2012/12/30

TODISTETUSTI KILTTI

Meidän perheessä ei kyllä laisinkaan olla sillä linjalla, että ei aikuiset enää niin lahjoja tarvi. Tietty ne tarvii. Ja sitäpaitsi lahjojen hankkiminen on ihan mun lempparipuuhaa, eikä se saaminenkaan ihan kauheen rasittavaa ole. Tänä vuonna mä olin ollut oikein oikein kiltti. Kiltti käsityöihminen. Tässä joitain aihepiiriin sopivia lahjoja joita sain, ihan vaan siksi kun Jee!



FAIR ISLEN neulemallit -kirja
Jokke osui nyt kyllä napakymppiin tämän kirjan kanssa. Se oli ihan itse ja oma-aloitteisesti tämän jostain bongannut! No, liekkö ehkä omakin lehmä ojassa, kun se on just nyt kovin ihastunut tällaisiin neuleisiin. Vielä en kuitenkaan lupaa villapaitaa lähteä sille vääntämään. Mutta kirja on kyllä huippu! Alussa käydään läpi perustekniikkaa ihan silmukoiden luomisesta alkaen ja hieman myöhemmin tutkiskellaan tarkemmin kirjoneulonnan saloja, esim. lankojen pitelyä käsissä, lankajuoksujen sitomista, työn suunnittelua sekä pingottamista. Kirjassa on 200 mallia, jotka on esitetty tyhjentävin kaavioin. Mun suosikkikirjoja käsityön saralta on juurikin tällaiset tekniikkakirjat; ne ei neuvo välttämättä valmiita töitä, mutta antavat kattavan pohjan omalle suunnittelulle.






KERINLEHDET (+kerijälaite)
Nyt luisutaan ehkä vähän välineurheilun puolelle, mutta kun pääasiallisina työvälineinä on kerä lankaa ja puikot, niin välineurheilun mahdollisuudet on aika rajalliset. Tämä siis olikin toivottu lahja. Mun lahja tästä oli nuo kerinlehdet, äiti osti sitten vielä itselleen lahjaksi kerijälaitteen, voidaan sitten vähän vuorotella näiden sijoituspaikan kanssa.

Niin näppärää! Ei mene kuulkaas minuuttiakaan että täydellinen kerä on valmis. Katsokaa kuinka kauniita ne on! Lanka juoksee täydellisesti kerän sisältä, ja muotonsa vuoksi kerä pysyy nätisti paikallaan. Nämä suorastaan huutaa neulomaan. Kaupan täti  epäili ettei kerinlehtiä voisi oikein käyttää matonkuteiden kanssa, mutta kun nuo ovat ne metalliset lehdet (=tukevimmat kerinlehdet), niin minä tyttö uhmasin ohjeita ja ihan hyvin onnistui sekin, kunhan vaan asetti kerinlehdet sivuttain eikä pystyyn kuten kuvissa.




VOHVELIKIRJONTA -kirja
Tämäkin oli toivottu lahja, vaikken ollut kirjaa ennemmin selaillutkaan. En tiedä lähteekö vohvelikirjonta tällä uuteen nousuun kässäilijöiden parissa, mutta mua tämä ainakin innostaa kokeilemaan! Kirja esittelee alussa kattavasti perinteisiä malleja, siis niitä ala-asteella tuttuja koukeroita sekä uudempia ja monimutkaisempia kirjontamalleja. Lisäksi kirjassa on esiteltynä laajasti erilaisia vohvelikirjontatöitä, kuten nyt vaikka nuo lasten piirustuksista tehdyt penaalit. Osaan näistä töistä on ohjeet, osa esitellään vain inspiskuvana.



MINI PAAVO -korvakorut
No joo, nämä nyt ei varsinaisesti tullut joulupukilta, tämä on rehdisti mun lahja mulle! Ajattelin, että näiden ihanaisten korvisten puuttuminen multa on suoranainen vääryys, joten tietenkin korjasin asian pikaisesti. Korvikset ovat siis kotoisin Succaplokista, materiaalina teollisuuden ylijäämä muovi. Ja avuliaat pöllöthän ovat söpöytensä lisäksi myös yleishyödylliset puikkomitat (nro 0,75 - 1,5)! En kyllä muista koskaan neuloneeni 0,75 puikoilla (ja näillä hermoilla en kyllä koskaan tulekkaan neulomaan..) mutta nytpäs on mulla siihenkin mitta! Nää on succaplokin jutut on vaan jotain niin huippua! Mun mielestä on mahtava pitää korviksia, jotka asiaan vihkiytymättömille ovat vain tavalliset korvikset, mutta mulle mahdollisuus kantaa tälläkin tavalla rakasta harrastusta koko ajan mukana.


