2015/01/17

[KÄDENTAIDOT -messupäiväkirja osa 4.] SUOSITUIMMAT LANGAT

Uusi, hajonneen tilalle ostettu kamera venailee yhä sisäänajoa, vauveliini pitkittää vielä maailmaan saapumistaan ja blogi odottaa postauksia, joten taidanpas tarttua viimein yhteen kauankauan luonnoksissa odottaneeseen postauksen raakileeseen. Muuttopuuhahässäkän iskiessä päälle marras-joulukuussa jäi nimittäin vähän nolosti tämä vika kädentaidot messupostaus kokonaan postaamatta! Ja se oli vieläpä se mun suosikki postaus, nimittäin suosituimmat langat! 

Toissa messuilla reipas vuosi sitten kiersin lankakauppoja, ja kysyin myyjiltä, mitä lankaa oli mennyt messuilla eniten. Silloin suosituimmiksi nousi uutuuksien ja erikoisuuksien lisäksi ainakin meikäläisen yllätykseksi kimallelangat. Halusin ehdottomasti toistaa tuon kyselyn nyt 2014 Kädentaidot messuillakin. Niinpä kiersin taas sunnuntaina messujen loppupuolella muutamia lankaputiikkeja ja kysyin 

MITÄ LANKAA ON MENNYT ENITEN? ONKO JOKU NOUSSUT YLITSE MUIDEN?

EIRAN LANGAT
Eiran lankojen kojulla taisi olla useampi paljon myynyt lanka, mutta hetken miettimisen jälkeen Riikka nosti kuitenkin ykkäsiksi Lang Yarnsin Alpaca Superlight -langan sekä Hookedin Zpagetti -kuteen. Eli ehkäpä Eiran Lankojen ohuimman ja paksuimman langan! Yhteisenä tekijänä silmiin pistää näiden kahden välillä kuitenkin selvästi tuo värimaailma, ei mittään hissuttelua nimittäin! Ja tuo Alpaca Superlightista neulottu pipo oli muuten henkäyksen kevyt, ja kuitenkin lämmin. Niin että eipä ihme, jos tuo kerä oli useammankin kassiin hujantanut.



KERÄ
Kerässä myyntivalteiksi oli noussut tweed henkinen LANG Yarnsin Donegal (ylempi kuva) sekä ihastuttavan yllellisen Eden Cottage Yarnsin uutuuslangat (alempi kuva, lankana Bowland DK). Molemmat langat viehättivät kovasti myös sekä omaa silmää että omaa näppituntumaa, vaikka loppujen lopuksi itselleni mukaan lähtikin sitten lopulta vanhan tutun ihastukseni, Isagerin Merilin -lankaa.

SNURRE
Helsinkiläinen Snurre taisikin olla nyt näillä messuilla ekaa kertaa kojuineen! Snurren valikoima tuntuu laajentuneen joka kerta kun heidän putiikkiin tai kojulleen oon osunut, ja niin oli nytkin. Näillä messuilla Snurren tarjonnasta oli eniten liikehtinyt Lamana Piura alpakkalanka, jossa on aivan hämmästyttävät 400m yhdessä 50g kerässä! Niin että siinä kyllä todella saa rahalleen metrivastinetta ja neuloksestaan kevyttäkin kevyemmin. Toisena hittinä oli ollut Madelinetoshin lumoavan väriset langat.

VIHREÄ VYYHTI
Vihreässä vyyhdissä oli myynyt mukavasti hieman perinteisemmät sukkalangat, mutta kuten toissa vuonnakin, oli myös erikoisuude liikehtinyt hyvin. Viimeksi se oli intialaista Sari-lankaa, tällä kerralla Kauri -opossumilanka (!!!) Piti aivan googlettaa mitä opossumi näyttikään (se näyttää tältä). 

