HYPNOPINGVIINI JA KAVERIT

HEI TAAS KAIKKI!!

Ja kiitos tuhannesti kaikista ihanista onnitteluista ja sanoista <3 Me ollaan hiljalleen totuteltu arkeen tämän nyt jo neliviikkoisen murun kanssa. Hän on osoittautunut kohtalaisen perustyytyväiseksi kaveriksi, joka osaa kuitenkin ilmaista myös hyvin tarmokkaasti tahtonsa. Ja mikäs siinä, eipä jää ainakaan äitille epäselväksi, että sitä ruokaa ja nyt heti!

Nyt sitten varoituksen sana, sattuneista syistä mun postaukset tulee varmaan pyörimään tässä lähiaikoina vauvateemaisten käsitöiden ympärillä. Tekeillä on kyllä vähän muutakin, mutta jännästi käsityöinto kohdistuu nyt juuri näihin vauvalle -juttuihin...Kärsivällisyyttä siis te, joilla nämä jutut ei liipaa ihan just sitä suosikkiteemaa :)

NO NIIN, ASIAAN!

Poika on ollut alusta asti varsin innokas ja tarkka tuijottelija. Olin ostanut jo ennen syntymää Paapiin Ketut -kortin, joka oli ollut ystävän vauvalle hoitopydän vieressä tuijotteluhitti. Hyvin toimi se meilläkin! Neuvolasta saatiin myös se perinteinen hymynaama, joka kiinnosti sekin. Mutta sitten sattumalta törmäsin Onni ja Ilonan vauvan katselukortteihin ja tilasin meille sekä TSI-katselukangasta (pihinä ja köyhänä ostin 2. laatuista, mutta toimii hyvin sekin) sekä kaksi korttia, ampparin ja pingviinin. 

Ja varsinkin tuo pingviini osoittautui aivan täydeksi hitiksi hoitopöydällä! Kaveri nimittäin jaksaa tuijottaa sitä herkeämättä ja suu auki pitkät tovit, ja pingviini se taisi saada ne ensihymytkin vanhempien sijaan. Pingviini saiki nopeasti lisänimen hypno, niin vangitseva se tälle meidän  sankarille oli. 

Nyt kun uskallan jo luottaa siihen, että vauvan voi jättää nukkumaan ilman, että äidin pitää olla siinä koko ajan vieressä tuijottamassa, oon ehtinyt unien aikaan piipahtamaan taas ompelukoneellakin. Yksi ensimmäisistä töistä olikin työstää katselukankaasta tuijottelu kolmio, johon mukaan pääsi tietenkin ystävämme hypnopinviini. Toisena puuhana tein rapistelulelun, joka ei vielä ole aivan ajankohtainen, mutta voi sitäkin tuijotella ja ääni myös jo kiinnostaa. 

 

KOLMION TEKEMISESTÄ

Kolmion sivut ovat siis katselukangasta, joiden taakse silitin vielä tukevaa liimakangasta. Päädyt ovat markiisikangasta, toinen on musta ja toinen valkoinen. Täyte on hyväksihavaittua IKEAN halvimmasta tyynystä revittyä vanua. Kanan taakse sujautin vielä yhden kinkunpaistopussin taiteltuna rapisemaan. Reunojen tunnustelulappuset on Nappikauppa Punahilkasta tilattuja nauhoja.

 

Ensin silitin liimakankaat kiinni, sitten valikoin lappuset, ja ompelin ne reunoihin. Näin laput tulee kiinni leluun kahdella ompeleella, ja pysyvät siis turvallisemmin paikallaan. Lappujen päät kannattaa jättää myös vähän pidemmiksi lelun sisään, niin ei tarvi jännitellä nauhan purkautumistakaan ja sen myötä lappujen irtoamista. Turvalisuus ennen kaikkea!

Ompelin katselukuvat seuraavaksi ympyräksi ja leikkasin sekä ompelin paikoilleen päätykolmiot. Valkoisesta kolmiosta jätin yhden sivun auki täyttämistä varten.  Sitten tukin sisälle vanua ja sujautin tosiaan vielä kanan taakse yhden rapisevan kinkunpaistopussin (taiteltuna). Täyttöaukon ompelin käsin kiinni. Siinäpä se!

RAPINALELUN TEKEMISESTÄ

Ennen näiden lelujen tekoa kyselin käsityöblogit -faceryhmästä sopivia rapinamateriaaleja rapinalelun täytteeksi. Kinkunpaistopussia sielläkin suositeltiin, mutta hyväksitodettuja täytteitä oli myös mm. karkkipaperit ja sipsipussit. Mä päädyin paistopussiin, kun ajattelin että se kestää hyvin pesua, ja mä myös rennosti silitin valmiit neliöt. Eivät olleet siitä moksiskaan!

Tässäkin materiaaleina oli katselukankaan lisäksi liimakangas, hypistelylappuset sekä tosiaan kinkunpaistopussi. Rapinaleluun käytin hieman kevyempää liimakangasta. Liimakankaan kiinnittämisen jälkeen ompelin lappuset kiinni toisen neliön reunoihin. Sitten taittelin ja ompelin molempien neliöiden taakse yhden kinkunpaistopussin. Ajattelin, että kun kinkunpaistopussi on ommeltu kiinni, se pysyy paremmin paikoillaan myös pesukoneessa. Ylimääräisen muovin leikkasin reunoilta pois. Sitten vaan oikeat puolet vastakkain ja reunojen ompelu. Kääntöaukon kannattaa olla aika reilun kokoinen, sillä kinkunpaistopussi tekee neliöstä aika jäykän. Kääntöaukon ompelin taas käsin kiinni. Valmis!

Vielä olisi muutama palanen katselukangasta jäljellä, katotaan mitä niistä syntyy!

-hanne