PAAPIIN PALJOUS

kangas PAAPIIN KOLMIOT joustocollege / kaava ompelijatoverilta saatu

kangas PAAPIIN PIKKUHIPPU jersey / Kaava VILLIKKO (Ottobre 1/13) 

kangas PAAPIIN SPOTTY jersey / kaava Tiikerin (Ottobre 1/13) ja Ruusunpunan (Ottobre 6/12) risteytys

 kangas PAAPIIN HEPAT / kaava KISULIINI (Ottobre 6/12)

kangas PAAPIIN vaaleanharmaa trikoo / kaava Baby Boots Irinka itseteossa -blogista

kangas Eurokangas, alikeompelukangas Sinooperista / kaava PAAPII TSI- bambi

Selasin tuossa kangasvarastojani ja jo tehtyjä vaatteita, ja pistinpä merkille, että ilmeisesti yritän hitaasti mutta varmasti siirtää PaaPiin kangasvarastot omiin kaappeihini. Postauksen kankaiden lisäksi näyttäisi löytyvän vielä ainakin viittä muuta toistaiseksi koskematontakin kuosia. Ja tuskinpa tämä näiden hamstraus tähän päättyy! Taitaa Milli pukeutua Paapiin kuosiin vielä rippikoulussakin...Ja eilen näemmä ilmestyi myyntiin Paapiin kesän puuvillamallistot (ja uusia jersey-kuosejakin). Just kun päätin etten ainakaan kuukauteen osta enää kankaita. Aion pysyä kovana! Ehkä! Luulisin!

Tekeleistä ja kaavoista sen verran, että tuo jumpsuit on aivan ihana, ja täydellinen tämmöisinä puoliviileinä (vai puolilämpiminä?) "kesä"päivinä kantoliinailuun ja ostosreissuille. Se on ollut päällä paljon, ja joustokollarista on tullut mun lempimateriaali ompeluun. Suuperpehmeää ja valtavan joustavaa. Baby bootsit tein pidettäväksi myös kantoliinan kanssa. Tein jo toisetkin, mutta muokkasin bootsien varren, kuten Irinkakin, resorillisiksi. 

Villikko-kaavalla tehty potkupuku (vai miksikä noita terättömiä sanotaan?) on ollut tosi kiva, joskin nepparit ehkä pitäisi olla tiuhempaan tai sitten haaroissa/lahkeissa vähä lisää tilaa, meinaa nimittäin vaippa ja reidet vähä vilkkua tuolta neppareiden välistä jumppatuokioissa. Niin ja hihat on ainakin meillä valtaisan pitkät! Sama homma on myös tuon Kisuliini -bodyn hihoissa. Molempia on kuitenkin pidetty paljon, ja huomasinpa, että nyt tälleen pidemmässä käytössä alkaa nähdä, kuinka tärkeitä on hyvät säädöt saumurissa. Heppabodyssa on nimittäin parista kohden saumat näemmä ratkenneet, sillä saumurin neulalangat ovat olleet aivan liian kireällä...

Ja tuo bambi. Se oli niin suloinen mielikuvissani ja alikeompelut onnistuivat kivasti...mutta enpäs ollut tajunnut TSI-kaavoja jäljentäessäni merkata kaavaan myös silmien paikkaa! Niinpä tämän mun bambin silmät lipsahti hieman liian taakse, sillä seurauksella että kun bambia katselee takaapäin, niin se on...no, vähä vajaan näköinen. Niinkun ei nyt olisi aivan kaikki muumit laaksossa. Tai kaikki langat saumurissa? Kankaat kaapissa? 

Ressukka mikä ressukka! 

-hanne

PUIKKOJUMI JA KUINKA SIITÄ PÄÄSTÄÄN

Mä päästän teidät heti jännityksestä ja kerron. Siitä pääsee hamstraamalla lisää lankaa! Who knew! Mä olin neulonut viimeksi ehkä tammi, vai helmikuussa? Jokatapauksessa semmonen 3-4kk neulottamuus. Varmaan pisin neulontatauko koko blogin olemassaolon aikana! Toki kädet on ollut täynnä vauvaa (vaikeuttaa hieman puikkojen pitelyä) mutta kyllä tässä on ollut ihan sellainen selkeä innon puutekkin. Toinen toimiva kikka puikkojumin selättämäiseen on toisten neulojien kanssa yhteenlyöttäytyminen. Mä yhdistin nämä kaksi näppärästi osallistumalla Snurren bloggaajien tapaamiseen.