Opossumilanka tulee Uudesta-Seelanista, jossa ko. otus aiheuttaa pienestä koostaan huolimatta valtavasti tuhoa. Pelkän hävittämisen sijaan eläimen turkkia on kuitenkin pyritty hyödyntämään. Ja sepä onkin fiksua, sillä opossumin turkilla aivan omanlaisensa ominaisuudet: karva on pehmeää, likaa ja kosteutta hylkivää, pitkäikäistä ja nyppyyntymätöntä. Karva on myös onttoa, mikä tekee siitä hyvin lämpöä eristävää ja kevyttä. Kauri -langassa on mukana mausteena vielä silkkiä ja merivillaa, että eipä ihme jos se houkuttelee ostajia. Myyjän mukaan lankaa on ollut heillä jo tovin myynnissä, ja se on usein se lanka, jota ensin haetaan varovaisesti yksi kerä ja sitten kokeilun jälkeen lisää. Pitänee itsekin kokeilla!

TITITYY 
Titityyn kojulla riitti aina tohinaa kun siellä piipahdin, mutta juu...vetihän se käsinvärjättyjen lankojen väriloiste meikäläistäkin aikalailla puoleensa! Eniten oli Tiinan mukaan liikehtinyt tänä vuonna ehkä erityisesti Madelinetoshin langat, varsinkin Tosh Merino Light ja Tosh Sport. Ja aika tyhjältä tuo hylly jo kyllä vaikuttikin! Pitäis näemmä käydä ottamassa ne kuvat jo alkumessuista! Toinen hyvin liikkunut lanka oli itselleni aivan uusi tuttavuus (ja ihastus, hih) Berrecon Ultra Alpaca Fine.


SUOMEN LANKA

Tällä kertaa kävin kysäisemässä eniten myynyttä lankaa myös Suomen langan kojulta. Mullehan messuilta mukaan lähti kirkkaankeltaista Molla -kalalankaa, jota sai nyt pienelläkin kerällä. Mollaa enemmän oli messuilla kuitenkin liikkunut uusia värejä saanut Moppari. Harmaa oli ollut kuulemma erityinen hitti, ja onhan se omaankin silmään aivan juuri sopivan sävyistä! Sitä kun yhdistäisi vaikka tuohon kirkkaan keltaiseen, niin ai että! 


Yhteenvetona
Näilläkin messuilla tuntui messukansaa viehättäneen ylelliset herkut sekä erikoisuudet. Mutta niinhän se on, harvoin tulee itsekkään ostettua mitään kovin yllättävää pelkästään netissä olevan kuvan perusteella. Mutta kun pääsee ottamaan näppituntumaa vaikka superohkaiseen alpakkaan tai opossumilankaan, niin jo paljon rohkeammin tulee raotettua kukkaron nyörejä. Ai niin, tällä kertaa mikään kaupoista ei nostanut myyntitykkien joukkoon kimallelankoja, jotka viimeksi oli ollut hitti. Niin että ehkä mä en missannut mitään aivan uskomatonta, kun ne viimeksi jätin sitten kuitenkin väliin :) Vai missasinko?


*****

Messuista on jo sen verran aikaa, etten tiedä muistatteko enää edes mikä nousi teillä siellä suosikiksi :) Mutta ehkä helpompi on muistella, että oliko teillä joku vuoden 2014 suosikkilanka? Mulla tuli neulottua viime vuonna paljon aiempaa vähemmän, mutta jos joku pitäisi suosikiksi valita, niin ehkäpä se oli tuo vanha kunnon Louhettaren luolan Väinämöinen, josta tuli tehtyä vuoden aikana huivi, pipo ja kämmenikkäät. Tämän vuoden puolella on puikoille päässyt nyt jo ihan kiitettävä määrä lankoja, että saapi nähdä nouseeko joku niistä suosikeiksi. Blogiin asti tekeleet pääsevät varmaan tässä alkuvuoden aikana, jahka saan tosiaan uuden kameran lyöntiin. Sitten alkaakin todellinen "tämän tein vauvalle" postausputki ;) Siihen asti vilahduksia tulevista voi käydä kurkkimassa instagramista.

Tsaudi! Ja katotaan ehinkö palaileen linjoille vielä yhdessä koossa vai oisko seuraavaksi jo vauva kainalossa!

