PÄÄSIÄISKANANEN

Hellurei, ja rentouttavaa pääsiäistä itse kullekin! Mä ainakin nautin olostani! Kindermunia, höyheniä, lomaa ja kuten Etelä-Pohjanmaalla on Lankalauantaina tapana; trulleja ja pääsiäiskokkoja. Ja mainitsinko jo, että loma?

Äidille tuodun pääsiäismaljakon kaveriksi virkkasin eilen kanan, jonka tärkeänä tehtävänä on pitää lämpimänä pääsiäisaamupalalle keitetyt kananmunat. Ja värjäysinnostuksen pyörteissä (edelleen...) kanaseni sai hieman keltaista väriä ylleen, vaikka oisihan tuo voinut olla kokonaan valkoinenkin. Tämä on nyt toistaiseksi tämmöinen minimalistinen heltaton ja harjaton kana, mutta jos pääsiäisvieraat alkaa kutsua tätä pääsiäisankaksi, pitänee lisätä vielä nekin. Kanaan mahtuu 6-7 munaa. Tässä vielä ohjekin, joskin tämä tulee taas ehkä aavistuksen liian myöhään, hih.

OHJE

Materiaalit:

Kude: Lilli-ontelokude
Menekki: reilu 350g 
Koukku: nro 8 tai 9
Tarvittaessa kangasväriä

Vartalo:

Jätä alkuun pitkähkö pätkä lankaa (viimeistelyä varten) ja virkkaa 32 ketjusilmukkaa. Käänny ja jatka virkaten kiinteitä silmukoita aloittaen koukusta laskettuna toisesta silmukasta. Kerroksen lopussa virkkaa 1 kjs, käänny. Virkkaa taas koko kierros kiinteitä silmukoita (molempien lankojen ali). Virkkaa lopussa jälleen 1 kjs ja käänny. Jatka kuten edellä, virkkaa yhteensä 17 kerrosta, tai kunnes kappale on noin 21 cm korkea (leveys noin 38 cm). Jätä loppuun myös melko pitkä pätkä viimeistelyä varten, katkaise lanka ja vedä se viimeisen silmukan läpi. 

Nokka:

Virkkaa (keltaisella) 3 kjs. Virkkaa sitten 1 kiinteäsilmukka koukusta laskettuna toiseen silmukkaan,  virkkaa sitten seuraavaan silmukkaan puolipylväs. Katkaise lanka ja vedä se silmukan läpi.

Kana taitellaan suorakaiteesta alla olevan ohjeen mukaan:

Taita kappaleen toista reunaa siten, että se yltää suorakaiteen puoleen väliin asti. Virkkaa/pujottele  sitten alareunan reunojen läpi niin, että taitos pysyy paikallaan (kuva 2). Käännä myös toinen reuna puoleen väliin asti ja virkkaa myös tämä alareunoistaan kiinni (kuva 3).

Virkaa/pujottele sitten yläreuna koko matkalta kaksin kerroin reunoistaan kiinni (kuvat 4 ja 5).

Viimeistely:

Mä liukuvärjäsin hieman kanaa, samalla kun värjäsin kudetta nokaa ja kiinnitysnauhoja varten. Kiinnitä nokka paikalleen. Leikkaa ja pujota paikalleen kaksi sopivan mittaista pätkää kudetta, niin että kanan selässä olevan aukon saa suljettua.

Nyt mä lähden tästä ulos kokon ääreen karkottamaan noitia, varokaas vaan!

-hanne

LIUKU

Kun mä tiistai-illalla viimeistelin neljännen matonkuteesta virkatun korin liukuvärjäystä kolmen päivän sisällä, Jokke kysyi multa, että tuleeko näistä mulle nyt sitten "uusi hamahelmiväkertely". Se taas luulee, että mukamas innostuin vähän turhan paljon ja pitkäaikaisesti taannoisiin hamahelmipuuhiin. Ja nyt sitten ehkä näihin liukuvärjättyihin, virkattuihin koreihin. Ei pidä paikkaansa, sanoo Hanne virkatessaan viidettä koria. (Mihin mä nämä kaikki tungen?)

Mutta kuten kuvasta näkyy, nämä on vaatinut vähän tämmöstä tuotekehittelyä, tai enemmänkin värjäystekniikan hiontaa, että saa tuon värin liukumaan, eikä vain töksähtämään. Niin että laitetaan ainakin kolme ekaa harjoittelun piikkiin!

