klick klick!

 
Kuten jo aikaisemmin kerroin, mä oon mapittaja-ihmisiä, ainakin niinkun sydämessäni. Järjestyksen ystävä siis. Kodin järjestäminen ja selkeyttäminen on kuitenkin varsin työlästä, joten järjestän blogiani. Sen myötä tuohon sivuun ilmestyi nyt TUTORIAALIT nappi, josta pääsee katsomaan yhdellä vilkaisulla (ja parilla hiiren liikkeellä) kaikki tähänastiset tutoriaalit. Koodaajataidot loppuivat kesken, joten varsinaista tutoriaalin kuvaa klikkaamalla ei pääse yhtään mihinkään, mutta kuvan alla olevasta linkistä pääsee. Olkoon se nyt riittävän näppärää. Ajattelisin, että nuo ohjeet on se tärkein anti tässä blogissa, joten siellä nyt ovat, siististi riveissä. En lupaa päivittää tuota sekunnilleen uuden tutoriaalin ilmestyttyä, mutta kuitenkin pienellä viiveellä viimeistään. Riimustelin tuohon sivun reunaan myös uudet "seuraa" napit, joista pääsee klikkaileen itsensä eilen tein seuraajaksi facebookissa, bloglovinissa tai blogilistalla.

Ja seuraamisesta puheen ollen, hei hei vaan kaikille uusille lukijoille, joita tänne tasaiseen tahtiin tupsahtelee. Kiva että tulitte!

-hanne

tupsu ja muita ihania

Jos jollakulla on just nyt vähän liikaa aikaa, levottomat sormet ja pari nyssykkää jämälankoja, niin vielä olisi pari päivää aikaa vastata muita ihania -blogin haasteeseen ja pyöräyttää puikoilla muita ihania -pipo. Oma jämälankapipo syntyi helposti parissa illassa tv:n ääressä, ja lämmittänee päätä kaikessa väriloistossaan lopputalven ajan. Kiitos hauskasta haasteesta!

-hanne

taas taas -juttuja

Taas junasukat ja taas kettukaulahuivi. Mutta kun kaverit jatkavat tuota ihanien vauvojen tekoa ja ne entiset pienet taas kasvavat isommiksi. Onneksi junasukat on edelleen yksi niistä harvoista käsitöistä, joita jaksan tehdä uudelleen ja uudelleen. Varmaankin koska niistä saa jatkuvasti niin hyvää palautetta. 

Nyt lähtee kettuhuivi yhdelle uudelle siskolle ja junasukat sen yhtä uudelle, pienemmälle siskolle. Junasukat ovat taas kokoa isommat, sillä tyttöjen äidiltä sain terveiset että isosiskon vanhat junasukat eivät mahdu tälle uudelle pienelle! Ei siis mikään aivan pieni pieni.

Junasukat syntyivät nyt Viking Baby ull -langasta (merinovillaa!) ja kettukaulahuivi Janne -langasta.  Molemmat langat ovat konepestäviä. Ja sitten vielä klick klick junasukkien ohje ja kettukaulahuivin ohje.

Sit lauantain viettoon, tsau!

-hanne

sukat on sillä makkaralla

Tää on nyt vähä vanhempaa matskua. Nämä ruttusukat tein reilu vuosi sitten, uuden vuoden mökkireissulla. Halusin sukat jotka voi vetää housujen päälle polviin asti tai rututa nilkkoihin. Näiden inspiraationa toimi tuolloin jo kestohitiksi muodostunut junasukka, joita on tullu vuosien varrella väännettyä pari, jos toinenkin.

Tips: jos vaihtaa väriä samalla kun vaihtaa oikean neuloksen nurjaksi, jää ensimmäinen nurja kierros kaksiväriseksi. Tämänpä takia kannattaa värin vaihdon jälkeen neuloa vielä yksi kierros oikein ja aloittaa sitten vasta nurjat. Näin väri vaihtuu siististi.

Ohje:

Luo 60 silmukkaa harmaalla.

1-12 krs: neulo 2 oikein 2 nurin joustinneuletta 12 kierrosta. Joustinneuleessa väri vaihtuu aina 4 kierroksen välein, eli neulo 4 kierrosta harmaalla, 4 kierrosta petroolin sinisellä ja taas 4 kierrosta harmaalla.