-hanne

2015/01/07

JOULULAHJATIIMITYÖTÄ


Vieläkin täällä yhdessä koossa! Laskettuaika lähestyy huimaa vauhtia ja tekemistä olisi kauheasti! Tai no, tekemistä ja tekemistä...enemmän ehkä "hei voi kun olis kiva tehdä vauvalle vielä tällainen näperryksen näpräys tämän toisen näpräyksen kaveriksi!". Katsotaan mitä vielä ehtii ja jaksaa!

Jouluksi en tällä kertaa tehnyt oikeastaan mitään lahjoja, vaan jätin muuttohässäkän sun muun säädön keskellä lahjat oikeastaan kokonaan kaupantätien valmistettavaksi. Pitäähän niilläkin jotain tekemistä olla! Mun itse tekemien joululahjojen määrä jäikin lähinnä yhteen myöhässä valmistuneeseen pussukkaan sekä pieniin jouluviemisiin, jotka nekin syntyi tiimityönä Joken kanssa. Ja sepä muuten oli mukavaa, Jokke on kuitenkin aikas näppärä ja toimivalla esteettisellä silmällä varustettu kaveri!


Me tehtiin siis kolme "joulu"-teemaista keittiöpyyhettä jouluviemisiksi. Mun työalueena oli pyyhkeiden ompelu, Jokke taas painoi kuvion.  Kuvio suunniteltiin yhdessä silleen, että mä näytin joitakin "hei tää on tosi kiva, jotain tällaista" -juttuja netistä (kuten nyt vaikka Piipadoon kauniin ristipistopyyhkeen), ja Jokke sitten värkkäsi mallin jollain näppärällä ohjelmalla. Sabluunat leikattiin yhteistuumin. Sit vaan silitystä ja pieni paketointi, johon koristeeksi piti kokeilla tehdä (kuten melkein kaikki muutkin tänä jouluna, hih) No home without you -blogin Kaisalta bongatut kastehelmikoristellut kuusenkoristeet.


Kankaana pyyhkeissä oli muuten Ikeasta ostettu AINA pellavakangas. Ei ehkä parhaiten laskeutuva kangas pyyhkeeseen, mutta jämäkän ja imukykyisen oloinen kuitenkin. Ja kun sävy sekä hinta on kohdillaan, niin enpä voi kuin suositella!



Se mun toinen pieni joululahjaprojekti oli sitten tälle mun tiimityöparille, Jokelle. Jokke oli jo aiemmin syksyllä toivonut penaalia, joka voisi ehkä vähän kestää kosteuttakin, jos esim. tussi sattuisi vuotamaan. Mulla oli jemmassa Marimekon vahakangasta Muija -kuosilla, joka on meidän molempien suosikki Marimekon kuoseista. Siitäpä syntyi penaali varsin pienellä vaivalla ja erihyvän laatikkopussukka -ohjeen avulla. 

Ja olin mä itekkin ollut tosi kiltti tyttö! Sain taas vaikkas mitä! Käsityöhommiin liittyen oikein mieluisa lahjoja oli esim. Veera Välimäen Huivi leikki -kirja, naapurien iloksi ja helpotukseksi nepparipihdit ja vielä vinonauhalaite. Ja anopilta sain niin hienot salmiakkivillasukat että! Olisi kiva kuvailla lahjoja tänne, mutta mepäs tiputettiin meidän kamera lattialle ja sehän meni rikkipoikkikatki. Voi surkeus! Nyt vaan toivotaan pikaista päätöstä vakuutusyhtiöltä, että ehdittäisiin saada uusi kamera ennen vauvaa! 

-hanne

2014/12/23

JOULUPOLKKAKARKKEJA


 
Kovin vähälle on joulunlaitto jäänyt tänävuonna, mutta ei se haittaa, tulee se joulu ilmankin. Pari To Do -listalla roikkunutta joulujuttua ehdin kuitenkin kokeilemaan, ja onhan tässä vielä vuorokausi aikaa tehdä vaikka mitä, hahaa! 
 
