OSAAN MÄ VIELÄ NEULOA!

Enpä olisi arvannut, että kun keväällä ostin saumurin vähän niinkun heräteostoksena, niin ompelu pyyhkäisikin mut aivan totaalisesti mukaansa! Mut! Mä kuitenkin tituleeraan itteeni ensisijaisesti neulojana ja aiemmin ompelin vaan silloin kun piti. En innostunut edes koulun ompelukursseilla. Ja sitten nyt yhtäkkiä, huhheijaa! Mut sitä piti kertomani, että mä osaan edelleen myös neuloa! Niin että vaikka puikkoparat ovat vähän päässeet pölyä keräämään, niin kyllä nekin vielä töihin pääsee. Ois parikin juttua kesken ja muutama oottaa aloitusta.

Ja jotain on valmistunutkin, itse asiassa jo jokin aika sitten. Se on odottanut kaapissa sileytystä, joka jäi nyt sitten loppupeleissä kuitenkin tekemättä, ja sikspä nuo reunatkin vähä kuvissa rullautuu, jaiks! Kun kävin tossa syksyllä Snurressa Puikkomaisterin kirjan julkkareissa, niin me juhlijat saatiin napata mukaamme kaksi kerää Lamana Piuraa*.  Ostin vielä kolmannenkin kerän, sillä kerrankin tiesin het mitä näistä syntyy. Olin nääs aiemmin jo ihastunut Veera Välimäen Huivileikki -kirjan nerokkaaseen Kappa -huiviin, ja sehän se oli puikoille saatava. Aika tommonen kevyt "neulonpa pitkästä aikaa" -työ, kun aloituissilmukkamäärät huitelee pitkästi yli sadan ja lopussa määrä on, no, paljon. Mutta jos jaksaa tikuttaa isoa silmukkamäärää sileänä neuleena, kaposella langalla, niin malli sinänsä on helppoakin helpompi.

 

Mä tein ite huivin siis kolmesta kerästä ja siitä tulikin vähän kirjan versiota lyhyempi. Mutta mun makuun tämäkin oli jo valmiiksi aivan riittävän muhkea ja pitkä. Piura oli mukava lanka neuloa, aavistuksen pörröinen niin, että sitä voi neuloa vähä isommillakin puikoilla (olikohan mulla neloset?) mutta neuleen pinta on kuitenkin sileää ja kutittamaton. Ja huivi on henkäyksen kevyt ja sitten kuitenkin lämmin! Ja Kapan nerokkuushan se näkyy kuvista, se käy tuubihuiviksi, pontchoksi ja kaulahuiviksi. Mä tykkään!

Niin että jos armoton neuloosi painaa päälle, eikä kuitenkaan marraskuun summentamat aivot pysty monimutkaisiin malleihin, niin eikun kuulkaas vaan Kappaa puikoille! 

ps. Joken vinkki kuitenkin on, että huivia ei kannatta käyttää viimeisessä kuvassa näkyvällä tavalla. Näyttää kuulemma hylkeelle. Mut onneksi hylkeet on suloisia!

-hanne

*) saatu

NOSH BLOG-TOUR 2015 ARVONNAN VOITTAJAT

No niin, pahoittelen parin päivän viivettä voittajien ilmiannossa! Oltiin reissussa ja nähtiin kuulkaas jo talvikin! 

Osallistujat katoin läpi jo heti perjantaina keskiyön jälkeen, poistelin muutamat tuplakommentit ja annoin luotto-onnettaren (True Random Number Generaattorin) suorittaa arvonnan. Ja 50€ lahjakortin NOSHille voittivat tällä kertaa numerot 237 sekä 199 seuraavilla kommenteilla:

Voittajille on laitettu sähköpostia. Kiitos kaikille osallistujille ja onnea vielä voittajille :) 

Ai niin ja kiitos kaikille joululahjasuunnitelmien jakamisesta! Sain siitä kivasti sekä inspistä että paineita, sillä itellänihän on joululahjasuunnitelmat täysin alussa vielä! Taitaa tulla (taas) kiire! 