13-44 krs: vaihda väri (petroolin sininen) ja jatka oikein neuletta 4 kierrosta. Vaihda väri (harmaaksi) ja neulo vielä yksi kierros oikein. Kavenna tämän kierroksen lopussa neulomalla 2 viimeistä silmukkaa oikein yhteen = 59 silmukkaa. Neulo harmaalla vielä 4 kierrosta nurin. Jatka tätä toistaen vielä 3 kertaa: *vaihda väri, 4 kierrosta oikein. Vaihda väri, neulo 1 kierros oikein ja kavenna kierroksen lopussa neuloen 2 oikein yhteen. Neulo 4 kierrosta nurin* = 56 silmukkaa.

45-76 krs: *vaihda väri (petroolin siniseksi), neulo 4 krs oikein. Vaihda väri (harmaaksi), neulo 1 oikein, kavenna neulomalla 2 oikein yhteen. Jatka neulomista oikein kunnes kierrosta on jäljellä 3 silmukkaa. Tee ylivetokavennus: Nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 1 oikein ja nosta neulomatta jätetty silmukka äsken neulotun yli. Neulo 1 oikein. Neulo 4 kierrosta nurin* = 54 silmukkaa. Toista *-* vielä kolme kertaa = 48 silmukkaa.

77-86 krs: vaihda väri, neulo joustinneuletta 2 oikein 2 nurin 10 kierrosta. Aloita kantapää.

Kantalappu:

Kantapää neulotaan 1. ja 4. puikkojen silmukoilla = 24 silmukkaa. Siirrä kaikki silmukat yhdelle puikolle. Neulo vahvennettua neulosta harmaalla värillä. Neulo oikealla puolella kaikki silmukat oikein. Neulo nurjalla puolella toistaen: *nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 1 silmukka nurin*. Neulo yhteensä 24 kierrosta tai kunnes kantalappu on sopivan korkuinen.

Kantapohjan kavennukset:
Jatka edelleen vahvennettua neuletta ja harmaalla neuloen. Aloita kavennukset kavennukset: Jatka neulomista nurjalta puolelta kunnes jäljellä on 9 silmukkaa. Neulo 2 yhteen nurin. Jätä loput 7 silmukkaa neulomatta, käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo kaikki muut oikein kunnes jäljellä on 9 silmukkaa. Tee yliveto kavennus: nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 1 oikein ja nosta neulomatta nostettu silmukka neulotun yli. Tällekin puolelle jää 7 silmukkaa neulomatta. Käännä työ ja neulo vahvennettua neulosta 7 silmukkaa, neulo taas 2 nurin yhteen ja käännä työ. Neulo 7 silmukkaa, yliveto kavennus ja käännös. Näin kaventaen pitäisi siis keskimmäisten silmukoiden määrän pysyä koko ajan samana (8) ja sivuilla olevien silmukoiden vähentyä. Jatka kavennuksia kunnes jäljellä on enää nämä keskellä olevat 8 silmukkaa.

Jaa 8 silmukkaa takaisin kahdelle puikolle (puikot 1. ja 4.) ja nosta molemmille puikoille vielä seuraksi kantalapun reunoista (about) 12 silmukkaa kiertäen (ettei jää reikiä) ja vielä 1 silmukka puikojen välistä. Nyt pitäisi olla siis kaikilla puikoilla yhteensä 12+12+17+17 = 58 silmukkaa. Vaihda väri. Neulo yksi kierros kaikki silmukat oikein.

Kiilakavennukset:
Huom. Mun ruttusukkiin neuloin "rutut" eli nurin neulotut osiot jalkapöydän päällekin, jalkapohjaosuus on neulottu aina oikein. Rutut tekee jalkaterän osiosta vähän runsaamman ja tilavamman, joten jos tiedät että käytät sukkia esim. tiukkojen kenkien kanssa tai pidät tosi tiukasti (jalkaterän osalta) istuvista sukista, kannattaa ehkä jättää ruttuosion nurjat silmukat pois, ja neuloa koko jalkaterä aina oikein, vain väriä vaihdellen. Alla oleva ohje on kuitenkin nyt siten kun olen omiin sukkiini tehnyt, eli ruttujen kera.