Toinen koklaamani juttu oli No home without you -blogista bongaamani kastehelmikulhoilla kaunistetut joulukoristeet askartelumassasta (mun versiot Instagramissa). En taidakkaan olla olenkaan ainut joka näitä on tehnyt tänävuonna! Ja toinen kokeilu oli nämä polkkakarkit. Tämän idean olin tägännyt Pinterestiin varmaan vuosi sitten. Ensimmäinen kokeilu murennetuilla karkkikepeillä ei toiminut lainkaan (karkkimassa jäi liian ohueksi ja murtui), mutta varsinaisilla polkkakarkeilla homma toimi paremmin. Tämä on pikainen homma, jos haluaa vielä kuuseen tai pöydälle pari syötävää koristetta, siis ettei vaan jäisi sokerivajausta jouluna!!

 
Alkuperäinen ohje löytyy TÄÄLTÄ. Siinä on käytetty paljon kauniimpia ja tässä työssä paremmin toimivia polkkakarkkeja. Näillä ainoilla mun löytämillä karkeilla esim. tuo possu näyttää aivan pekonille! Naminami!

Joulupolkkakarkit syntyi simppelisti:
  1. Lämmitä uuni noin 175 asteeseen
  2. Voitele piparkakkumuotit ohuesti öljyllä vaikka ihan vaan sormella sivelemällä. Mulla oli käytössä rypsiöljyä.
  3. Asettele polkkakarkkeja muotteihin, mieluiten tiiviimmin keskelle, kuin muotin reunaa vasten. Reunaa vasten oleva karkkimassa alkaa nopeasti kiehumaan ja sekoittaa kiehuessaan värit. Polkkakarkkeja kannattaa olla mahd. monta; mitä paksumpi karkista tulee, sen paremmin se säilyy ehjänä irrotusvaiheessa.
  4. Laita uuniin noin 4-9 minuutiksi. Seuraa koko ajan karkkeja. Ne sulavat melko nopeasti kunhan pääsevät vauhtiin. Mitä vähemmän karkkimassa pääsee kiehumaan, sen selkeämpinä värit säilyvät.
  5. Anna karkkimassan jäähtyä pieni hetki ja tee sitten coctailtikulla karkkeihin reikä, jos haluat ripustaa karkit. Tikku kannattaa ensin öljytä.
  6. Anna karkkien jäähtyä kokonaan ja irrota ne sitten muoteista VAROVASTI, karkki murtuu varsin helposti tässä kohtaa! Venyttele varovasti muotin reunoja ja paina karkkia reunoistaan hieman alaspäin.



Mun murtunut sydän, snif!


Tuossa ylläoleva polkkakarkkimassa pääsi vähän kiehahtamaan, minkä vuoksi ulkonäkö ei aivan silmiä hivele. Karkin kiilto tulee öljystä, joten sitä kannattaa tosiaan sivellä maltillisesti. Muuten karkit jäävät aika tahmeiksi. 

Naapurin tekemä kaunis olkitähtihimmeli

  

 
Mutta nyt me keskitytään paketointiin ja jouluherkkujen syöntiin, palataan siis joulun jälkeen! 

KIITOS KULUNEESTA VUODESTA TE KAIKKI IHANAT LUKIJAT, BLOGISISARET JA YHTEISTYÖTAHOT! 
IHANAA JOULUA KAIKILLE <3 

Syökää, neulokaa ja nauttikaa!


-hanne ja jokke

2014/12/20

TOIMIKAS



Hellurei aivan liian pitkästä aikaa! 
Nyt on muutettu tavarat uuteen osoitteeseen (huh!), päivätyöt pulkkassa, äitiysloma aloitettu ja kouluhommatkin on tältä syksyltä aikalailla paketissa (toinen huh!). Minkähän takia muuten monet asioiden hoitamiseen viittaavat sanonnat on kauhean talviaiheisia? Homma pulkassa tai paketissa tai hanskassa? Miksei vaikka homma riippukeinussa tai kesämekossa? Kysynpä vaan.

