VAUNUN VARUSTELUA

Jos tämmönen kotinyhjääjä ja sohvalla jumittaja niinku mä saa vauvan, ni pitää yrittää kaikin tavoin madaltaa tuota kotioven kynnystä ulkomaailmaan, ettei tapahdu totaalista jämähtämistä. Näppärät ja toimivat vaunut onkin kyllä yks varsin oleellinen kynnyksen madaltaja, ainakin mulle! Että niihin kyllä suosittelen panostamista! Meidän vaunut on Brio Smilet pehmeällä kantokopalla ja hoitolaukkuna on Skip Hop Duo Delux. Molemmat ovat ainakin täällä Helsingissä toimineet paremmin kun hyvin!

Mutta vielä mukavempaa on vaunuttelu, kun muutkin lisähärpäkkeet on semmoset mistä ite pitää! 2014 äitiyspakkauksen Aappa-apinat jakanee mielipiteitä, osa pitää niistä kovasti, osa (esim. mä) taas vähemmän kovasti. Siispä muutoin niin mainio makuupussi sai uuden kuosin. 

Siellä hän torkkuu!

Makuupussin kankaaksi valikoitui Marimekon ihana Siirtolapuutarha. Pussin päällystys vaati vähän aikaa ja näpräystä, mutta ei ole mitenkään ylivoimainen projekti kuitenkaan. Suosittelen siis, jos yhtään kuosi mietityttää! On nimittäin aikas tosi paljon hauskempi käyttääkin tuota makuupussia, ja epäilemättä nukkuminenkin sujuu oikein makoisasti siirtopuutarhassa. Maan mainiot ohjeet löytyy tähän projektiin löytyy Tosimummon blogista, täältä.

Vaunuverho on sitten toinen kiva projekti vaunujen varusteluun liittyen. Talven pakkasilla ja viimassa verho on ainakin mun mielestä ollut välttämätön, ja aurinkoisemmilla keleillä se toimii myös hyvin aurinkovarjona. Ja ainakin tää meidän jamppa tuntuu nauttivan unillaan myös sen suomasta rauhasta. 

Mun vaunuverhosuunnitelmat loksahti kohdilleen, kun näin koulussa erilahjakkaan opiskelijakaverini suunnittelemaa ja painamaa, aivan ihastuttavaa ruusunalleprinttiä. Se sopi kuin nakutettu tuohon verhoon! Mulla on samaisesta printistä myös narureppu kässäkassikäytössä (koska kässäkassejahan ei voi koskaan olla liikaa), sen voi kurkata instagramista. Reppu on taiteilijan itsensä tekemä, vaunuverhon taas toteutin kiikuttamalla palan kangasta Janitalle painoon ja ompelin verhon sitten Villa & Villan ohjetta mukaillen. Mä tykkään!

Heijastimia en ollut erityisemmin miettinyt, kun vaunuissa on itsessään jo melko hyvät heijastimet, mutta kun vastaan tulee hieno, niin tokihan se piti saada! Tämä ihanainen kettuheijastin on toisen lahjakkaan opiskelijatoverini käsiäalaa. Ja mikäs sen hienompaa, näitä repolaisia saa ostaa muutkin Maker's Marketista, täältä!

Vaunulelut ei oo meillä vielä ihan just ajankohtaisia, sillä tuo meidän Milli nukahtaa vaunuihin oikeastaan samantien kun sen sinne nostaa. Niinpä tuo Liberoamppari riittää nyt toistaiseksi kateltavaksi niiksi muutamiksi hereilläolosekunneiksi. Mutta silti mulla on jemmassa jo pari, oman äitini rakkaudella säästämiä vaunuleluja mun lapsuudesta. Voiko hienompia ollakkaan! Ja testikatselmuksen myötä myös Milli totesi lelut oikein kiinnostaviksi.

Vielä tarkoitus olisi väsätä soittolelu Onni ja Ilonan katselukankaasta tuonne katosta roikkumaan katseltavaksi ja kuunneltavaksi, jahka jostain löydän narullisen soittorasian. Saako niitä jostain, vai onko näppärintä purkaa joku kirpparilöytö?

-hanne

MILLIN PIENI JA TUTTINAUHAT

"Työnimi" -tuttinauha nepparilla

Viimeksi kun postailin tuttinauhoista, sain kommentin anonyymiltä, että kai ymmärrän ettei tuttia tarvitse heti suuhun tukkia. Juuh, ymmärrän :) Mutta melko usein tutti kuitenkin on käytössä ainakin jossain vaiheessa tai joissain tilanteissa, ja no, tuttinauha on vaan mitä mukavin pikku kässäpuuha ja vauvavieminen, ainakin mun mielestä. Niitä onkin tullut tehtyä useita ja senpä myötä tuttinauhoja on tosiaan täällä blogissakin vilahdellut. Oon tehnyt aiemmin mm. muutaman amigurumi-tuttinauhoja ja nyt viimeaikoina on ollut hauska tehdä ystävien lapsille tuttinauhoja, joihin oon kirjaillut muistoksi vauvan odotusajan "työnimen". Semmoinen piti myös meille saada! Meillä työnimeksi tarttui heti pian plussan jälkeen Milli, kun totesin raskauden alussa Jokelle, että nyt se on aivan millin pieni. Milli jatkoi elämää meidän puheissa oikeastaan melkeinpä kastepäivään asti, ja nyt se on muistona tuossa mun suosikkinauhassa.