Aloita kiilakavennukset siten että neulo 1. puikko aina oikein, kunnes jäljellä on 2 silmukkaa. Neulo nämä oikein yhteen. Neulo sitten jalkapöydän yläpuolen puikot 2. ja 3. oikein. 4. puikon alussa nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 1 oikein ja tee ylivetokavenus tiputtamalla neulomatta nostettu silmukka neulotun yli. Neulo puikko loppuun tavallisesti aina oikein. Neulo sitten 1 kierros kaventamatta, ja taas kavennuskierros kaventaen 1. puikon lopussa ja 4. puikon alussa. Vaihda väri harmaaksi. Neulo 2 kierrosta kaventamatta, ensimmäisellä kierroksella näistä neulo vielä kaikki oikein, toisella kierroksella neulo 2. ja 3. puikkojen silmukat nurin. Sitten taas kavennuskierros + 2. ja 3. puikkojen silmukat nurin. 2 tavallista kierrosta (+nurjat jalkapöydän päällä), värin vaihto ja vielä 1 tavallinen kierros (neuloen kaikki oikein). Sitten taas kavennuskierros, 4 tavallista kierrosta (joista 3 ensimmäistä petroolin sinisellä ja neljäs harmaalla oikein), kavennuskierros + nurjat...Jatka näin vuorotellen värejä, nurjia 2. ja 3. puikolla, sekä lisäten aina yhdellä tavallisten kierrosten lukumäärää yhdellä edelliseen nähden. Kun joka puikolla on jäljellä 12 silmukkaa, lopeta kavennukset ja jatka jalkaterää normaalisti (aina 4 petroolin sinistä kierrosta, 1 harmaa kierros oikein + neljä kierrosta harmaalla siten että 2. ja 3. puikkojen silmukat nurin). Mun sukassa (jalan koko 39) jalkaterään tuli yhteensä 6 harmaata raitaa, ihan kärjen tein siniseksi.

Kärkikavennus:
Mä olin näihinkin sukkiin tehnyt jostain syystä nauhakavennuksen, mitä en yleensä käytä ikinä sukissa. Luullakseni oli päätynyt tähän kavennukseen, koska myös alkuperäisissä innoittajissa, junasukissa, oli nauhakavennus. Ei voi enää muista. Suosittelisin kuitenkin ennemmin sädekavennusta, ainakin mun jalkaan se istuu paremmin...Kiilakavennuksen ohje löytyy aiemmin postaamastani Joken sukan ohjeesta. Sädekavennus taas syntyy siten että kun sukka on niin pitkä, että pikkuvarvas jää peittoon, aloitetaan kaventaminen neulomalla joka puikolla oikein yhteen 1. ja 2. silmukat sekä puolesta välistä 7. ja 8. silmukat. Kavennusten väliin jää siis aina 4 silmukkaa joka määrittää myös välikierrosten määrän = 4. Sitten taas kavennuskierros, eli neulotaan taas oikein yhteen 1. ja 2. silmukat, 3 välisilmukkaa oikein ja taas 6. ja 7. silmukat oikein yhteen, joka puikolla. 3 välikierrosta, kavennukset puikkojen alussa ja puolessa välissä, 2 välikierrosta, kavennukset, 1 välikierros, kavennukset. Kun joka puikolla on 2 silmukkaa, katkaistaan lanka ja pujotetaan kahdesti silmukoiden läpi. Päättele langat. 

 

-hanne

pienen pieni sydän

Jatkoa vielä tuohon edellisen postauksen häälahjaohjeisiin, eli vielä tuon pienen 3D sydänorigamin taitteluohje. Kuvina taitteluohje löytyy täältä.

Sydämen koko riippuu luonnollisesti paperin koosta, alla olevassa videossa käytin vähän isompaa suikaletta, ehkä noin 2cm leveää ja noin 12cm pitkää paperisuikaletta, häälahjan sydämet taas taittelin noin 1,5cm levestä ja 9-10cm pitkästä paperisuikaleesta. Ja huom. nimen omaan paperista! Pahvi tekee tuosta liian jäykän, eikä loppuvaiheen litistäminen onnistu.