Ja kouluhommista puheenollen, tässäpä mun tämän syksyn aivan suosikkilempparikurssin, kankaankudonnan, kurssityö. Mä oon kutonut viimeksi ala-asteella, mutta muistin kyllä että se on superkivaa. Muistin myös mihin tarvitaan luhaa, polkusia ja viriötä, mutta siinä kohtaa kun alettiin puhumaan niisinnästä ja sidonnasta, niin olin viimeistään aika pihalla. Kankaankudonnan termistö on kyllä jotain, mikä kuullostaa vähintäänkin pahemman luokan koulukiusaamiselta. Miettikää nyt miltä kuullostaa, jos sanon että oon nyt syksyllä koulussa niisinyt, sitonut, pistellyt pirtaan ja suunnitellut poljentaa.

Mutta lupaan etten kiusannut ketään muuta kuin itseäni, suunnittelemalla leveän toimikashuivin, jossa materiaalina on ohut alpakkalanka (DROPS alpaca mix). Oli nimittäin jonnin verran töitä tuon tekemisessä! Mutta sainpas itselleni aivan valtaisan ihanan, ison, pehmeän, lämpimän mutta kuitenkin ohuen kietoutumishuivin! Huivi on lähes 70 cm leveä ja melkein 2 metriä pitkä, joten siihen mahtuu kyllä kietoutumaan. Jokkekin lupasi heti auliisti huivin nähdessään, että voi kyllä kovasti sitä multa lainata. Jokellahan on tunnetusti taustaa huivivarkauksien osalta, joten pitänee olla tarkkana!


Meinasin muuten tässä samalla esitellä teille vähän mun mahaakin, joka on omasta ja Joken mielestä vaatimattomasti maailman ihanin, mutta ei se nyt oikein tästä kuvasta hahmotukkaan. Sen sijaan voitte hyvin nähdä juurikasvusta, kuinka paljon hiukset ehtii kasvaa raskauden alusta täysaikaisuuden kynnykselle asti. Nimittäin aika yllättävän paljon! Ja yllättäen niin ehtii kasvaa mahakin :)


Pulkista ja paketeista tuli muuten vielä mieleen, että aivan kohta on joulu! Kaikessa tässä hässäkässä joulukortit jäi tekemättä, ja joululahjatkin on lähes kokonaan ostostaustaisia, mutta onneksi se joulu tulee ilman käsitöitäkin. Tässä veljen vaimon näyte sellaisesta stressittömästä joulunlaitosta, johon vielä ehkä itekkin ehdin. Yksinkertaista ja valtavan kaunista!

-hanne

2014/11/24

[KÄDENTAIDOT -messupäiväkirja osa 3.] MIELEEN JÄÄNEET JA OMAAN KASSIIN PÄÄTYNEET

Paapiin ihania pehmoja. Mä HALUAN tuollaisen Kili Katti -helistimen!






YLEISTÄ MESSUISTA

Mulle nämä oli kolmannet Tampereen kässämessut. Kuten viime vuonnakin, kiersin messuja siis kaksipäivää, ja suosittelen sitä kyllä kaikille! Yhdessä päivässä en olisi ehtinyt, varsinkin jos haluaa muutakin ohjelmaa kuin pelkkien kojujen kiertäminen. Halleja messuilla on siis kolme A, C ja E, ja lisäksi vielä taidepuoli D hallissa, mutta tuolla en ehtinyt edes piipahtamaan. A ja erityisesti C halli sisälsivät materiaalikojuja sekä enemmän tai vähemmän myös valmiita tuotteita. Ne olivatkin jälleen ne mun ensisijaiset hallit. E hallista taas löytyi erityisesti valmiita tuotteita sekä Deli -puoli. C ja E -halleissa on omat lavansa, joissa pyörii muotinäytöksiä, työnäytöksiä ja haastatteluja.

Tänä vuonna aika meni niin totaalisesti lauantain Kässätreffien kanssa ja sunnuntaina  kojuja kiertäen, että missasin käytännössä kokonaan kaikki työnäytökset ja muotinäytökset Taidon tarinaa lukuun ottamatta. Tarkoitus oli kyllä mennä esim. Molla Millsin & Palonin virkkausta katsomaan sekä vilaista myös Finnish design -muotinäytös, mutta kun ei niin ei!


