄRÖKUMINAUHALLE

Huh, lokakuu on lusittu! Tämän(kin) postauksen kuvat on odottanut postausta kesästä lähtien, ja mielestäni siis otin nämä kuvat ehkä viikko sitten. No mutta, oon ajatellut (jo siis jonkun kuukauden, heh!) jakaa muutaman kikkakolmosen tai vinkkiviitosen, joita on tullut tässä reilun vuoden mittaisen, aktiivisemman ompelu-urani aikana pähkäiltyä ja kekattua. Tapojahan on joka juttuun monta, nämä on tämmösiä "näin mä tän teen". Tämän postauksen lisäksi ajattelin laittaa vielä ainaskin videon saumurisauman helposta purkamisesta (on tullut harjoiteltua!) ja ehkäpä yhdestä rakenteesta....Katsotaan!

Mutta siis! Ensimmäisenä ois helpon ja siistin aukon ompeleminen säädettävää vyötärökuminauhaa varten. Mä oon ollut varsinkin pienenä herkkä kiristävälle vyötärölle ja mulla alkoikin tosi nopeasti kivistämään ja koskemaan mahaa jos kuminauha yhtään painoi, ja kipu helpotti vasta kun sain kuminauhat vyötäröltä pois. Siispä poikasen housuihin ja leggareihinkin mieluiten laitan säädettävän kuminauhan, sitten ei tarvi arpoa sopivan kuminauhan pituuden kanssa tai purkaa jos myöhemmin toteankin kuminauhan liian löysäksi/kireäksi.

Näin se käy: 

1. 
Mittaa housujen keskitakasauman yläosasta n. kolmisen senttiä alaspäin, ja merkkaa kohta esim. nuppineulalla. Ompele sitten keskitakasauma niin, että ommel päättyy merkattuun kohtaan. Solmi langanpäät hyvin. Nyt sauma näyttää siis tältä:

2. 
Taita sitten reuna kuminauhakujaa varten, ja käännä ompelematta jätetyn pätkän saumanvarat kuten yllä: toinen (alempi) jää siis suoraksi saumanvaran suuntaan, ja päällimmäisen kankaan reuna käännetään sisällepäin, samaan suuntaan. Lisävinkkinä vielä, että saumanvarat kannattaa kääntää siten, että kankaan reunat on kaksoisneulalla (tai peitetikkikoneella) ommellessa on ompelijasta pois päin. Silloin reunat pysyy paremmin päällekkäin, eikä alasyöttäjät työnnä käännettyä reunaa edellään pois (jolloin aukon reunat eivät ole enää päällekäin, eikä aukosta tule niin siisti).



3.
Neulaa sitten taite hyvin ja ompele kaksoisneulalla päältä. Ole tarkka ommellessa, että reunat pysyvät päällekäin! Mikäli kuminauhaksi tulee tuollainen napinläpikuminauha kuin mulla ylimmässä kuvassa, valkkaa mahdollisimman ohut nappi, ompele se kiinni kuminauhan toiseen päähän ja pujota kuminauha aukosta kuminauhakujaan. Kuminauha kannattaa pujottaa niinpäin, että nappi ei jää vartalon puolelle.

Samalla tekniikalla voi jättää aukon myös housuihin, joissa on vyötäröllä kaitale tai resori, kuten postauksen ylimmässä kuvassa. Tällöin jätetään ompelematta pieni pätkä siltä saumalta, jolla ommellaan kaitale/resori ympyräksi. Kaitaletta kiinnittäessä pitää tietenkin olla tarkkana että aukko jää sitten housujen sisäpuolelle.

Ainakin meidän käytössä aukot ovat pysyneet siisteinä, eikä kääntöaukon reunat ole kääntyneet esiin, vaikka niitä ei ole huoliteltu. Aukko on pieni ja huomaamaton, mutta sitä kautta saa kuitenkin tarvittaessa kaivettua esiin kuminauhan. 