KAUKOLAUKAISIN
Tämä tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen! Mitä simppelein vehje, mutta ah niin pienen blogaajan elämää helpottava laite! Tämä on ihan tällainen "karvalakkimalli", jolla kuvan saa otettua heti tai kahden sekuntin viiveellä. Laite toimii Canonin kameran kanssa yhteen ilman mitään ylimääräisiä vastaanottimia tai monimutkaisia säätöjä. Näppärää! Jokke naureskeli tuossa taannoin (kun kaahattiin autolla auringonlaskun kanssa kilpaa kotiin ottamaan valokuvia..), että se ostaa mulle ensi jouluksi oman studion, ettei tarvi niin aikatauluttaa näitä päivän lyhyitä valoisia hetkiä kuvaussessioita täyteen, heh heh. Sitä odotellessa!

Sain mä sitten vielä kaikkea muitakin kässäjuttuja, mm. kahdet kunnon kangassakset sekä mahtavan "puuhapussin" joka sisälsi lankaa, kangasta, nappeja, heijastinlankaa, villaa, pitsiä, helmiä...no, ties mitä. Lisäksi sain anopin tekemän kauniin kaulahuivin, joka oli virkattu mulle ennestään vieraalla tekniikalla, varras- / puikkovirkkauksella. Ja tietenkin mummalta ne perinteiset villasukat. Niin että olin kyllä ollut erityisen kiltti! Mites te, olitteko olleet kilttejä?

******

Toivotin jo kertaalleen, mutta toivotellaan uusiksi, oikein oikein iloista vuoden vaihdetta ja tuhansittain lankakeriä uudelle vuodelle 2013!! Mä palaan heti vuoden vaihteen jälkeen asiaan arpajaisin, niin saa tuon vuoden käyntiin hyvissä merkeissä :) Nähdään!

-hanne

26 kommenttia:

  1. Ohhoh! Aikamoinen lahjasaalis, todella hyviä lahjoja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin kyllä munkin mielestä! Mutta mainittakoon, että meillä ei ole vielä kellään muksuja, joten on vähä enemmän hussatavana aikuisten lahjoihin ;) Mut nää antaa kyllä kivasti intoa taas uusiin juttuihin!

      Poista
  2. Oi! Vähän joutuu vihertymään kateudesta. Varsinkin noiden kerimisjuttujen ja kaukon takia. Mulla on aina vyyhdit ihan solmussa, kun olen liian malttamaton kerimään niitä ennen neulomista... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii :D Tuo kerintälaitehässäkkä helpottaa kyllä kivasti projekteja! Mulla on ainakin jäänyt joskus vyyhdit ostamatta ihan vaan ku oon ajatellut etten jaksa lähteä säätämään kerimisen kanssa..Nyt jaksan! :D

      Poista
  3. Voi tuo eka kirja näyttää niin namuselta... Ja Mini-Paavot on ihan parhaat! Minusta on niin hauskaa käyttää kaikenlaisia tuollaisia pikkujuttuja, joiden todellisen merkityksen vain harvat ja valitut tajuavat. On aina niin mahtavaa laittaa Kuoleman varjelus -korvikset ja päivällä kuulla koulussa jonkun puolitutun suusta että "OOOOOOOH sä oot potteristi!" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin just! Mä kyllä nautin kans ihan suunnattomista sellaisista pienistä jengimerkeistä, mitkä aukeaa vain osalle! Succaplokki on tuossa oivaltanut jotain erittäin hienoa :)
      Ja tuo eka kirja on kyllä mahtis! Hyvä Jokke!

      Poista
  4. Aivan oikea asenne, kyllä aikuisetkin tarvitsevat lahjoja. Aikuisen elämä on usein paljon inhottavampaa kuin lapsen elämä, kun pitää miettiä kaikkia vaikeita aikuisten asioita ja esim. tehdä itse oma ruokansa/pestä pyykkinsä/pyyhkiä pyllynsä. Jos ei saa muilta lahjoja, pitää ostaa niitä itse että kestää jotenkin tätä aikuisen elämää :D.

    Vohvelikirjonta, iiiik! Hyviä muistoja, hyviä muistoja... Siihen pitäisi kyllä perehtyä joskus uudestaan tarkemmin, onpa hyvä että siitä on tuollainen kirjakin nyt saatavilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Aivan totta! On tää vaan niin rankkaa!