TUOTTEET JA MATERIAALIT

Kuten viime vuonnakin, suosikkijuttuja on aivan mahdoton täysin valkata, mutta jotkut jutut jää aina jostain syystä paremmin mieleen. Tänä vuonna oli pakko todeta jossain kohtaa, että mun mielen ja silmien liikkeisiin tuntui kummasti vaikuttavan pieni ihmisen alku, joka muistutti mukanaolostaan mm. tunkemalla varpaitaan mun kylkiluiden alle. Ah, mikä fiilis! Huomasin nimittäin messuilla kiinnittäväni huomiota selvästi aiempaa enemmän lasten tarvikkeisiin/vaatteisiin, herttaisiin kangaskuoseihin ja leluihin, vaikkei niitä siellä kait tavallista enemmän ollutkaan?

Neenuskan, Käpysen, Ikasyrin ja Paapiin yhteiskojun kankaita

Johanna K Designin villapöksyjä / Ninnan nukkekodin kalusteita
















Nunnun printtitöitä

Kankaita käpälöinkin taas pitkään erityisesti Neenuskan, Käpysen, Ikasyrin ja Paapiin yhteiskojulla sekä Murun ja Vanja sean kojulla. Sellaisia paitamaisia ruokalappuja tutkin myös useammassakin paikkaa, mutta vielä niitä ei lähtenyt ostoskoriin asti. Johanna K. Designin villapökiä kävin ihastelemassa varmaan kolme kertaa, ennen kuin sain tehtyä päätöksen. Paapiin TSI bambin oon jo kertaalleen tehnyt, nyt ehkä haluaisin kettuperheen. Ja  Kili-Katin! Hienot printit vetää myös aina puoleensa. Nyt monista näytteille asettajista erityisesti Nunnun työt jäivät mieleen.

Bro Åsan kauniit pirtanauhakorut   /   Kimalaisen uskomattomat puuintarsiat työt

En ookkaan tainnut kertoa, että mulla on koulussa alkanut teknisen työn kurssi! Senpä myötä myös puutyöt osui jotenkin aiempaa paremmin silmiin. Bro åsan kaunis kaunis pirtanauha koru ei turhaan ole valittu vuoden 2014 uutuustuotteeksi. Ja sillä siis voi siis oikeasti tehdä pirtanauhaa! Kimalaisen intarsiatyöt on jotain mitä haluaisin vielä joskus osata tehdä! Joskaan en ollenkaan usko, että osaisin tuottaa yhtä taitavaa sommittelua ja ilmeikkyyttä töihini, vaikka oppisinkin itse tekniikan. Ketut oli mun suosikkeja!

Tukuwoolin 100% suomaanlampaan villalankaa / Töysän kenkätehtaan Arctips -huopalapikkaita


Tukuwoolin uutuuslankaa taisi vilahtaa useampaankin ostoskassiin. Olin kuullut etukäteen tästä suomenlaampaan villalangasta, ja odotin jostain syystä vähän pliisumpaa värimaailmaa. Mutta olinpa väärässä! Jotenkin jopa luonnonvärit näytti tavallista voimakkaammille. Töysän Kenkatehtaan huopalapikkaat ja valmistuu mun anoppilan naapurissa, joten toki mun on pitänyt itsellekin sellaiset hommata. Aivan vallan mainiot kengät!


Pegasoksen sadunomaiset keramiikkatyöt / Keraamikko Emilia lylyn Tähtisumu -korut




Keramiikkatyöt ei ole ollut mitenkään erityisesti mun juttu, mutta nyt jäi pari näitäkin mieleen. Pegasoksen eläinhahmoihin oli vangittu jotain niin lapsuudesta tuttua, että ne vetäisi samantien satumaailmaansa mukaan. Tähtisumukorut yhdistää taas herkästi ja kuitenkin jotenkin sopivan rosoisesti hopeahippusia ja keramiikkaa. 