Sitten vielä ihan virallisetkin kiitokset Kotona luovuuden linnassa, Alpakkaa bambupuikoilla ja Entäs jos kuitenkin -blogeille, joilta eilen tein on saanut samaisen Liebster -haasteen jossa tulee nimetä muutama, alle 200 lukijaa omaavaa blogia. Lisäksi eilen tein voi paukutella henkseleitään Pancakes -blogin antaman One Lovely Blog Award:n myötä :) KIITOS!

Mä oon aavistuksen (siis ihan käsittämättömänhirvittävän) huono näissä "jatka/anna eteenpäin" -jutuissa ja lisähaasteita tuo se, että selailtuani nopeasti mun lemppariblogeja läpi, huomasin, että monet ovat jo aikaisemmin saaneet toisen tai molemmat näistä haasteista. Jäänkin miettimään jälkimmäistä haastetta/tunnustusta ja tuon ensimmäisen haasteen voisin ainakin näin alkuun antaa eteenpäin kahdelle, ihastuttavalle blogille, joiden matkassa olen nyt jonkin aikaa roikkunut. Täydennän listaani mahdollisesti myöhemmin.

Eli haluaisin haastaa alla olevat ihanat blogit nimeämään omassa blogissaan 4-5 kivaa blogia, joissa on alle 200 lukijaa:

Handmade with love, josta löytyy laaja skaala osaamista myös hieman epätyypillisemmästäkin päästä, mainittakoon erityisesti puutyöt

Kiertoidea, jossa on nimensa mukaisesti ideoita ja inspistä kaikenlaiseen recyckle ja upcyckle puuhailuun

-hanne

"lahjaksi toivomme rahaa"

...eikä siinä mitään. Niin mäkin aina toivon jos vaan suinkin voin jotain lahjaksi toivoa. Ja onhan se helppo toive antajallekin, mutta niiiiiiin tylsä. Viimeiset pari kertaa me ollaan annettu tuo kahiseva lahja edes aavistuksen tuunattuna. Kummityttö sai ylioppilaslahjansa lennokeiksi taiteltuna, ja ystäväpariskunta sai häälahjansa viiden euron seteleinä, sydänorigameiksi taiteltuina, koristepallossa. Tavoitteena oli tukkia tuo pallo niin täyteen kaikkea mahdollista, että sitä olisi mahdoton avata ilman että helmiä ja sydämiä saa noukkia lopun päivää lattioilta. Pitäähän sitä nyt vähän lahjansa eteen tehdä töitä? Muutakin kuin mennä naimisiin?

Mä en oo oikein kortti-ihmisiä ja hääpari oli aavistuksen persoonallisemmasta päästä, joten kortti ratkaistiinkin tässä tapauksessa simppelisti kahdella dymo-nauhalla, johon toiseen naputeltiin onnittelut ja hääparin nimet, ja toiseen "toivoo Hanne ja Jokke". Dymo-nauhat sullottiin nauhojen sun muiden sekaan. Pikaiset kuvat lahjasta otettiin noin 20 minuuttia ennen vihkimisen alkua. Koska se on ärsyttävää jos tulee kiire.

Rahan taittelin dollari-sydän-origami -ohjetta soveltamalla eurolle sopivaksi, ja pienten 3D sydänorigamien kuvitettu ohje löytyi täältä. Tämän postauksen myötä eilen tein tekee valloituksen myös youtubeen, sillä halusin laittaa kummankin taitteluohjeen tänne, mutta vaiheiden näyttäminen kuvina olisi ollut aavistuksen työlästä.

Viiden euron sydänorigamin taitteluohje:

 

Tuon minisydänorigamin ohjeen postaan kun Joksu saa revittyä nauhalta mun yskimiset ja "eiku eiku":t pois....

-hanne

yllätys, sis. yllätys!

 

Ystävänpäivä! 

Ei ehkä mitenkään erityisen merkityksellinen päivä meidän pienen perheen kulttuurissa, mutta voihan sitä silti muistaa toista edes pienellä, kivalla yllätyksellä. Ja jos yllätykset on aina kivoja, niin kuinka kiva onkaan yllätys yllätyksen sisällä! Näin joskus tämän "ohjeen" 9gag -sivustolta ja nyt oli soppeli hetki kokeilla.

  

Ja näin se syntyi:

1. avaa Kinderin foliokuori v-a-r-o-v-a-s-t-i-!