-hanne

SUOMEN KÄDENTAIDOT 2015

Tampereen kässämessuilla se minäkin olin! Koko alkuviikon on pukannut postauksia messuista, onpa ollut hauska lukea millaisia bongailuja ja ostoksia muut on tehnyt. Meikä nyt aivan ilmeisen mattimyöhäisenä liittyy postausten putkeen! 

Messut nautin niin kuin mun mielestä kuuluu; kaksi pitkää messupäivää maustettuna hotellihyöpymisellä! Ainut piiiikkanen ero oli, että elämäntilanteesta johtuen mukana seikkaili bebe vaunuineen. Ei laisinkaan optimaalisinta, mutta tänä vuonna se oli tämmönen tilanne. Huoltojoukkoina mukana oli onneksi taas äiti, joten pystyttiin välillä vuorottelemaan vauvavahtihommissa. Mutta kyllä kuulkaas silti se kiertäminen oli vähän eritasoista kuin aikaisemmin. Pitikin tehdä myönnytyksiä, joita yksi on se, että en nyt saanut olleskaan niin kattavaa raporttia koottua, kuin olisin halunnut. En myöskään tänä vuonna yksinkertaisesti ehtinyt oman messuvierailuni päätteeksi kiertää lankakojuja ja toteuttuaa parina viime vuonna toteuttamaani "mikä oli suosituin lanka" -kyselyä. Harmittaa ja oikeesti olisin halunnut lisätä kyselyyn myös kangaskaupat ja suosituimman kuosin! Mutta ens vuonna sitten.

Ai ni! ja vaikka messuilla kuvaaminen on muutenkin hankalaa väenpaljoudesta ja vaihtuvista valaistuksista johtuen niin vauvan mukana roudaamisen lisäksi kehitin itelleni vielä lisähaastetta nakkaamalla kameran hotellin lattialle. Objektiivi sanoi naks vaan ja kuvia ottaessa pitikin kikkailla että mötikkä pysyi kasassa. Tosi hyvä! 

TUOTTEET / OSTAJALLE

Koruinan puiset valokuvakorut. Niitä saa myös omilla kuvilla, käykää tsekkaamassa!

Wood4u:n kauniit ja orgaaniset puukorut ja koriste-esineet.

Napikkaan ihanat lastenvaatteet, tuo Konsta-huppari on kerrassaan mainio!

Voi nostalgiaa! RIP norjalaiset villapaidat :D Willatar Redesing jatkaa niidenkin elämää uusina tuotteina!

Nyt kun kässämessuja on tullut kierrettyä useampana vuotena aikas aktiivisesti, niin paljon tulee vastaan jo vanhoja tuttuja myyjiä. Mutta kuten joka vuosi, niin kyllä sitä joka vuosi löytää tästä käsittämättömästä kädentaitajien määrästä (kolme messuhallillista!!) aina jotain uutta ja toisten blogaajien postauksista huomaa, että on ite missannut vaikka mitä. Tänä vuonna tutkin valmiiden tuotteiden tarjontaa vain tooosi pintapuolisesti, ja tässä onkin vaan ihan pari mieleen jäänyttä.

Niinkuin Seinäjoen kässämessuillakin, jännästi silmiin osui nyt opiskelujen myötä puutuotteet ja rautatuotteet, kuten nyt vaikka nuo puiset korut! Tuo Wood4u tekee ihanuutensa alusta asti ja oman metsän puista, Koruina taas yhdistää puuhun kivasti vanhoja valokuvia tai vaikka omiakin kuvia. Mä tykkään! Kierrätystuotteet on tulleet jäädäkseen, ja hyvä niin! Nyt mieleen jäi erityisesti Willatar Redesignin tuotteet, siis varsinkin nuo norjalaisista villapaidoista tehdyt jutut. Mä oon katsokaas elänyt ajan, jolloin (yläasteella) joka jäbällä oli toi neule päällä. Niiiiin nostalgista! Willatar järjestää myös työpajoja, jos mielii joku mielii päästä kässähommiin ohjatusti. 

Myös lastevaatekojuja tutkin tänävuonna tarkemmin. Mä oon valitettavasti onneton ostaja kun tykkään ennemmin tehdä itse, mutta nyt osaa ihan eri tavalla arvostaa muiden työnjälkeä ja oivalluksia näissäkin jutuissa. Esimerkiksi Napikkan ihanan hupparin huppumalli oli aivan loistava! Lisäksi pitää vielä nostaa esiin Käskimalluksen kirjotut heijastimet, joista unohdin nyt napata kuvan. Kauneimmat heijastimet koskaan ikinä milloinkaan!