Lankoja ihastelin myös tietenkin, mutta niistä lisää omassa postauksessaan!


SUOMEN KÄSITYÖYRITTÄJÄT 


Suomen käsityöyrittäjien näyttelyn huoneita

Suomen käsityöyrittäjät olivat tänävuonna isosti esillä messuilla. Tältä mahtiporukalta löytyi tänä vuonna niin kodinomaiseksi näyttelyksi koottu Kotimainen onkin kotimaista- näyttely, näytelmän omainen Taidon tarina -muotinäytös, tekijöiden töitä myyvä yhteiskoju kuin monta yksittäistäkin myyntikojua. Vaikka kaikki muut näytökset ja ohjelmat missasin, niin nämä sentäs ehdin paikalle katsomaan!

Taidon tarina -näytös




Royal B*tch Craft Shopin kangasmagneetit /  Lastentuote Vekkulin paikkakuntamagneetit




Suomen käsityöyrittäjien yhteiskojulta mä etsin kuumeisesti kotipaikkakuntaani Nurmoa paikkakuntamagneeteista, mutta löysin vain naapuripitäjän, Lapuan, eikä se nyt tietenkään kelpaa. Voi rähmä! No, ehkä ensi vuonna.


KARKKINEULE -KILPAILU











Novitan, Pirkkan ja Fatzerin #karkkineule  -kilpailu satoa on näkynyt jo monissa blogeissa, eikä mikään ihme, oli nimittäin aika hienoja tekeleitä! Omiksi suosikeikseni nostaisin ehkä Hupsistarallaa -Terhin karkkihuivikaulahuivin lisäksi myös tuon aivan superhienon vauvan jääkarhulämpöpussin sekä nuo söpöt Remix-tossut. Ja about jokaisen salmiakkijuttu! Oma pantteripaitani jäi puolitiehen, mutta enköhän saa sen tänne blogiin asti kuitenkin jossain vaiheessa esille.


OMAAN KASSIIN


Meidän tulokas sai tietenkin omat messutuliaisensa. Johanna K. Designin villapökät pitäisi olla soppelit ensi talvena. Paapiin Hippu -kankaasta tulee taas vielä jotain kovin ihanaa, ja keltaharmaa luomuresori päätynee niiden monien housujen ja paitojen hihansuihin ja lahkeisiin, joita vielä teen. Juu, teen teen!



Suomen Langan Molla -kalalankaa saa nykyisin tämmöisissä näppärissä, pienemmissä, 100g kerissä ja näissäkin metrejä kuitenkin löytyy aikas lailla! Mä ostin kerän keltaista, jos vaikka innostuisin virkkailemaan jotain vaihteen vuoksi. Bro Åsan jo ylempänä esitelty pirtanauha -koru saattaa päätyä joulupukin -listalle, nyt mukaan lähti saman tekijän nerokas ristipistokeksi.





Kerän kojulta sain tulokkaalle kokeiluun Isagerin Merilin -lankaa (näistä tulee vauvan villapökät!!) ja Knitting takes balls -kassin (kiitoos!) Uuden uutukaista Tukuwoolia oli pakko myös napsia ostoskassiin. Pitäis tehdä lapaset!






Jokelle toin tuliaisina lettu- ja vohvelijauhoseosta. Ajattelin, että se voi sitten tehdä mulle taas vastavuoroisesti tästä lettuja. Mikäs sen parempi tuliainen, molemmat hyötyy ;) Teippitarhan kojulla tulee aina messuilla vierailtua. Jokke oli nyt laittanut ostoslistalle toiveeksi täydennystä washiteippivarastoon, sillä tietokone kaipaa kuulemma koristusta. Ja joululahjapaketointi hoitunee myös näillä. Nunnun tiskirätti+voiveitsi yhdistelmä lähti mukaan, sillä näin joulun alla on hyvä olla takataskussa näppäriä jouluviemisiä.

Mites teillä? Jäikö mieleen samoja asioita, vai jotain aivan muuta? Entä löytyykö samoja juttuja ostoskassista?