Mut hei, pointtina oli se, että tämäpä vasta on kivaa! Jotenkaan ei ole tullut aiemmin kauheasti näiden värjäystouhujen kanssa puuhailtua. Toki virkatessa voisi raidoittaa väreilläkin, mutta sit pitäis olla kaikkia värejä monta ja voi että on mukamas hankalaa.. Nyt suunnittelmissa on jatkaa tätä ah niin trendikästä liukuväritouhua ehkäpä vessanmatolla, tai miten olis patalaput? Enkä virkatut saunasukat? Tai hei, jos kääntäisi ajatuksen toisinpäin ja ottaiskin värillisen kuteen, jonka liu'uttaisi kloorilla väristä valkoiseksi? Tai miksei ihan tavallisia villasukkiakin voisi liukuvärjätä? Onko joku kokeillut? No, pysytään nyt tälläkertaa vain näissä kuteissa.

ONTELOKUDEKORIN LIUKUVÄRJÄYS

Jos joku muukin harkitsee innostumisen kokeilemista, niin tässä vähän yhteenvetoa tähän astisista kokeiluista. "Tähän astisista" siksi, kun tiiän jo nyt, että ei tämä taida tähän yhteen postaukseen jäädä. Mä kokeilin nyt kahta eri tapaa toteuttaa tuota liukua. Suosittelen tapaa 2. mutta laitetaan molemmat ilmoille. Kokeilin myös kahta eri väriä, molemmat ajavat asiansa.

MATERIAALIT:

- Virkattu kori, esim. tällä ohjeella. Tämän postauksen korit on tehty Lilli-ontelokuteesta (kierrätyspuuvillaa). Seuraavaksi kokeilen trikookuteen värjäystä.

- Ruokasuolaa
- Ämpäri tms. astia värjäystä varten

- Käsinvärjäykseen sopiva väri. Kokeilin kahta:  

 

DYLON -väri (saatavilla perus automarketeista). 

• Plussat: helppo saatavuus, matala värjäyslämpötila. 
• Miinukset: puolet kalliimpi, pidempi värjäysaika, vähän värisävyjä. 

DEKA L batiikkiväri (omani ostin Hobbypointista). 

• Plussat: paljon värisävyjä, edullisempi, lyhyt värjäysaika. 
• Miinukset: löytyy vain askarteluliikkeistä, värjäyslämpötila on korkea.

  

OHJE:

Tapa 1

Valmistele väri paketista löytyvän ohjeen mukaan.  Käytännössä siis keitä vettä, sekoita värijauhe pieneen määrään (noin 1/2 L) kuumaa vettä ja lisää suolaa ohjeen mukaan. Sekoita. Lisää sitten seokseen vielä vettä ohjeen mukaan. Tarkista suositeltava lämpötila. Kastele vielä kori läpikotaisin lämpimässä vedessä.

Kasta sitten kori väriveteen niin syvälle, että väri ulottuu siihen kohtaan, mihin haluat sen korkeimmillaan ulottuvan. Pidä koria vedessä noin 10 sekuntia. Nosta kori ja kaada värivettä jonkin verran pois. Laita kori takaisin väriveteen, anna korin olla värissä pari minuuttia. Nosta kori pois, ja kaada värivettä taas pois. Laita kori takaisin väriveteen, anna sen nyt olla 5-10 minuuttia. Kaada väriä vielä kertaalleen pois, ja anna korin olla värivedessä niin kauan, että värin ohjeessa oleva värjäysaika tulee täyteen (30-45min).

Huutele kori kylmässä vedessä hyvin. HUOM. tässä kohtaa värjätty osio päästää niin paljon väriä, että se tuo sävyä myös värjäämättömään osioon. Huuhtele siis värjätty osio alaspäin, jos haluat välttää valkoisen osion sävyttymisen. Pese sitten kori vielä lämpimässä vedessä, peruspesuaineella (käsin). Suosittelen jättämään kori kuivumaan siten, että värjätty osio on ylhäällä. Tämä lisää ehkä vielä aavistuksen verran liukua.

Tapa 2

Valmistele väri paketista löytyvän ohjeen mukaan. Käytännössä siis keitä vettä, sekoita värijauhe pieneen määrään (noin 1/2 L) kuumaa vettä ja lisää suolaa ohjeen mukaan. Sekoita. Lisää sitten seokseen vielä vettä, mutta noin puolet vähäemmän kuin ohjeessa ohjeistetaan laittamaan. Tarkista suositeltava lämpötila. Kastele vielä kori läpikotaisin lämpimässä vedessä.