MATERIAALIT / TEKIJÄLLE

Taito Pohjois-Karjalan makramee -seinävaate

Materiaalit, niistä mä tykkään. Vaikka ostokset oli mulla maltilliset, niin musta on vaan niin ihana käydä hypistelemässä asioita joista voisi tulla vaikka mitä. Ne inspiroi mua ehkä vielä enemmän kuin valmiit jutut ja muiden oivallukset! Aikataulullisista haasteista ja omista mielenkiinnonkohteista johtuen keskityin nyt lähinnä kangas- ja lankakauppoihin, vaikka toki piti nopeesti käydä pyörähtämässä myös Succaplokissa ja parissa ompelutarvikkeita myyvässä kojussakin.

Mähän oon tässä kuluneen vuoden aikana aloittanut vakavan luokan kangashamstrauksen lankahamstrauksen lisäksi. Ei hyvä! Messuilla olinkin ekaa kertaa tosissani kiinnostunut myös niistä kangaspöydistä, ja se kuulkaas toi uusia ulottuvuuksia tähän touhuun. Kangaskojuilla menee nääs ne halutuimmat kuosit HETI ja niiden saamiseksi saakin tehdä vähän töitä. Niinpä heti messuille päästyäni käytännössä juoksin Viljamin puodin kojulle nappaamaan sitä minttua Pandaa, siltä kiireellä Verson puotiin hamstraamaan Ahman perintöä ja sitten vielä  INDIE Fabricsiin tsekkaamaan uutuudet. Kangaskapinan kojulla olin molempina päivinä liian myöhään, enkä saanut haluamaani harmaata, edullista joustokollaria. Melkein ostinkin sitten lohdutukseksi tosi hämmentävää  jouluista digiprinttiä (ja nyt tuo sama kangas oottaa heikkoa hetkeä nettikaupan ostoskorissa...). Tyyne-Esterin  ja  Poppanavakan kojutkin kollasin läpi. Lankakauppojen osalta kävin hivelemässä Titityyn,  Snurren, Vihreä vyyhdin, Tapion kaupan ja Lentävän lapasen valikoimia. Kerässä lopulta taivuin Madelinetoshin uskomattoman kauniin vyyhdin edessä. 

Messuilla tulee muuten joka vuosi vastaan myös joitakin uusia tekniikoita. Tai jos nyt ei uusia, niin ainakin semmoisia "ai niin tääkin on olemmassa, pitäis kokeilla" -juttuja. Tänä vuonna mulle sellainen oli Taito Pohjois-Karjalan Makramee-solmeilu tekniikka. Näin joskus pätkän tekniikaa telkkarissa ja silloin jo mietin että tuota pitää kokeilla. Perinteisten seinävaatteiden ja amppeleiden lisäksi voisin kuvitella että tuolla voipi tehdä vaikkas ja mitä! 

Ai ja yksi ehdottomasti mainitsemisen arvoinen tämän vuoden löytö oli nuo kuvittaja Pia Westerholmin valtavan kauniit siirtokuvat! Nämä on siis tarkoitettu siirrettäväksi vaaleapohjaiselle kankaalle. En yhtään osaa sanoa mitä näistä tulee, mutta pakko oli saada! Joku kassihommeli nyt ainakin voisi olla ihana. Pialla ei ole nettikauppaa, mutta etunimi.sukunimi ja luukku.com niin kuulemma voisi mailitsekin näitä tilailla ;)

Omista ostoksista löytyi siis kangasta, lankaa, siirtokuvia ja Silmuccamerkit

Ja vielä muita juttuja...

Me oltiin Hupsistarallaa Terhin ja Mehukekkereiden Veeran kanssa sovittu että lauantaina pidetään pienet vapaamuotoiset kässätreffit. Noh, pidettiinhän me, mutta mun osalla ei kyllä voinut kässästä oikein puhua, kun vauvelsson oli siinä kohtaa kiivaasti murkinaa ja jaloittelua vailla. Mutta vaikka neule jäikin siis sinne vaunukoppaan koskemattomana, niin olipa mukavaa silti nähdä taas sekä vanhoja tuttuja että uusia tuttavuuksia. Niin ja kiitos messujen järjestelijöille tuosta Meeting point -alueesta! 