*******

Vielä mulla olis takataskussa yksi postaus messuista, lankahommia nääs! Meillä olis tässä viikolla vaan semmonen pieni projekti kuin muuttaminen, joten katotaan millä aikataululla ehdin takaisin. Pian toivottavasti! Mukavaa viikkoa kaikille!

-hanne

2014/11/20

[KÄDENTAIDOT -messupäiväkirja osa 2.] KUINKA KRUUNATA VIIKONLOPPU


 
Toista messupostausta pukkaa! Vielä ois jäljellä kaksi, hahaa! Pitää pistää vauhtia, muuten postaan näitä vielä seuraavien messujen kynnykselläkin.

No mutta sen viikonlopun kruunaamisesta! Nimitäin yksi vinkeistä, joita voisin tällaiselle messuviikonlopulle antaa, on se että yöpykää hotellissa! On nimittäin jokseenkin ihana valua antoisan messupäivän jälkeen väsyneenä, mutta onnellisena siistiin ja rauhalliseen hotellihuoneeseen, levittää päivän messuostokset ihailua varten sängylle ja oikaista koipensa laadukkaalle sängylle, tietenkin neule mukana. Aamun voikin sitten startata levänneenä (ellei sitten unohdu juoruilemaan yön pikkutunneille asti kämppiksen kanssa esim. synnytyksestä ja muusta jännittävästä), täydentää energiavarastot hotelliaamiaisella ja suunnata sitten toiselle messupäivälle.



Viime vuonna tämän mahdollisti mun äiti (kiitos vaan!) ja tänä vuonna blogiyhteistyö Sokos hotellien kanssa. Minä ja Terhi saimme yöpyä legendaaridessa 19-kerroksisessa Ilves hotellista aivan Tampereen keskustasta. Mun hotellikokemuksilla ei paljon rehennellä, joten vertailupohja on aikas hentoinen, mutta Ilves kyllä sopi kuin nenä päähän (vai pitäisikö sanoa että kuin kolmen ja puolen puikko seiskaveikkaan) tällaisena viikonloppuna! Sijainti on lähellä asemaa ja messuille menevä bussi kulkee aivan hotellin vierestä. Huoneet ovat viihtyisiä, henkilökunta ystävällistä ja aamupala monipuolinen. Ja jos jaksaa messujen jälkeen vielä jatkoille, niin sekin onnistuu!

Mun hieman vielä vaatimattomaksi jäänyt messusaalis lauantailta




Mehän ei messujen ja kässätreffejen jälkeen enää Terhin kanssa kuitenkaan enempää menoa kaivattu, joten suunnistimme illalla hotellille omaan huoneeseemme rentoutumaan, vertailemaan ostoksia (Terhi voitti), minä vähän neulomaan ja Terhi blogaamaan. Eli juurikin sopivat jatkot kahdelle blogaajalle käsityömessujen jälkeiseen iltaan!






Hotelliaamut on kyllä vähän ristiriitaisia, kun toisaalta on kauhean vaikea kammeta ylös pehmeästä sängystä ja toisaalta ei malttaisi odottaa sitä aamiaista. Mutta jos ikäänkuin viivyttelee siinä nousemisessa ja hyödyntää sitten aamupalapöytää täydellä teholla, niin saa irti molemmista mukavasti. Ilveksen Amarillossa tarjoiltu aamupala olikin todella hyödyntämisen arvoinen! Söinkin vasta sitten rautatieasemalla seuraavan kerran kunnolla, että aika tehokkaasti tuli tuo aamuherkkupala vedettyä!





Sunnuntaiaamu oli sumuinen, mutta meillä oli päät terävänä! Ainakin silleen messuterävänä. Että ei muutakuin bussiin ja messujen viimeisen päivän hulinaa kohti! Siihen mitä messuilta jäi mieleen ja päätyi ostoskassiin, paneudunkin sitten seuraavassa postauksessa. Siihen asti tsaudidau kaikille!

Ja iso kiitos vielä Sokos hotellille messuviikonlopun kruunaamisesta ja Terhille mitä parhaasta seurasta!

-hanne