Laita värjäysämpäriin värivettä niin vähän, että vain tummimmaksi osioksi haluttava osa jää väriveteen. Anna korin olla näin noin 20 minuuttia. Lisää sitten kuumaa vettä, kunnes värivesi yltää hieman korkeammalle. Anna värjäytyä näin noin 5-10 min. Lisää taas jonkin verran kuumaa vettä, anna värjäytyä noin 2 min. Lisää vielä kerran vettä, anna korin värjääntyä kymmenisen sekuntia.

Huutele kori kylmässä vedessä hyvin. HUOM. tässä kohtaa värjätty osio päästää niin paljon väriä, että se tuo sävyä myös värjäämättömään osioon. Huuhtele siis värjätty osio alaspäin, jos haluat välttää valkoisen osion sävyttymisen. Pese sitten kori vielä lämpimässä vedessä, peruspesuaineella (käsin). Suosittelen jättämään kori kuivumaan siten, että värjätty osio on ylhäällä. Tämä lisää ehkä vielä aavistuksen verran liukua.

Sittenpä vielä näytteitä koreista ja menetelmäkehittelystä:

KOKEILU NRO 1. / VÄRJÄYSTAPA 1. 

 (DYLON-väri, Sunflower yellow)

KOKEILU NRO 2. / VÄRJÄYSTAPA 2. 

(Deko L batiikkiväri, nro 71 Lemon)

KOKEILU NRO 3. / VÄRJÄYSTAPA 2. 

(DEKO L batiikkiväri, nro 102 brilliant red)

Kommentteja vielä...

Tummimman väriraidan värjäysaika tuntui jotenkin ihan hölmön paljon pidemmälle kuin noiden muiden raitojen, mutta kuten ylläolevista kuvista näkyy, lopputuloksessa tämä kuitenkin erottuu vain vähän. Vaaleampien raitojen värjäysaika pitää siis olla huomattavasti lyhyempi ja tuon haaleimman värin vain ihan nopea "dippaus".

Tapa 2. oli mun mielestä siis parempi, koska se oli jotenkin siistimpi (ei tarvinnut lotrata sen väriveden kaadon kanssa), lisäksi pelkän veden lisääminen myös kokoajan konkreettisesti muutti värivettä vaaleammaksi ja näin ehkä osaltaa hieman korosti tuota liukuefektiä. Varsinkin tuossa punaisessa korissa se ensimmäinen värierä oli ihan supertumma ja luonnossa väriero näkyykin hieman voimakkaammin.

Ai niin vielä. Ylläolevan korin tein tuon lasimaljakon ylle sopivaksi. Tämä lähtee äidille pääsiäismaljakoksi, varo vaan!  

-hanne

LOPU JO

Nimittäin talvi. Jooko. Mä mielestäni sanoin sulle, rakas talvi, heipat jo melkein kuukausi sitten, kun laahustin kotiin räntäsateessa. Ja mielestäni sä vastasti kans että joo, heippa vaan, roiskaisemalla loskavedet mun päälle auton ajaessa ohi. Niin kysynpä vaan, että mikä tää juttu nyt on? NIIN? Lunta sataa, ja on hulluna pakkasta? Sääennusteet meinaavat että "talvinen sää jatkuu maaliskuun loppuun saakka".  Lähtisit jo, pliis, aurinkokin on jo tullut takaisin. Antaisit sille nyt kunnolla vuoron.

Mä vaan en oo talvi-ihmisiä, ekat pari kuukautta on ihan mukavaa, mutta sitte sais jo tulla taas kevät. Kevätaurinko paistelee jo niin, että että tekis mieli heittää pipot ja lapaset poikes, mutta ei, ei vielä. Käsityörintamallakin kutkuttelisi kaikki keväiset ja kesäiset jutut. Kompromissin omaisesti teen hieman lämpimimpiin ilmoihin sopivat kämmenikkäät, mutta paksusta ja lämpöisestä langasta. Aloitin Joken kämmenikkäät jo pian Noki -huivin valmistumisen jälkeen, mutta lanka loppui kesken. Hain täydennystä Louhittaren luolan Kokko -lankaan Kerästä tuossa taannoin, joskin toisen värisenä (Munakoiso), sillä te olitte kuulemma ostaneet Noki -värin loppuun! No eipä siinä mitään, kaunis se on tämäkin.


Lanka on niin paksu, että peukut on tommoset möltit vaan, mutta kivasti nuo kuitenkin istuu käteen. Silmukkamäärä kämmenikkäissä on huimat 20 ja puikkoina nro 8, joten näissä ei kauaa nokka tuhissut, vaikka se nyt näin talvena muuten sitten tuhiseekin mulla ihan koko ajan. Niisks!