  2. halkaise sitten suklaamuna puoliksi veitsellä avittaen

3. avaa yllätyskotelo ja vaihda sisällä oleva lelu omaan lahjaan tai viestiin

4. lämmitä veistä kiehuvan kuumassa vedessä, sivele kuumalla veitsellä varovasti ja vauhdilla toisen munanpuolikkaan reunat, niin että suklaa hieman sulaa. Paina puolikkaat varovasti takaisin yhteen

5. aseta suklaamuna takaisin foliokuoreen ja nipistele/käännä reunat taas yhteen mahdollisimman siististi.

6. (pidä mielessä mikä munista on muokattuversio) anna lahjaksi ystävälle

Tässä kohdin mä muistin että olin unohtanut laittaa Kinderin sisään leffalipun lisäksi pienen pusipusiviestin Jokelle. Eli viimeisenä vinkkinä, kannattaa ostaa varoiksi yksi ylimääräinen Kinderi. Ihan vaan jos joku meneekin pieleen. Ei muuta kun alusta vaan!

MAKOISAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!

-hanne

sPaCE inVAdeRs!

No niin. Tein tämän, koska mun olisi pitänyt tehdä kaikkea muuta. Ihan toimiva hiirimatto tuo oli ilman tuunaustakin, mutta mulla on mennyt työaikaa hukkaan, kun oon töissä juutunut tuijottamaan tuota mustaa alustaa pohtien erilaisia tapoja koristella sitä. Eli tavallaan tuunasin näin myös itsestäni paremman työntekijän.

O niinkuin ohje:

[kirjailtu] space invaders -hiirimatto

Varsinainen hiirimatto ostettu IKEAsta, hurjaan 0,95e hintaan. Merkkaus on tehty perus muliinilangalla ja terävällä neulalla. Jos on oikein näpsäkkä ja tarkkakätinen, voi varmaankin kirjailut tehdä ihan tuosta vaan ilman sen kummempia suunnitelmia. Mutta jos on niitä (meitä), joilla viivat menee viivottimellakin vinoon, niin saattaa ehkä joutua panostamaan enemmän. Mä tein ensin fotarilla suunnitelman ja tulostin sen malliksi:

Kuvan siirtämistä hiirimattoon piti hetken tuumailla. Vapaalla kädellä siitä ei olisi tullut mitään, viivottimella en jaksanut. Pois revittävällä kankaalla kokeilin, mutta menetin hermoni. Silitysraudalla, tai siis lämmöllä siirrettävää kirjontakynää ei voinut käyttää, sillä tuo hiirimaton pehmeä, muovinen pohja tuskin olisi siitä pitänyt. Päädyin lopulta käyttämään apuna tuommoista muovista verkkoa, jossa on reijät reilun millin välein toisistaan. En tiedä tarkalleen mihin tuo verkko on tarkoitettu, mutta mä ostin sen HobbyPointista, että jossain askartelupuuhassa tuota kai voi käyttää. Kynänä käytin valkoista, ohutkärkistä maalikynää, sillä tavallinen kangaskynä tuntui hinkkautuvan irti hiirimaton pinnasta.  Teippasin muovisen reikämaton siis kevyesti hiirimattoon kiinni ja pistelin kynällä pienet pisteet/merkit reijistä suunnitelman mukaan (KUVAT 1 ja 2)

Suunnitelmissa oli ensin pistellä avaruusoliot ristipistoin, mutta paremmin tähän sopi sitten kuitenkin puolipistot, joskin tein niitä ilmeisesti väärään suuntaan kuin mitä netistä löytyvät ohjeet neuvoo...mutta onko tuolla nyt sitten väliä? Neula kannattaa pistää hieman pisteen alta ja oikealta (KUVA 3), ja toinen pisto taas yläpuolelta vasemmalta (KUVA 4), niin että tuo valkoinen jälki jää hyvin piiloon (KUVA 5). Lankaa kiristettäessä on hyvä muistaa, ettei kiristä sitä liikaa ja siten revi pohjan muovia rikki. Toisaalta lankojen ei saisi jäädä pohjassa tai pinnalla liian löysäksi, ettei langat häiritse hiirimaton paikalla pysymistä tai hiiren käyttöä. Täydellistä tasapainoa siis!

 Ja sitten vielä valmiina, edestä ja takaa.