Tämmöistä! Seuraava kikkakolmonen voisi olla se saumurisauman purkaminen, jahka ehdin sen videoida. Hei ja voi myös toki heittää toiveita, jos jokin ompelujuttu mietityttää. Voi tietty hyvin olla ettei mulla ole ratkaisua, mutta eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka onkin! 

Mukavaa alkanutta viikkoa!

-hanne

2016/10/14

HYVÄÄ HUUTAMAAN - ROOSA NAUHA PÄIVÄ 2016

https://www.facebook.com/groups/499769313515610/




Tänään vietetään Roosa nauha -päivää. Siinäpä taas aihe, johon kukaan ei toivo joutuvansa henkilökohtaisesti tutustumaan. Silti joka vuosi yli 5000 naista saa diagnoosiksi rintasyövän, suomen yleisimmän syövän. Se on iso luku! Roosa nauha -kampanjalla tuetaan rintasyövän vastaista työtä. Ihanainen ompeluryhmä Saumanvara järjestää taas tänäkin vuonna hyväntekeväisyyshuutokaupan, jonka tuotto lahjoitetaa lyhentämättömänä Roosa nauhan hyväksi. Viime vuonna kyseinen potti oli yli 16000!!!! euroa! Huudettavana on siis taitavien saumanvaralaisten naisten itsetekemiä tuotteita. 

Huutokaupan löytää TÄÄLTÄ! Ja huutokauppa on siis startannut jo, ja päättyy tänään perjantaina 14.10. klo 22:00

Mun panos tähän huutokauppaan on paita ja tossut. Pitkähkön mallinen ja takaa hieman alemmas kaartuva paita on mintunvihreää jerseytä, Vimman lettikankaasta tehdyn taskun kera. Kaavan pohjalla on Ottobren Skogsdjur, joskin kovasti jo muokattuna. Tossut taasen on samanmoiset kuin mitä tein omalle poikaselle syksyllä päiväkotiin: kaksinkertaista, pehmeää joustocollegea, terän kohdalta tukikankaalla vahvistettuna ja pohja on mustaa, pehmeää kierrätysnahkaa. Paita on kokoa 86 tossut noin 23-24 kokoa (pohja 15cm pitkä).




Mutta menkää siis, ystävät hyvät, ja liittykään huutokaupparyhmään ja tutkikaa kansiot läpi!  

Siellä on hengästyttävän paljon, hengästyttävän hienoja juttuja! Eniten on vaatteita aina vauvoista aikuisiin asti (eniten näyttäisi olevan 0-3 vuotiaiden koossa), sitten löytyy paaaljon asusteita, sisustusjuttuja ja muuta mukavaa. Instagramista löytää jonkin verran huutokohteita hästägillä #saumanvaransydämestä16 Mutta siis vaan jonkin verran, koska itse huutokaupparyhmässä on huudettavana rapiat 900 kohdetta!



Niin että eikun vaan huutamaan, hyvän asian puolesta! Klik klik! :)

-hanne

2016/10/02

SEINÄJOEN KÄSITYÖMESSUT 2016


Nuppu Print Companyn kankaita
Nappikauppaa


Annie Eleanooran kirjotut riipukset
Imetyksen tuki ry:n imetysvarikko
Kansallispukunäyttely


Taito Etelä-Pohjanmaan amppelitarvikepaketin tuotoksia
Varsapuun ihania keinuhevosia
Sinooperin pillihimmelipaja
Seinäjoen Kästityömessut on mun osalta taputeltu! Lähtö oli pitkään vähä epävarmaa, mutta lopulta pakkasin kuin pakkasinkin itseni ja poikaseni junaan ja kohti isovanhempien hellää huomaa. Ja taas ennemmin kannatti lähteä kuin olla lähtemättä!  Perjantaina sain, kiitos isovanhempien, nauttia messuista itekseni ja lauantaina sitten poikasen ja äitini seurassa. Kivoja päiviä molemmat.