Vauvahommista vielä sen verran, vaikka kyseessä ei tietty olekkaan perhemessut, niin elämää olisi kyllä helpottanut jonkin moinen lastenhoitohuone/tila, jossa olisi hoitopöydän, vesipisteen ja mikron lisäksi ollut myös vaikka joku pieni matonpalanen mihin tommosen ryömiväisen/seisovaisen olisi voinut hetkeksi laskea. Vaipanvaihdot me kyllä hoidettiin just siellä missä satuttiin ne hoitamaan, kun ei tuo kiemurtelija muutenkaan pitkään paikallaan pysy, mutta ruoan lämmittäminen olisi ollut kyllä helpompaa, jos tuolla kohtalaisen jättimäisellä messualueella olisi ollut käytettävissä enemmän kuin kaksi mikroa. 

*****

Mutta siis, jos joku on jaksanut lukea tänne asti, niin toteenpa vielä, että oli kokonaisuudessaan taas mitä mukavimmat messut! Mä vaan nautin suunnattomasti siitä vilskeestä ja messufiiliksestä, johon ei pääse käsiksi missään muualla. Niin että ensivuonna taas, aivan ehdottomasti!

-hanne

PAITA JA PEPPU + ARVONTA [NOSH blog-tour 2015]

Postaus toteuttettu yhteistyönä NOSHin kanssa.

Joskus sitä saa läpsiä itteensä poskille, kun oon niin huono sanomaan "ei" mielenkiintoisten haasteiden ja tarjousten edessä, vaikka aika ois jo valmiiksi kortilla. Mutta kuulkaas nyt en läpsinyt! Onneksi tartuin! Olipa nääs taas niin mukava pähkiä kankaita, suunnitella kokonaisuuksia ja tietenkin vielä se tärkein; ommella, ommella, ommella! Ja vielä mukavemman tästä tekee se, että tällä kertaa saan tarjota myös arvontavoiton myötä kahdelle teistä ystävät toverit, mahdollisuuden kankaiden hamstraukseen viidelläkymmenellä eurolla. Siitä lisää postauksen lopussa!

Elikkäs, ootte ehkä jo törmänneet NOSHin järkkäämän blogikierrokseen SIRKUS ja VILSKE -uutuuskuosien sekä joululahjaompeluinspiraation ympärillä. Maanantaina kierroksen strattasi Miiinullekko, minkä jälkeen (hieman itelle paineitakin kerännyt) innostava kierros on jatkutut Helmoja ja hepeneitä-, Hommahuone- ja  Weekend Chic blogeissa. Meikäläinen sai kunnian sulkea kierroksen! Nosh itse ilahduttaa ja inspiroi meitä ompeluintoisia kuosiensa lisäksi myös tarjoamalla kolme naisten ja kolme lasten kaavaa ladattavaksi ilmaiseksi! Lasten kaavat löytyvät täältä ja naisten kaavat täältä. Jee ja vautsi vau!

 

Ja  niistä kankaista siis! NOSH lahjoitti mulle siis saumurin jalan alle vapaavalintaisen setin uutuuskuoseja ja näihin mätsääviä kankaita. Pähkäilin tosi pitkään kangasvalintojeni kanssa. Olin jo kertaalleen klikkailut koriin sini-harmaata Sirkus -kuosia ja pitkään harkitsin myös navyn väristä Vilskettäkin, kun sitten kuitenkin päätin, että tartunpas vähän itselleni epätyypillisempään värivalintaan. Niinpä postiluukusta kolahti pätkä puuterin väristä Vilske* -kuosia sekä sen seuraksi melkeimpä lempimatereiaaliksi noussutta farkkucollegea Navyn* värisenä sekä vielä pätkä Puuterin värisenä*. Lisäksi valkkasin vielä meitä äitejä varten joulukuussa ilmestyvää harmaavalkoista miniraitaa*.