-hanne

eilisen parhaat asiat

Vähemmän mieluisasta vaalituloksestakin pääsee nopeasti yli, kun viettää vaalivalvojaisia ihanien ystävien ja erinomaisen ruoan kanssa. Suosittelisin mielelläni teille kokeiltavaksi kaikkia eilisen hyviä asioita, mutta koska ystäviä on vaikea tässä tarjoilla, niin tyydyn suosittelemaan vain tuota ruokapuolta. 

Pikkusuolaisen roolin veti meillä erittäin onnistuneesti simppeli, mutta sitäkin ylistetympi Hannan ja Noran Fetapiirakka, joka fetan lisäksi sisältää paprikaa, sipulia ja pinaattia. Hanna on ollut tämän blogin "kummi" alusta saakka, ja pikkutriviana kerrottakoon, että tuo eilen tein -teksti tuossa ylhäällä on Hannan kynästä. Sain Hannalta luvan kirjoitella tänne tuon kasvispiirakan ohjeen, kiitosta vain! Tekovaiheista ei nyt ole valitettavasti kuvia, kun kävin niin mielenkiintoista ja kiivasta keskustelua ehdokkaista piirakkaa tehdessäni, että kamera unohtui kokonaan. Hups.

Jos kotoa löytyy yleiskone, syntyy tämä piirakka ihan muutamassa minuutissa, sillä perus ideana on sotkea vain aineet keskenään, mutta eipä tuo kauaa viennyt ilman yleiskonettakaan. Sittenpä sitä reseptiä:

Hannan ja Noran Fetapiirakka

Pohja:

100g voita

1 muna

1tl leivinjauhetta

2-3dl hiivaleipäjauhoja

Sekoita aineet keskenään ja taputtele piirakkavuokaan. Meillä aineet sekoitettiin ihan sujuvasti tavallisella sähkövatkaimella. Jos sekoitat pohjan ainekset yleiskoneella, kannattaa voin olla jääkaappikylmää.

Täyte:

1 paprika

2 sipulia

1 pussi pakastepinaattia

1-2 purkkia Arlan Apetina fetaa (sitä leikattavaa fetaa)

Munamaito:

2 munaa

2dl maitoa

Mausteita oman maun mukaan. Suolaa ei välttämättä tarvita, sillä feta on itsessään niin suolaista

(juustoraastetta)

Silppua sipulit ja paprika yleiskoneella/tehosekoittimella/käsin ja sekoita joukkoon vielä pinaatti. Täyte saa siis olla varsin hienojakoista. Levitä kasvikset pohjan päälle ja pilko sekaan vielä feta kuutioksi. Kaada päälle munamaito, ja halutessasi voit ripotella piirakan päälle vielä juustoraastetta. Paista piirakkaa uunissa 200 asteessa noin 35 minuuttia.

Toinen illan onnistujista löytyi Kinuskikissan sivuilta. Resepti näihin erinomaisiin minttusuklaamuffinsseihin (siis pätkismuffinsseihin!!!) löytyy täältä. Alkuperäisestä ohjeesta poiketen meillä oli muffinssin päällä kermakuorutteen sijaan sulatettua valkosuklaata.

Niin että oikein oli onnistunut ilta meillä, ja ehkä kuuden vuoden päästä vielä parempi :)

-hanne

Joken (spray)maalauskoulussa

Jokke on aikaisemmalta ammatiltaan erikoismaalari. Kaikilla olis hyvä olla joku tuollainen käytännönläheinen koulutus pohjalla, vaikka oliskin sitten päätynyt tekeen ihan muuta. Just vaikka maalari tai kokki tai parturikampaaja tai vaikka automekaanikko. Se vaan on näppärää sitten pidemmän päälle, tälleen niinku oikeassa elämässä. Harmittaa, että ittellä ei oo.

No niin, asiaan. Mä löysin erinomaiselta Lapuan helluntaiseurakunna kirpparilta kesällä jonkinlaisen modernisointiyrityksen läpikäyneen pallolampun, hintaan 2e. Oli pakko se sieltä ostaa pois, se oli niin outo. Mä oon kaipaillut yölamppua ja tästäpä päätin sen nyt räpeltää. Väri oli vaan huono. Jalka pois ja pienellä väännöllä Jokke sai purettua tuon polttimo-osion tuolta myös irti.