Ja tadaa - mä neulon taas!

Ihana Snurre on tosiaan muuttanut uusiin tiloihin, aivan Kampin kauppakeskuksen kulmille. Aivan erinäppärä sijainti, varsinkin kun Kamppi on ainakin mulle yks niitä helpoimpia kauppakeskuskohteita vauvan ja vaunujen kanssa. Myös Snurreen pääsee muuten erittäin hyvin vaunujen kanssa.

Ja olipa kiva päästä taas lankojen sekä kanssaneulojien keskelle! Juttelun ja herkuttelun lomassa huomasin palaavani kerta toisensa jälkeen Louhettaren luolan Tuulen Tyttären eteen tuijottelemaan yhtä tiettyä sinistä. Tiettekö, silleen silmät hieman kiiluen, pää raksuttaen ja sormet lompakkoa hapuillen. Ja niinpä se siitä sitten lopulta kassiin pääsi. Olkoonkin, että tajusin sen olevan hyvin samansävyistä kuin aiemmin työstämäni Väinämöinen. Mutta kun väri on ihana ja  käy sekä mulle että Millille, niin näin siinä nyt kävi. Katotaan kumpi siitä sitten jotain saa. Ostin vaan yhden vyyhdin, mutta koska metrejä on 500, niin kyllä siitäkin aikaan saa vaikka mitä! Blogitapaamisen yhteydessä me saatiin valkata itsellemme vielä kaksi kerää ihanaista Lamanan Piuraa*, ja mä ostin vielä lisäksi kolmannen.

Ja tiedättekö minkä työn valkkasin itelleni neulottavaksi tauon jälkeen? Veera Välimäen Kapan! Niin että neulotaan sitten ilmeisesti sen tauonkin edestä, sillä Kapassahan pelkästään aloitussilmukoiden määrä huitelee pitkälle yli sadan ja huivin lopussa silmukkamäärä lienee yli kaksin- ellei peräti kolminkertainen. Huivi on siis valtava, kaksimetrinen putkilo! Ja se neulotaan (mun mittapuun mukaan) minilangalla! Just tommonen kevyt "neulompa vähä jotain pientä pitkästä aikaa" -työ. Laskeskelin, että keskimäärin yhden kierroksen neulomiseen mulla menee joku 5 minsaa (alussa tietenkin vähemmän ja lopussa paljon enemmän), ja jos lasken kirjan ilmoittamalla kierrostiheydellä / 10cm niin tämän tekemiseen hurahtaa viimeistelyineen semmonen vähän vajaa 60 tuntia. Huhheijaa! No, nyt on valmiina noin 30cm että ehkä se tästä, hiljalleen, ilta kerrallaan. Kai joku teistä on joskus saanut tuon valmiiksikin? Eikös?

Mutta ai että kun on taas kiva neuloa!

Kiitos vielä Annelle ja Mikolle kutsusta ja muille blogaagille seurasta ja inspiraatiosta :)

-hanne

*saatu

ISYYSPAKKAUKSEN TEESEITSET

Postasin viime isäinpäivänä jutun isyyspakkauksesta, jonka tein Jokelle. Siitä on kyllä edelleen kovasti iloa! Saan aika ajoin kyselyjä, voisinko mailata ton äitiyspakkauksen sisällysluettelosta skannaamani ja muokkaamani kuvan muillekin isyyspakkausta rakentaville. Laitetaanpas siis se ja tuo postin saapumisilmoitus tänne ladattavaksi. Ja kun kerta aiheeseen palataan, niin laitanpa samalla näytille nuo omaan isyyspakkaukseen tekemäni jutut, kun kerta (sekin) on hieman unohtunut, vaikka meinasin, hupsan!

