 |
| Suomi 100-vuotta sukkakilpailun satoa |
Mielestäni käytin tavallista vähemmän kameraa tämän reissun aikana, mutta silti yllättäen muistikortilta löytyi jälleen ihan valtava määrä kuvia. Johtuu varmaan siitä, että nämä Tampereen kässämessut ON ihan tosissaan VALTAVAT. Ja myös valtavan tositosi supernihananmukavat! Niin että mahtava reissu taas takana!
Tänä vuonna olin ekaa kertaa messuilla vaan päivän, ja siinä ei kyllä ole mitään järkeä. Tai siis jos ei pääse ollenkaan tai vaan päiväksi, niin kannattaa mennä päiväksi, mutta jos jotenkin vaan saa järkkäytymään kaksi päivää, niin suosittelen. Kolmesta messuhallista ehdin kiertämään kunnolla kaksi, kolmannessa vaan piipahdin. Ja nyt kun on saanut selata messuraportteja monista blogeista, voin huomata että multa on jäänyt huomaamatta vaikka ja mitä! No, toisaalta mun messubudjetti oli myös kaikkien aikojen pienin, että ehkä hyvä näin! Mutta tässä siis pientä yhteenvetoa mun
MATERIAALIT / TEKIJÄLLE
Kangaskojujen osalta kävin hipelöimässä mm.
Nuppu Printin,
Metsolan,
Indie Fabricsin,
Paapiin,
Kangaskapinan,
Verson puodin,
Ommellisen,
Tyyne Esterin ja
Vanja Sean tarjonnan.
Ommellinen (ex Pehemiä) oli käsittääkseni messuilla ekaa kertaa, ja kojulla oli semmonen vilinä, että kameroineni oikein lähelle meinannut päästä! Jos ylempänä kuvissa näkyvää raitaista/ruudullista merinovillaa olisi ollut vielä jäljellä mun budjettiin sopiva pala, niin en kyllä olisi voinut varmaan vastustaa. Merinovillaa löysin sitten itselleni onneksi sopivan palasen
Käpysen kojulta.
Verson puodin kojulta taas kotiutin suunnitelmani mukaan palan Leijonamieltä. Mikään kuosi ei oo hetkeen aiheuttanut semmosia sydämen sykähtelyjä kuin se!
Vanja Sean kojulla kävin perinteisesti upottamassa käteni
neuloksiin, joka on ihastuttavan erilainen materiaali tällä suomen kangaskauppojen kentällä. Kauan haaveilemani
Parvi oli kylläkin jälleen lennähtänyt myyntipöydältä jo muiden ostajien kasseihin.
Lankoja kävin hivelemässä mm.
Snurren,
Silmu&Solmun,
Kerän,
Lankavan ja
Titityyn kojuilla. Messuhurmoksessani unohdin (!!!) käydä ottamassa näppituntumaa TukuWoolin uuteen sukkalankaan, joka oli muuten ehdolla myös vuoden uutuustuotteeksi. Mahtava homma! Tarkoitus oli etsiä myös lanka uusiin
kännykkälapasiin, jotka pitäisi ottaa kiireesti puikoille. Mutta meillä oli messuilla myös pikainen tapaaminen pienen kässäblogiporukan kesken ja siellä naureskeltiin kaikkien tunnistamalle "yhden vyyhdin ongelmalle". Tiedättekö sen? Löydätte ihanauskomattomankäsittämättömän herkkulangan, jota on pakko saada vyyhti. Ja koska se yksi vyyhti ei yleensä oikein riitä kuin vain pipoon/lapaisin, niin se sitten jääkin jemmaa kaunistuttamaan! Multakin löytyy useampia näitä tämmöisiä herkkuvyyhtejä. Päätinkin olla kerrankin fiksu tyttö ja pidättäytyä ostamasta uutta vyyhtiä, ja selata sen sijaan eka jo ne olemassa olevat läpi. Mutta saap nähdä oonko kuitenkin kohta kolkuttelemassa Snurren ovea...
Mutta sen pistin merkille, että kuvissakin vilahtelevat käsinvärjätyt herkkulangat eivät ole kyllä menettämässä suosiotaan. Päin vastoin! Samoin erityismateriaalit on isossa osassa, tai no, voiko esimerkiksi alpakkaa enää sanoa erityismateriaaliksi? Ei ehkä....mutta kamelia varmasti voi! Voihan?