Koska viikon teemana oli lahjaompelu, lähdinkin miettimään ketä voisin haluta lahjoa ompeluksilla. Kuluneen vuoden aikana on useastakin ystävästä tullut vielä enemmän läheinen, kun meitä on yhdistänyt nyt myös äitiys. Yksi tämmöisistä rakkaista kavereista on lapsuuden ystävä ja Millin kummitäti, jolta oon tässä vuoden aikana saanut sekä seuraa, sympatiaa ja hoitoapuakin. Päätinkin surauttaa meidän lapsosille tiimivaatteet, niin voisivat sitten viilettää yhdessä menemään kuin paita ja peppu. Niin ja jotain pientä tiimivaatetta myös meille äideillekin!

Tuolle omalle minilleni halusin tehdä Vilske -kuosista hieman jouluisenkin paidan. Kangas oli tosi muokava työstää ja tällaisena rentona paitana se toimii tosi hyvin! Kaavana tässä on parin kaavan pohjalta muokkautunut peruspaidan malli. Settiin tein lisäksi pöksyt farkkucollegesta. Niistä tuli vähän turhankin istuvat, mutta ehkäpä tuo kovasti pystyasentoa treenaava kaveri kasvaisi tässä lähiaikoina enemmän pituutta kuin leveyttä! Pöksyistä löytyy Vilskekuosinen takatasku sekä käännettävät lahkeet, joiden toinen puoli on puuterin väristä farkkucollegea.

Sitten taas tuolle ystäväni suloiselle minille halusin ehdottomasti tehdä tunikan, koska niitä en pääse omalleni ompelemaan. Kaavana on tässä Ottobren Birdie birdie -tunika. Tein tunikan varmuuden vuoksi kokoa isompana, joten siitä tulikin melkeimpä mekko pienelle mallilleni, mutta mahtuupa ainakin pitkään! 

Vilskekuosista tein legginssit Ottobren Ruusununpuna -kaavalla. Ai ja tässäpä muuten tuli mulla pieni ajatusvirhe! Vilskekuosi on nimittäin 100% puuvilla, ja vaikka se joustaakin jonkin verran, niin se ei ehkä kuitenkaan oo sitä optimaalisinta leggarikangasta. Mutta toki tämä asia tuli tajuntaani vasta kun olin leikellyt kappaleet. Noh, onneksi tein taas kokoa liian isot, niin menevät nyt tällä vipeltäjällä vähän löysempinä leggareina niin kauan kuin menevät. Leggareiden lahkeisiin tein framilon kuminauhalla rypytykset ja tunikan hihansuut tein kaksinkertaiseksi kuten pöksyissäkin, niin hihansuissa voi kääntää vähän hempeämpää väriä esiin. Pääntien huolittelin alavaralla.  Seteistä tuli tosi kivat! Niissä on ripaus joulua, tumma sininen sekä vauhdikas kuosi ovat myös aika armeliaita arjessa lasten kanssa. 

Ja voin muuten kertoa, että oli aikas vilske silloinkin kun toteutettiin tätä kuvaussessiota. Ei nimittäin näköjään riitä yksi kuvausassistentti, kun kuvattana on 10 ja 14 kk ikäiset toverukset, joista toinen on varsin vauhdikas ja välitön, toinen taas vähän varovaisempaa ja juuri seisomaan opetelevaa mallia. Siinä ehtii toinen hieromaan omenaa kameran standiin ja tunikaansa, kun toisen harmistunutta mieltä yritetään kääntää voiton puolelle. Ja tietenkin taas viimeisistä auringonsäteistä saatiin kisata!

Niin että kun tuli lopuksi aika kuvata meille äideille tehdyt joululahjaompelukset, oli meillä jo hiki päällä! Parilla räpsyllä oli pärjättävä, koska toinen taas vaati äidin syliä ja toinen halusi kiivetä tuolille hyppimään. Huh! 

Mutta siis, jos haluatte jotain toooosi pikaista ja simppeliä  ommella kaverille lahjaksi, niin kuulkaas tuubihuivi! Niitähän ei voi olla liikaa! Maailman yksinkertaisin ohje löytyy vaikkapa täältä. Meidän huivit surauttelin 60 cm korkeista ja noin 150 cm pitkistä pätkistä harmaa-valkoista miniraitaa, joka tulee myyntiin joulukuussa. 