OHJE lataamiseen ja kuvien muokkaamiseen:

Klikkaa alla olevaa/olevia kuvia, niin pääset lataamaan ne. Jos käytössäsi ei ole kuvankäsittelyohjelmaa, niin avaa Word tms. tekstinkäsittelytiedosto, lisää nämä kuvana ja lisää haluamasi teksti lisäämällä kuvan päälle tekstikehys. Tuosta saapumisilmoituksesta puuttuu siis saajan nimi ja osoite (ja leima tuosta keskeltä, mutta sitä ei oo aina). Ja sisällysluetteloon voi tietty lisätä juurikin ne jutut mitä oma pakkaus sisältää.

Ja sitten niihin isyyspakkauksen itsetehtyihin juttuihin!

Ehtodottomasti parhaat ja käytetyimmät itse tekemäni jutut ovat olleet pakkauksen harsot, jotka ovat toimineet pääosin imetysharsoina. Tämmönen vähän kivemman näköinen harso on paljon parempi unohtaa sohvalle kuin ne, no, vähän vähemmän kivat. Toisen isyyspakkausen harson liukuvärjäsin ja se on kyllä jo kulahtanut pesuissa näyttökelvottomaksi, mutta tämä toinen, painettu c-kasettiharso se yhä porskuttaa, vaikka takana on monen monta pesua. Iso peukku emotuotannon painoväreille! C-kasettikuosiin päädyin isän musaharrastuksen ja mystisen c-kasetti-innostuksen myötä.

Toinen musaharrastukseen liittyvä tekemäni juttu oli bodyn painaminen Radioheadin käyttämällä logolla. Jooh, no, tämä menee sarjaan "tulipa tehtyä". Bodya painaessa kävin läpi kaikki mahdolliset kankaanpainamisen mokat ja aivopierut, ei uskoisi että olin juuri käynyt koulussa oikein aiheesta! Painojälki ei siis todellakaan ole priimaa ja söhläsimpä väriä tuonne toiselle olallekin. Oikein klassikko! Kaiken lisäksi Milli näyttäiskin perineen isänsä ihanan tumman värimaailman sijaan mun vaaleuden ja punakkuuden, ja vaikka muuten kyllä oon sitä mieltä, että vauvalla voi käyttää mustaa, niin Millille väri ei vaan yksinkertaisesti sovi. Ja oivalsinpa tässä vielä, että lattialla myörivä vauva + kaksi valkoista karvaista kissaa + musta body on vaan aika toimimaton yhdistelmä. No mutta, eiköhän tämäkin jonkun kerran päälle eksy! Pitää vaan pitää tarraharja ladattuna!

Myös näiden muiden pakkauksen perusjuttujen, kuolalapun, ruokalapun ja tuttinauhan kanssa sain todeta kuten bodyn kanssa, että vauvan kanssa moni juttu osoittautuu eritavalla toimivaksi, kuin mitä etukäteen kuvittelee. Nyt oon jo paljon viisaampi!

Kuolalappu on kiva, mutta käytössä oon todennut että trikoiset laput ovat selvästi mielyttävämpiä käyttää kuin joustamattomasta puuvillasta tehdyt. Kernikankainen Muija-ruokalappu ei ole vielä päässyt täysimetyksellä olevalle käyttöön, mutta oon etukäteen tuuminut, että ehkä ruokalapussa toimivampi kiinnitys olisikin tarranauha nepparin sijaan? Nyt tuossa ei ole vielä kumpaakaan, kun olin suunnitellut nepparia, mutta ne olivat tuota tehdessä loppu. Ehkä siis laitankin sen tarranauhan. Kommentteja ja suosituksia otetaan vastaan!

Helmituttinauha on söpö, ja vaikka sen saa periaatteessa turvalliseksi pujottamalla tuon langan lisäksi esim. siiman aina klipsusta lähtien, helmien läpi ja solmii sen viimeiseen helmeen, niin siitä huolimatta mä en oo nyt enää uskaltanut oikein käyttää tuota Millillä, joka pyrkii intohimoisesti vetämään suuhunsa pienten ikenien jauhettavaksi kaiken mihin käsillään yltää. Eipä ylivarovaisuus ole tämmöisissä jutuissa koskaan pahasta!

No mutta, toivottavasti noista kaavakkeista on iloa muillekin isyyspakkauksen vääntäjille! Se oli kivaa puuhaa se!

-hanne

ps. Mä oon vihdoin selättänyt mun neulontajumin, jee! Siitä lisempää vähän myöhemmin!