Hei, ihana kiitos vielä teille kaikille Mumma -postauksen lämpimistä, herkistä muistoista ja kommenteista, joita tosi moni tänne jakoi. Kiitos! Äitini aikoo näyttää postauksen ja kommentit mummalle, niin menee sitten terkut varmasti perille :)

-hanne

MUMMA

Mulla on semmonen mumma, että se ei meinaa muistaa syödä, jos joku ei ole kirjottanut sille kalenteriin että syö. Mutta villasukan kantapää sujuu yhä tosta vaan, ja ristipistotöissä jälki on uskomattoman tasaista, vaikka ne syntyvät ilman ompelukehikkoa. Ja joka liinan reunat on käsin pallistettu (=käännetty). 

Pistää miettimään, että mihinkähän sitä sitten itse pystyy 83-vuotiaana. Toivottavasti muuhunkin kuin avaamaan läppärin kannen uusimpien blogipostauksien tsekkaamiseksi, heh! Oispas kiva itekkin voida silloin vielä sukittaa ja liinoittaa koko suku. Mä oon tämänkin talven kulkenut melkeimpä kokonaan mumman tekemissä villasukissa. Uusimmat sain jalkaani tänään.

Osa mumman joululahjasukkakasaa jouluna 2011. En muista monetko parit tässä oli, mutta niin monet kuitenkin, että kun mumman lasten, lasten puolisojen ja lasten lasten sukat oli paketoitu, alettiin sukkia jakamaan niille satunnaisille vierailijoille, jotka sattuivat meillä siinä joulun alla pyörähtämään. Tämän vuoden kasa oli aiempaa pienempi, mutta kyllä siinäkin reilusti toista kymmentä sukkaparia oli. 

Myös ristipistoliina taitaa löytyä jo meidän jokaisen kaapista, osalta useampikin. Mieluiten mumma käyttää liukuvärjättyjä lankoja, mutta sekin on kuulkaas tarkkaa puuhaa. Äiti kertoi just, että tuosta alla olevasta väristä mumma oli saksinut pois kaikki vaaleimmat osiot. Eivät ilmeisesti sopineet värisuunnitelmaan :)

Yllä siis mumman käsin kääntämät reunat. Eipä riittäisi mun kärsivällisyys. 

Mä taidan tästä mennä jatkaan noiden käsitöiden tekemisen treemaamista vielä muutaman kymmenen vuotta! Palaillaan taas, ystäväiset!

-hanne

TERVEHDYS

Hyvää naistenpäivää, te ihanat naiset! Paninpa merkille, että teitä bloggerin kautta blogia seuraavia on jo yli 800! Hurja määrä! Yhä ja ikuisesti oon innoissani jokaisesta teistä, niin googlen, naamakirjan, blogilistan kuin bloglovinin kautta seuraavista. Ja tietty myös kirjanmerkkiläisistä. Muiskista teille!

Mulla vähän tässä kiirettä pitää, niin käsityörintamalla (=vapaa-aikana) kuin työrintamalla, pää surraa niin että sen pysäyttämiseen illalla tarvitaan sopivassa määrin univelkaa ja muutama tiukka ottelu Sanajahtia. Käsityörintamasta sen verran, että nyt just mun aikaa vie mukavat yhteistyökuviot, niistä lisää enemmän ehkä loppukuusta! Jee!

Mulla ei ole nyt esitellä teille mitään valmista, mutta laitetaan ilmoille pientä tuntumaa siitä, mitä tässä on ehkä työn alla, ja tartunpas samalla pitkästä aikaa haasteeseen. Mulle on tupsahdellut haasteita ainakin  Silmukan saalistus, Rosmariini, Keltainen tupa ja perunamaa -blogeista sekä Kerästä. Tänkjuu tänkjuu! Tarjolla olisi satunnaisten asioiden ja outojen tapojen kertomista sekä kässäkysymyksiin vastailua. Kun en osannut päättää mihin tarttuisin, tein vähän niin kuin yhdistelmää. Tässä siis satunnaisia ja ehkä vähän outoja asioita.

1) Mulla ei oo koskaan ollut oksennustautia, ei ees lapsena. Pärjään tällä yleensä aika hyvin "mä en oo koskaan" kilpailussa. (Saanko pisteen?)

2) Mun oikea käsi nyrkistyy usein kun mä haukottelen.

3) Tiättekste, kun puhutaan siitä että liikkuminen laukaisee endorfiinituotantoa ja tuo sellaisen hyvän olon tunteen? Mulla tämä toiminto on kyllä harmillisesti epäkunnossa. En pidä liikkumisesta. Liikkumisen jälkeen on tyytyväinen olo vain koska a) olen tyytyväinen itseeni että sain raahattua itteni liikkeelle ja b) liikunta on siltä erää ohi.