 

Ja sitten sokerina pohjalla se arvonta! NOSH lahjoittaa siis arvottavaksi kaksin kappalein 50e arvoista lahjakorttia (ja psst blogitourin muissakin blogeissa on meneillään samanmoiset arvonnat!). 

Arvontaan voi osallistua jättämällä kommentin tähän postaukseen. Muistakaa laittaa mukaan sähköpostiosoite, mikäli sitä ei löydy profiilista. Niin ja anonyymeille nimimerkit myös :) Kertokaapas vaikka minkälaisia joululahjasuunnittelmia teillä on takataskussa, vai onko?

ARVONTA ALKAA NYT JA PÄÄTTYY VIIKON PÄÄSTÄ PERJANTAINA 20.11. PUOLELTA ÖIN. 

Onnea kaikille arvontaan!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT, KIITOS KAIKILLE OSALLISTUJILLE!

Nyt lähden kuulkaas sitten Tamperetta kohden käsityömessujen vilskeeseen! Jos olette lauantaina tulossa paikalle ja on sopiva rako, niin laittakaahan korvantaa, että klo 13.00 ainain minä, Hupsistarallaa Terhi ja Mehukekkereiden Veera ollaan pistäytymässä bloggareiden meeting pointtiin neulomaan. Tuo mystinen piste sijaitsee kuulemma A-hallissa pohjoispäädyssä, kahvila Bremerin yhteydessä. Nähdäänkö siellä?

-hanne

*) saatu

LOISTAVILLE ISILLE

Meillä vietettiin ensimmäistä isänpäivää, johon tietenkin kuului isän sekä paapan&papan lahjontaa. Ja olkoonkin kliseistä, niin mun mielestä oli ihana saada lahjuksiin näkyviin vauvankin kädenjälki, tällä kertaa aivan kirjaimellisesti! 

Paappa&pappa saivatkin (päivän myöhässä, syytän postin lakkoja!) kortit, joissa oli piirrettynä ja "väritettynä" Millin kädenjälki. Ja väritytksestä siis vastasi luonnollisesti taiteilija itse, äidin hienoisella "juu ei suuhun vaan paperiin" -avustuksella. Korteissa killui lisäksi mukana Millin kädenjälkikaavalla tehdyt heijastimet. Niistä tuli aika liikuttavat! Idean lainasin Saumanvara -ompeluryhmästä, kiitos vaan nerokkaalle keksijälle! 

Itse isä sai oman heijastimensa lisäksi myös taulun. Ja ai että sen tekeminen oli hauskaa, varsinkin vauvan mielestä! Sanomalehtivuoraus kylppärin nurkkaan, vauva vaippasilleen ja myrkytöntä sormiväriä läjissä eteen. Niin ja taulupohja. Taas sain hieman avustaa, että väri päätyi noin niinkun suurimmaksi osaksi tauluun, vaikka tietenkin pesulle siitä sitten lopuksi päädyttiin. Vinkkinä, että kun vauvaa on ennen maalausta hieman rasvaillut (ihan vaan perusrasvalla), niin sormiväri lähtee pienellä huutaisulla helposti pois.

Käden mukaan piirretty kaava, huopapohja ja heijastinkankaiset kädet

Heijastimen rakenne on simppeli, kaavan avulla heijastinkankaasta kädet (huom toinen peilikuvana ;) ) ja askarteluhuovasta toiset. Huopien väliin ompelin nahkasuikaleen ja sitten asettelin heijastinkankaat huovan molemmin puolin ja tikkasin koko paketin kasaan. Tarkka saa olla että tikki osuu koko ajan molemmilla puolilla heijastimeen, mutta kun ajelee rauhassa, niin homma onnistuu. Toki kangasliimalla kiinnitys ennen ompelua voisi ehkä vielä auttaa. Niin ja tikkiä ei tietenkään kannata ommella ihan reunaan. 

Toivottavasti kaikkilla oli ihana isänpäivä! 