Messuilta löytyy
toki tekijälle valtaisa määrä kaikkea muutakin kuin lankaa ja kangasta. Nyt
mieleen jäi (ja osin ostoskassiinkin hyppäsi) mm. Käsityöpuoti Silmu & Solmun kojulla
myynnissä olleet Novamelinan
tekemät puikkosuojat ja projektipussukat, Lankavan
metsä -teemainen inspiraatiolehti, Konsta
Shopin kojun ilmeisen myyntiryntäyksen aiheuttanut kuvansiirtoaine
(saatoinpa itsekkin yhden pullon ostaa...), Kerän
kojulla ihastelemani Knitters Knitters graph
paper journal, jonka sivujen ruudukko on tuollainen kirjoneulekuvioiden
suunnitteluun soveltuva. Niin ja vaikka en oo leimasinihmisiä (= en ole niitä
kauheasti käyttänyt), niin nuo yllänäkyvät käsinkaiverretut Blockwallahin leimasimet
olivat kerrassaan kauniita! Samalta kojulta kotiutin myös kauniin käsin taotun
messinkikulkusen.
Ullakan kojulta
ostoskassiin päätyi nyt vaan magneettinepparit, mutta mieltä jäi kyllä
kaivertamaan tuo lämmöllä muotoiltava taikahuopa
sekä selluloosasta valmistettava nahkapaperi,
jota pystyy pesemään, kirjailemaan, ompelemaan ja voi siihen
piirtääkiin/tulostaakin. Sitten lisämainintana ainakin Succapplokin uusi lahjapaperi
neulojilla (unohdin käydä lähemmin tutkimassa).
VALMIIT IHANUUDET
 |
| MARIA KUPI / huovutetut eläinhahmot |
Valmiiden tuotteiden kirjokin on tietty
myös laaja näillä messuilla. Koska mulla oli nyt aiempaa tiiviimpi
aikataulu, pysähdyin kuvaamaan vain sellaisia tuotteita, joita oli
ohikävelyn jälkeen pakko palata katsomaan kohta uudelleen. Tässä niistä
muutama.
Valona Designin
puiset, herkät Halo -korut viehättivät jo ehkä siksi, kun puusta on
tullut tässä vuoden sisään kovin mieluisa materiaali teknisentyön
opintojeni myötä. Omat puuntyöstätaidot on hieman eritasolla vaan vielä
tuon herkkyyden osalta, heh! Maria Kupin huovutettuja eläinhahmoja oli
myös pakko pyörtää takaisin tutkimaan lähemmin. Mulla ei ikinä riittäisi
kärsivällisyys näin yksityiskohtaiseen huovutustyöhön! Pieneen kalenterikauppaan
pysähdyin taas pläräämään kalenteria, jossa kerrankin oli tilaa: ensin
yksi sievä kuukausisivu ja sen perään monta tyhjää sivua! Ko. putiikista
löytyi myös mm. yksittäisistä sivuista koostuva vuosikalenteri,
ystävänkirjasivuina toimivia piirroskortteja, joulukortteja ja paljon
muita piirrettyjä ihanuuksia. Marjaana Niskasen
eläinaiheisista painotöistä mut pysäytti erityisesti tuo lehmä. Mähän
oon maitotilan tyttöjä, ja jotenkin tuohon kuvaan on saatu kyllä
vangittua tosi onnistuneesti ja tutun tuntuisesti semmosen lempeän
lypsylehmän olemusta. Niskanen on kuvittaa tuotteensa itse
valokuvaamiensa eläinten kuvia. Yritys on uusi, ja mä kovasti toivoisin
sille menestystä. Näistä tuli jotenkin niin tosi hyvä mieli! Onko se
vaan tää mun maalaisuus mitä kuvat puhuttelee? Viimeisenä vielä NANQ:n
nokkelat päänaukomispipot. Näitä voi pitää sekä vetoketju kiinni että
auki, ja sinä aikana kun nopeesti nappasin kuva, varmaan neljä seuruetta
pysähtyi kommentoimaan tuotteen nokkelaa nimeä.
Semmosta! Tätä kirjoittaessani tajuan, että multa jäi kokonaan kuvaamatta oma messusaalis. Hups! Mutta instagramissa se kyllä vilahti. Nyt toinen kangas on jo melkein leikelty ja muutkin jutut on jo hyllytetty, joten olkoon nyt kuvaus.
Ens vuonna meen kyllä muuten taas kahdeksi päiväksi, jos vaan suinkin kykenen!
Niin ja kertokaas nyt vielä, että mikä oli se teille paras juttu näillä messuilla, minkä mä missasin? :D
-hanne
Huh, kyllä harmittaa, että olen täällä ja te kaikki muut siellä Tampereen messuilla. Ensi vuonna tulen koko viikonlopuksi ja houkuttelen jonkun kamun mukaan fiilistelemään.. kaikkia ihanuuksia. huoh.
VastaaPoistaSiis nuo huovutetut eläinhahmot:O.Ihan huikeita!!
VastaaPoista