      Kyllä hyviä muistoja tosiaan! Mä muistan kun olin ekalla ja tehtiin semmosta vohvelikirjottua kassia. Me ei osattu silloin vielä ite päätellä ja vaihtaa uutta lankaa jos lanka loppui, vaan sillon piti aina jonottaa opettajan luo että se vaihtoi langan. Olin sitten kerran siinä jonottamassa, kun opettaja löysi maasta kanavaneulan ja kysyi että kenen se on. Mä hauskana pikkutyttönä sanoin että "mun.....ei ainakaan". Opettaja suuttui(?!) ja käski mut jonon perälle (olin silloin melkein jo ekana jonossa). Mua hävetti niin paljon että menin takas pulpetilleni ja yritin sillä säälittävällä langanlopulla pujotella vielä niin pitkään ku pystyin :D
      Niin että lämpimiä muistoja todella! Opettaja oli semmonen vanhempi täti ja minä aika eläväinen lapsi, heh heh!

      Poista
  5. Oi miten ihania lahjoja :) Ymmärtäispä joku munkin läheinen noin hyvin käsityöihmisen tarpeita :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no siis, osahan noista oli aika tarkasti toivottuja lahjoja, se hieman auttoi asiaa :) Mutta kieltämättä, olin kyllä iloisesti yllättynyt esim. tuosta Joken löytämästä kirjasta!

      Poista
  6. Ihania lahjoja! Ja tuo eka kirja vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta. Täytyy itsekin käydä siihen tutustumassa kirjakaupassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu suosittelen, Jokke muisteli että tuo olisi ihan suomalaisesta kirjakaupasta löytynyt.

      Poista
  7. Lahjapaketista tuli yllätyksenä minullekin tuo Fair Islen neulemallit -kirja. Katsotaanpas mitä saamme kirjasta aikaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hih, kisa pystyyn! No ei vaite, mutta yritän kyllä jotain tuota hyödyntäen saada vielä tämän talven aikana aikaiseksi, vaikka lapaset, jos ei muuta.

      Poista
  8. Ihania lahjoja! Mäkin sain varrasvirkkauksella tehdyn huivin joululahjaksi, mummilta vain :) Ja kiitos kun linkitit tuon ohjeen siihen, tekniikka oli mullekin uusi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo näytti kyllä mielenkiintoiselle tekniikalle, pitänee joskus kokeilla! :)

      Poista
  9. Olet kyllä ollut tooosiii kiltti. Mukavaa lanka vuotta sinne:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai sitten pukilla oli vaan väärät tiedot mun käytöksestä ;) Kiitos, aikas lankaisesti se jo alkanut :)

      Poista
  10. Oh! Siinäpä ihania tarpeita ensi vuodelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu näillä kyllä kelpaa vuosi aloittaa :)

      Poista
  11. Ohoh, nyt on pro meininki! :) Ihania, ihania paketteja oot saanu + en malta oottaa sun arvontaa ja tarviin ehottomasti tuon saman kaukkarin. Katuu risut ja männynkävyt kun juoksen täällä kameran oman itselaukasevan sekuntteja vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaukkari on kyllä ehdoton! Ei enää tarvi juosta, ei tuskailla tarkennuksen kanssa :) NAPS vaan ja se on siinä :D Tämmönen pitäis tulla vakiona joka bloggaajalle :D

      Poista
  12. No ootpa tosiaan ollut kiltti! Mahtavia lahjoja! Etenkin nuo Paavot on mahtavat ja aiheuttaa kyllä vähän kateutta nyt, mutta en kyllä uskalla ite hankkia, sillä mä pidän mun korvista ehjinä ja tuo n.1 v. ei välttämättä ymmärrä sitä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts, joo, näin isot ja roikkuvaiset korvikset aiheuttaa kyllä pienen vaaran pikkusten kanssa. Kokeilin jo itekki kun puuhastelin naapurin reilun yksi vuotiaan kanssa. Ensin se varovasti kokeili sormella pöllöä ja sit nappas kunnolla kiinni. Mä olin onneksi jo vähän varautunut, niin korva selvisi hengissä..

      Poista
  13. Joo kyllä lahjoja pitää olla! Fair Isle -kirja ois kyllä ihan must-hankinta. Ja eiiih vohvelitöitä! Taisi olla ihan ensimmäinen koskaan kässäprojekti ekaluokalla kun tehtiin satutuokiota varten vohvelityynynpäälliset punasesta kankasta ja jostain kauheen värisistä langoista. Mihinköhän sekin tyyny joutunut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, taitaa olla jokaisella suomalaisella enemmän tai vähemmän rakkaita muistoja vohvelikirjonnasta...Ja mulla ainakin oli just kans eka isompi homma juurinkin vohvelikirjontaa. Me vaan tehtiin siitä semmonen kässäpussukka. Mut punainen kans, heh heh :D Mun oma on muuten vielä tallella, täynnä lankoja, muistaakseni ;)

      Poista