VINKKEJÄ SPRAYMAALAUKSEEN

• Älä koskaan milloinkaan maalaa sisällä. Siis asunnossa sisällä. Spraymaalaus vaatii ensinäkin hyvin ilmastoidun tilan; sen hengittely ei ole terveellistä ja aiheuttaa vähintäänkin päänsäryn. Toiseksi, spraymaali leviää pölynä ilmaan ja aikansa leijailtuaan se laskeutuu alas, värjäten laskeutumispaikkansa.

• Jos kuitenkin pikkuvaimo on päättänyt että "mä haluan tehdä sen lampun oikeesti nyt heti!", ja pihalla on miinus 20 astetta, eikä talossa ole verstasta/autotallia, niin kannattaa maalaus suorittaa kylppärin nurkassa. Vuoraa seinät ja lattiat sanomalehdillä ja vedä suihkuverho tiukasti kiinni. Käytä jonkinlaista hengitysnaamaria tms, muuten tuuperrut. Oikeasti. Revi sanomalehdet HETI maalaamisen jälkeen roskiin ja pyyhi rätin ja suihkun kanssa seinät, tasot ja lattiat joka paikasta. Pelkkä huuhtelu ei poista maalipölyä. Tuuleta kämppä. 

• SITTEN TÄRKEIN SÄÄNTÖ! Tämän takia monet (mm. allekirjoittanut) on töpeksinyt maalailunsa. Spraymaalikerrokset (mahdollinen pohjamaali SEKÄ varsinaisen värin maalikerrokset) tulee maalata JOKO noin 20 minuutin kuluessa TAI 7 päivän välein! Jos esim. maalaat tänään muutaman kerroksen ja parantelet sitä sitten ylihuomenna kun pinta on näennäisesti kuivunut, niin maalaus menee täydellisesti vi#&%ksi. Se lähtee lohkeilemaan ja kuplimaan. Eli jos haluat maalata valmiiksi samana iltana, niin odota kerrosten välillä kuivumista vain viitisen minsaa ja suihkuttele sitten heti uusi kerros.

• Spraymaali valuu helposti, ja sehän ei oo nättiä. Valumattoman, tasaisen maalipinnan saat, kun suihkuttaa riittävän kaukaa (25cm), lyhkäisin suihkaisuin ja suihkien maalia ristikkäisin suihkaisuin, vaihtaen aina hieman suihkutuskohtaa. 

MAALAUSVAIHEET:

1. Hio pinta hyvin. Hiomiseen kannattaa käyttää metallipinnoilla mustaa vesihiomapaperia, meillä oli käytössä karkeudeltaan P320 -paperia. Myös hiominen pölyää, tietenkin, joten sekin pitäisi tehdä ulkona. Mutta koska mä haluun ny! ja minus 20, niin mä hioin kädet, kupu ja paperi muovipussissa. Hio kunnes pinta on tasaisesti kaikkialta matta.
2. Pese hyvin kaikki hiomapöly pois. Kuivaa.
3. Teippaa maalarinteipillä aukot sun muut umpeen. 
4. Maalaus tulisi suorittaa noin +20 asteisessa tilassa, joten hakeudu sellaiseen. 
5. Älä koskaan paina suutinta ennen kuin olet ravistanut purkin hyvin, mieluiten suutinpuoli alaspäin.
6. Ravistele siis hyvin pari minuuttia pohjamaalipurkia ja suihkuttele se ristiin rastiin pinnalle, kunnes väri on tasainen. Pohjamaali ei ole pakollinen, mutta suositeltavaa, jos uusi väri on vaaleampaa kuin vanha. Pohjamaali tekee maalista myös pysyvämmän. 
7. Muista 20 min / 7 päivän sääntö!!! Ravista väripurkki hyvin ja suihkuttele sitä pari, kolme kerrosta tai kunnes pinta on sopivan tasainen.
8. Siisti paikat, tuuleta ja anna maalauksen kuivua.
9. Sitten vaan piuhat sun muut paikalleen (jos kyseessä on lamppu..). Jos pinnan tarvitsee kestää hyvin paljon kulutusta, voi päälle suihkuttaa vielä spraylakkaa. Ja tässäkin pitää muistaa 20min / 7 päivän sääntö!

-hanne