-hanne

LANKA- JA VÄRIMAAILMASSA

Pääsin osallistumaan Oulunkylän Lankamaailmaan viime keskiviikkona bloggareiden tapaamiseen. Ja mukavaahan siellä oli, niinkun nyt vaan voi aina olla, kun kerätään yhteen läjään, lankojen keskelle, joukko samanhenkisiä sekä saman intohimon omaavia naikkosia. Meitä oli muuten aika joukko, parisen kymmentä bloggaria, osa tuttuja, osa uusia tuttavuuksia. 

Tapaamisen aikana saatiin pieni esittely syksyn uutuuksista ja lisäksi taideterapeutti Merja Lieppinen oli paikalla kertomassa värien merkityksestä. Lieppisen avustuksella on myös Lankamaailman langat on järjestelty uudelleen sateenkaaren värien mukaan, sillä luo harmoniaa ja rauhoittaa mieltä. Koulussa me ollaan myös käyty läpi jonkin verran värien vaikutuksia, että sinänsä asia ei ollut aivan uutta, mutta kuulkaas kun taas tuli mieleen, että mä tarvisin kyllä todella jotain syvempää väriopastusta! Mulla on jokseenkin heikko värisilmä ja vielä heikompi värirohkeus. Usein törmään tilanteeseen, missä selitän vaikka äidilleni siitä "sinisestä paidasta mikä mulla on" ja aikani selitettyä käy ilmi, että äitini mielestä se on selvästi vihreä eikä todellakaan sininen. Ja toinen tyypillinen tilanne on se, että seison lankahyllyn edessä, ihailen kaikkia ihania värejä, harkitsen, mietin, tuumaan, ja ostan lopulta harmaata kahdessa eri sävyssä. Tai sitten otan muutamasta väriyhdistelmästä kuvan ja lähetän sen Jokelle ja kysyn että mikä toimisi. Ni tai valkkaan sen saman keltaisen/sinisen minkä aina!

Työhuoneen Susanna joskus antoi mulle vinkin (kun valittelin värinössöilyäni), että ota kolme väriä, mitä et missään nimessä yhdistäisi, ja sitten yhdistä ne. Siinäpä vinkki! Mutta mä en kuulkaas oo vieläkään tähän tarttunut, vaikka sain vinkin varmaan kaksi vuotta sitten...Voisin kyllä ensivuoden tavoitteeksi ottaa jonkinmoisen värirohkaistumisen!

Ai niistä uutuuslangoista piti vielä sen verran sanoa, että mieleen jäi erityisesti Home Decon juutti/akryylilanka joka vois passata tosi hyvin esim. sisustustuotteiden tekoon, Renew Wool -kierrätysmateriaaleista osin tuotettu, kauniin sävyinen villalanka sekä Onion Knitin Nettle sock villa/nokkoslanka. Jälkimmäistä oli ilokseni sujautettu pari kerää pussiin, jonka Lankamaailma meille lahjoitti, se nimittäin kiehtoi mua ehdottomasti eniten. Osittain siksi kun omaan lapsuudesta asti kumpuavan innostuksen nokkoslankaa kohtaan, mutta myös koska lanka oli vaan yksinkertaisesti kaunista! Siinä on kaunis kiilto, ihanat murretut värit, ja se on mukavan pehmoista. Jopa niin, että sukkien sijaan suunnittelin neulovani siitä huivin. Ja nyt kun on värikin valittu mun puolesta, niin ei tarvi kun vaan aloittaa!

-hanne

PS. + HUOM kaikki Tampereen kässämessuille suuntaavat!

Me tuumittiin Hupsistarallaa -blogin Terhin ja Mehukekkerit -blogin Veeran kanssa että lyödään lukkoon jokinmoinen aika pienelle yhteisneulontatuokiolle Tampereen käsityömessuille! Niin että tiedoksi te kaikki bloggaajat ja lukijat, blogittomat ja lukemattomat (haa!), että jos vaan suinkin on semmoinen fiilis, niin tulkaa istahtamaan hetkeksi meidän kanssa Tampereen kässämessujen lauantaina (14.11) klo 13.00 bloggareiden "Meeting point" alueelle. Tarkoitus on siis hyvin epämuodollisesti ja epävirallisesti tovi hengähtää, neuloa ja tavata, koska mikäs sen mukavampaa :)