4) Mä en pysty pitämään lainkaan silmä-/aurinkolaseja, koska mua alkaa aina kutittamaan ihan sietämättömän paljon tuosta nenänvarren syvennyksestä...miksikä sitä nyt sanotaan?

5) Mä olen kosketusallerginen lehmille, saan siis ihottumaa niihin kohtiin ihoa, joilla kosketan lehmää. Huomasin tämän, kun tein nuorempana lomitushommia vanhempieni navetassa. Olin samaan aikaan ottamassa kissaa, ja halusin varmistua etten ole altistunut kissoillekin. Soitinkin siis terkkariin (tuolloin Turkuun) ja sanoin että haluaisin allergiatesteihin, koska tiedän olevani ainakin lehmälle allerginen. Linjan päässä oli syvä hiljaisuus, ja sitten hoitaja tokaisi "Missä sä oot lehmiä nähnyt?". Kyllä, todella, olen näitä esihistoriallisia ja sukupuuttoon kuolleita otuksia päässyt museossa silittämään, ja siinä tämän allergian huomasin. Huoh.

Mukavaa viikonloppua!!

-hanne

MONKEY ISLAND

Koska pikkuveli sai jo omat Sonic kupinalusensa, niin pitihän tietenkin isoveljellekin olla omansa! Vähä niinkun lapsena, molempia oli tosi tärkeää ärsyttää silleen tasapuolisesti. Tai no, ehkä isoveljeä kuitenkin vähän enemmän, koska onhan se nyt isomman sisaren osa.

Juhan hamahelmi -kupinalusissa seikkailee Monkey Island -pelin hahmoja. Sonicin muisti teistä aikas monikin omasta lapsuudestaan, mutta veikkaanpas että tämä on teille vähän vieraampi? Monkey Island oli (on) omalaatuisella huumorilla maustettu pc-peli, jossa seikkailee merirosvoksi halajava Guybrush Threepwood. Peli on seikkailu-/ongelmanratkaisupainotteinen, joten tässä pelissä ei räiskitty ja räjäytelty vaan...no, tuumailtiin ja keskusteltiin. Jopa miekkataisteluja voitettiin valitsemalla Guybrushille eri kommenttivaihtoehdoista ne nokkelimmat loukkaukset. Ne, joille tämä peli on tuttu, kiittänevätkin yhä peliä englannin kielen taidon hiomisesta. Ja samasta syystä multa tämä jäi silloin aikoinaan ala-asteelaisena kesken. Eip vaan meikäläisen enkunkielen taito ja kärsivällisyys riittänyt! 

Vasemmalla on pelin päähahmo, merirosvoksi halajava Guybrush Threepwood sekä oikealla Mêlée-saaren kuvernööritär Elaine Marley, josta myöhemmin tulee Guybrushin vaimo.

Pelin pahis, Karibianmeren pelottavin ja hirmuisin merirosvo/haamu LeChuck sekä Apinasaarten myyttinen Kolmepäinen apina.

Aavistuksen omaperäinen ja suulas myyntimies Stan S. Stanman sekä Mêlée-saaren miekkamestari Carla.

Tässä pelissä oli Soniciin verrattuna asteen verta enemmän pikseleitä, mikä asetti tietty hieman haastetta, kun jokaisessa kupinalusessa oli helmiä vain 19x19 kappaletta. Hahmot saattoikin toteuttaa vain tuolleen osittain. Toisaalta niistä tuli ihan mielenkiintoisia noin tehtynä. Vaatii ehkä vähän pelin tuntemusta että hahmottaa, mitä alustoissa on.

Tuo Kolmepäinen apina on mulla vielä tekeillä täydessä koossaan, yritän saada sen toimimaan hiirimattona. Onko kukaan koskaan kokeillut tehdä hamahelmistä hiirimattoa? Mahtaiskohan toimia?

Vipana vielä meikän eka versio tuosta Guybrushista. Tämä pitkähiuksinen, parrallinen ja takillinen versio oli mun mielestä hienompi (eli komeampi, heh), joten tein sen. Mutta sitten sain kuulla että tämän näköinen Guybrush seikkailee vasta Monkey Island 2:ssa, kun nämä muut hahmot ovat taas ykkösestä. Ou nou! Eihän se nyt käy lainkaan päinsä! Mutta onneksi hätä ei ole tämän näköinen, sillä tältä hamahelmihamsterilta ei kuulkaas tyttäret hyvät lopu ihan heti hamahelmet kesken, ehei!

p.s. Tervetuloa vaan Juha kupinalusia noutamaan :)

-hanne