Seinäjoen käsityömessuilla on kaiken kaikkiaan mukava meno ja meininki! Esimerkiksi lauantaina, kun pahimpaan ruuhkaan saavuttiin paikalle vaunujen kanssa, auttoi henkilökunta vaunut alas (hissi oli toisella sisäänkäynnillä), ja kun ihmisvilinässä vahingossa törmäsin hieman kahteen vanhempaan rouvaan ja pahoittelin tätä, niin he olivat sitä mieltä että minä en törmännyt vaan he olivat tiellä, heh!

Rustoopuori/Taito Etelä-Pohjanmaa


Poikanen Näppi käsityö- ja muotoilukoulun rättipajalla työn touhussa


Mieltä lämmitti kovasti myös miten messuilla oli huomioitu vauvapuoli. Viime vuonna imetin vauvaa messuilla vähän hankalasti tunikan pääntietä venyttäen leikkipaikan nurkassa, tänä vuonna Imetyksen tuki ry oli yhdistänyt messujen kanssa voimansa ja messuilta löytyikin imetysvarikko, jossa sai käydä rauhassa imettämässä tai vaikka vaan nappaamassa ilmaiset kestoliivinsuojat tai ohjeen neulottuun tissiin. Ja paikalla oli koko ajan imetystukiäiti, jonka kanssa sai käydä juttelemassa. Niin, ja messuille pääsi vieläpä sylivauvan kanssa puoleen hintaan! Tämä oli asia, mikä valkeni mulle vähän mutkien kautta....nimittäin äitini kanssa kun lauantaina mentiin paikalle, huikkasi äiti mulle lippukassalta jotain että "vauva kanssa 6 euroa" ja jostain mystisestä syystä mä ymmärsin tämän niin, että vauvasta pitää myös maksaa sisäänpääsy 6 euroa. Juuh. Ehdin siinä asiasta jo tovin vauhkota lipunmyyjille, että miten ihmeessä vauvasta voidaan veloittaa 6e sisäänpääsymaksu, ennenkuin mulle vihdoin upposi kaaliin että ei, vauvasta 6e, VAAN vauvaN KANSSA tarvitsee maksaa VAIN 6e. Nolo minä! Mutta kiva ele messuilta tämä ale siis!

Ai ja Seinäjoella on myös lapsiparkki! Siitäkin iso plussa, vaikka tänä vuonna lapsiparkista ei harmillisesti löytynyt tuollaiselle taaperokokoiselle varsinaisesti leluja/leikkipaikkaa, vaan puuhat oli selvästi tarkoitettu isommille lapsille.


Intarsiatöitä / Taneli Äikäs
Lankavan kojun Muurarin käsityölankaa
Kestoliivin suojia jaossa imetysvarikolla


Sisääntulo messuille oli tänä vuonna ehkä aavistuksen sekava jonokäytäntöjen osalta, eikä viikonloppurannekkeita saanut kuulemma lainkaan pääovelta. Tämän huomaaminen olisi saattanut vähän harmittaa, jos olisi pitkään eka sinne jonottanut. Itse messualue on taas sitten todella kivan selkeä, ja käytävät sellaiset, että kovimmassa ruuhkassakin pääsee (ainakin ilman vaunuja) kohtalaisen hyvin eteenpäin. Ruoan puolesta olisin kaivannut jotain muutakin vaihtoehtoa kuin Areenassa vakituisesti majailevan Amican tarjonta, mutta tässä lienee joku sopimushässäkä ehkä, että suolainen murkina oli vain heidän takanaan. No, on sitä ennenkin metrilakun voimalla messuiltu!

Messut on kooltaan niin isot, että kierrettävää riittää hyvin päiväksi, mutta toisaalta se päivä kyllä riittää, jos messukunto vaan kestää kiertää kaiken kerralla. Ohjelmaa oli sopivasti, vaikka nyt en kyllä ite käynyt kuin vaan paria ohjelmaa vähän kuuntelemassa. Myyjiä oli tänä vuonna ehkä vähän enemmän(?) kuin viimeksi ja ilokseni pistin merkille, että semmosia tv-shop siivousihmeitä ja pölypusseja myyviä kojuja oli vähemmän kuin viime vuonna. Tai siis oikeasti niitä oli mun mielestä ihan jokunen vaan! Valmiiden tuotteiden myyjiä oli ehkä pikkasen enemmän kuin materiaalimyyjiä. 