Mutta tosiaan, muutamia tuttinauhoja on tullut tehtyä ja nyt myös käytettyä. Ajattelin, että kirjoitan vähän yhteenvedon omaisesti mun tuttinauhakokeiluista. Kommentteja ja omia hyväksi kokemia malleja/vinkkejä otetaan vastaan!

Helmituttinauha lenkillä

MATERIAALIT JA TEKNIIKAT

Eniten oon tainnut tehdä tuttinauhoja ompelemalla, mutta virkattujakin nauhoja on tullut paljon tehtyä. Ommellessa materiaaliksi nyt käy tietenkin mikä tahansa kangas tai vaikka valmis nauha, virkatessa oon suosinut bambunlankaa, koska se on antibakteerinen materiaali. Molemmissa tapauksissa materiaalin on ehkä hyvä olla sellainen, että sen voisi tarvittaessa pestä pesukoneessa. 

Yhden nauhan oon tehnyt myös helmiä pujottelemalla. Se on sievä, mutta nyt käytössä ehkä vähän kömpelö, jos sitä täytyy esimerkiksi vetää vauvan alta pois. Lisäksi helmien kanssa saa olla supervarovainen, pelkän langan lisäksi kannattanee pujottaa helmet vielä siimaan, niin langan mahdollinen katkeaminen ei aiheuta vaaratilannetta. Muutoinkin tietenkin tuttinauhojen kanssa on tärkää muistaa että kaikki osat on tiukasti kiinnitetty. Turvallisuutta ei voine liikaa korostaa!

Solmimalla tehtyjä tuttinauhoja

Sitten oon tehnyt vielä tuttinauhoja solmimalla. Nämä syntyvät tietenkin aivan super simppelisti ja tuttinauha on helppo purkaa jos haluaa vaihtelua. Solmujen tiukkuus on tietenkin hyvä välillä tarkistaa, ehkä erityisesti tuon nipsun kiinnityksen irtoaminen voisi aiheuttaa mahdollisen nielemisvaaratilanteen vähän isompien lasten kanssa. Mutta ainakin tuon huivituttinauhan solmut kiinnittyi tosi tiukaksi. Toisen solmitun tuttinauhan tekaisin meille ristiäisiin. Olihan tuo vähän ehkä korni, mutta meillä ei muuten vaaleansinistä nähty, niin olipa nyt ainakin tuttinauhassa! Tuossa ei ollut lainkaan nipsua, vaan ajatuksena oli lähinnä, että nauhan sai itselle roikkumaan ranteeseen tai tutti ylipäänsä löytyi helpommin kun siitä roikkui nauha. Rusetin tein mainiolla Lauramaisen täydellinen rusetti -ohjeella. 

Nuo tuttinauhojen nipsut ja tuttirenkaat oon muuten aina ostanut Nappikauppa Punahilkasta. Pakko kehaista, että valikoima on erinomainen ja toimitus aivan supernopea! Ja tuolta löytää myös hyvän valikoiman erilaisia nauhoja, jos haluaa oikein helposti syntyvän tuttinauhan.

Tuttinauhoja lenkillä

RAKENNE

"Rakenteen" puolesta, mä oon tehnyt oikeastaan kahdenlaisia tuttinauhoja. Eniten on tullut tehtyä semmosia, missä on lenkki tai neppari, joiden avulla tuttinauhan saa kiinni joko suoraan lenkkitutiin, tai johon saa kiinni tuollaisen kumilenksun/tuttirenkaan, ja sen avulla sitten tappitutin. Nämä on näppäriä myös sen takia, että jos sattuukin olemaan sellainen vauva jolle ei tutti maistu, saa nauhaan kiinni jotain muuta. Just tuunasinkin jälkeenpäin Kalpa-vauvan tuttinauhaan nepparit, että siitä sai lelunauhan. Kalpa kun ei ole laisinkaan tutista kiinnostunut!

Välillä oon tehnyt myös pelkästään tappitutteihin käyviä tuttinauhoja, joissa on vaan suoraan kiinni tuo kumilenksu. Onhan tuokin toimiva, mutta se ei oikein käy lenkkituttiin, jos sellaista käyttää. Toisaalta näitä on ollut nopea ja helppo tehdä, jos nyt ei ole sattunut olemaan nepparia ja nepparipihtejä käsillä.

"Kalpa" -vauvan työnimituttinauhan muutin nepparilliseksi lelunauhaksi

Tuttinauhoja jotka käyvät vaan tappituttiin

KOKO

Nauhan pituutta tulee aina vähän arvottua. Nauhan olis hyvä olla mun mielestä niin pitkä, että voi vähän valita kiinnityskohtaa, mutta kuitenkin niin lyhyt, ettei nauhan kanssa tule kuristumisvaaraa, tai ettei tuttia tarvi aina kaivella jostain vauvan alta. Sopiva pituus on mun makuun jotain 20-25cm väliltä. 

Tuttinauhan varsinaisen koon kanssa voi toimia maalaisjärjellä; aivan ohut naru voi ehkä vaatia enemmän etsiskelyä, kun taas kauhean massiivinen nauha on tietenkin hankala sijoittaa vauvan vaatteisiin kiinni. Esim. tuo ylempänä näkyvä apina amigurumituttinauha on mun mielestä jo vähän siinä rajoilla, että onko se käytössä vielä näppärä. Mutta nämä lienee myös makuasioita.

*****

Mitkä on teidän tuttinauhaniksit ja lempi materiaali/tekniikat/mallit? Linkkejäkin otetaan innolla vastaan :)

-hanne