Kaiken kaikkiaan Seinäjoen kässämessut on toimiva ja kiva paketti, enemmän ja vähemmänkin kässääville!

Poikanen testaa Varsapuun keinuhevosia
Annie Eleanooran heijastimia, koruja ja kangastuotteita

Riimingan Viola -tunika
Mielettömän hieno merinovillainen Usva -neuletakki / Riiminka
väritä ite kirjoneulekuvio -neulekortit / Annie Eleanoora
Nuppu Print Companyn paperituotteita





Messutarjonnasta mun VAU top kolmoseksi nousi, kuten voi ylläolevista päätellä, Riimingan kauniit vaatteet, Nupu Print Comppany ihastuttavat kukkakuosit ja Annie Eleanooran korut ja muut tuotteet. Joskin kolikkoni kilautinkin kyllä nyt vaan pariin yksiväriseen Poppanavakan trikoopalaan, nappeihin ja kuminauhaan. Vähä tylsää, tiedän.

Riiminka oli mulle hyvä esimerkki siitä, että miten hyvin tahansa viimeksi messut kiersin, aina on jäänyt jotain huomaamatta. Tällä kertaa se oli Riiminka. Nyt silmään pisti heti vaatteiden kauniit ja mielenkiintoiset leikkaukset! Varsinkin tuo merinovillainen Usva -tunika oli täydellinen! Voi minä ja parin kympin opiskelijabudjettini! Voisitteko aloittaa ehkä myös kaavamyynnin?!

Nuppu Print Company ihastuttavine kukkakuoseineen on taas tuttu jo facen ompeluryhmistä, joissa kuosit on vilahdelleet, vaikka yritys on vasta syksyllä startannut! Eniten innoissani oon siitä, että näitä ihastuttavia kukkakuoseja saa siis myös trikoisena, kun yleensä tämän henkisiä kankaita löytää vain kudottuna kankaana.

Annie Eleanooran osalta saatan olla vähän puolueelinen, sillä nainen yrityksen takana on mun opiskelukaveri. Mutta silti uskallan väittää että Annie Eleanooran korut, heijastimet ja kassit/pussit/tyynyt olivat ehdottomasti yksiä messujen tyylikkäimmistä tuotteista. Miksen ite osaa, vaikka samaa koulua käyn, kysynpä vaan! Sain kuiteski lohdutukseksi Annielta itelleni mukaan pari minikokoista, puista kirjontakehikko -koruaihiota, että voin ainakin yrittää osata, heh! Ja pohdintiinpa siinä messuilla, että mitäs jos Annie laittaisi jatkossa messuille myyntiin myös noita suomessa teetettyjä, puisia kirjontakehikkoja. Mä ainakin ostaisin! Mitä ootte mieltä, meniskö kaupan? 

 
Muina tärppeinä messuille voisin heitellä vielä Näpin Rättipajan, jossa todistetusti taaperoinenkin saattoi väritellä isälle tuliaisiksi rätin kangastusseilla. Ja sitten nyt kuvaamatta jääneitä: Aina ihana Indie fabrics, varsin edukas Poppanavakka, Suomen langan ihanat kalalankavärit, uusi tamperelainen lankaputiikki Kaupunkilanka....ja no, monen monta muuta! 

Menkää ja katselkaa! Messut on vielä tänään sunnuntaina täydessä tohinassa, vielä siis ehtii! Minä taasen pakkaan taas itseni ja poikasen takasin junaan ja helsinkiä kohti. Kiitti messut, eiköhän me ens vuonna taas nähdä!




-hanne

ps. Terkkuja vielä sille yhdelle lukijalle, joka tulit nyppäämään hihasta! On aina mukava moikata! :)