vuosi!

 

Vuosi sitten painoin hikoillen "Julkaise" nappulaa mun ekan postauksen kohdalla. No okei, en hikoillut, mutta vähän jännitin kuitenkin. Mulla oli hirveästi intoa ja energiaa, ja suuria suunnitelmia. Innolla ja energialla tarkoitan tietenkin joka syksyistä neulonta/käsityövimmaa ja suurilla suunnitelmilla paria heijastinta ja vauvan peittoa. Mutta niistä se on tämä blogi syntynyt, pienistä ideoista ja halusta tehdä. Ja jatkoa blogi on saanut hyvin paljon sen vuoksi että teitä  lukijoita on vieraillut täällä kuluneen vuoden aikana hirvittävä määrä! Niin että kiitos muruset hyvät, jokaisesta käynnistä, kommentista, linkityksestä ja tykkäyksestä.

Nyt on ehdottomasti tarpeen pistää arvontaa pystyyn, kiitokseksi ja synttäreiden juhlistamiseksi. Mää mietin kuumeisesti että mitä sitä voisi arpoa, mietin, mitä itse mielelläni voittaisin arpajaisista. Kävi ilmi, kun oikein asiaa pohdin, että periaatteessa mitä vaan. Kaikki ilmaiset jutut on kivoja tietty :) (ja mulla on muuten ollut viimeaikoina poikkeuksellinen säkä! Mut siitä lisää joskus toiste). Että ei ollut apua siitäkään miettimisestä. Mutta hei, eikös lahjakortit ole juurikin "kivojen ilmaisten juttujen" ilmentymiä? Ja jos mä saisin valita lahjarkortin, niin se olisi epäilemättä lisämateriaalien hankkimiseen. Nokkelimmat pokkelimmat jo varmaan päättelikin, että arvontaan pläjähtää siis lahjakortti.

Arvonta toteutuu yhteistyössä Titityyn verkkokaupan kanssa, ja arvottavana on  

40€ lahjakortti Titityyn verkkokauppaan. 

Titityystä löytyy mahtivalikoima kaikenmoista käsityötarvikkeita; löytyy puikkoja, kirjoja, nappeja, kasseja, ja sitten tietty varsin oiva valikoima lankoja, erityisesti mielenkiintoisia luonnonkuitu- ja luomulankoja. Niin että ajattelisin että sieltä löytyy jokaiselle jotakin. Ja jos ei satu harrastamaan ei sitten ollenkaan käsitöitä, niin no, nyt on sitten erityisen hyvä aika aloittaa ;)

Lisäpalkintona ajattelin arpoa vielä kahdelle osallistujalle heijastimet, tämän tarkemmin näitä vielä rajaamatta...Saattavat olla heijastinkasseja tai origamiheijastimia, tai jotain aivan muuta. Katotaan miten käy ;) Nämä ovat kokonaan made by ja sponsored by minä itse.

Tällä kertaa mennään arvonnassa simppelisti:

Arvontaan voi osallistua kuka vaan ja kaikki saavat yhden arvan. 

Arvontaan osallistutaan jatkamalla lausetta: "Eilen tein...." 

tuonne postauksen loppuun kommenttilaatikkoon. Arvonta alkaa änyytee NYT 

ja päättyy 7.10.12 puolelta öin.

Arvonta on päättynyt! 

Kiitos kaikille osallistujille! Arvon voittajan huomisen aikana.

Menee nyt ehkä vähän yltiö eilen tein hössöttämiseksi, mutta annetaan se mulle anteeksi, mä oon nyt vähän innoissani :) Niin ja hei, anonyymit, muistakaa keksiä itsellenne nimimerkki. Suositeltavaa on jättää myös sähköpostiosoite (jos se ei löydy näppärästi vaikkapa blogger profiilin kautta omasta blogista tms), niin yhteydenotot sujuvat sutjakkaammin.
ONNEA ARVOTAAN KAIKILLE!

Ja sitten vielä, ennen kuin joku ehtii kysäisemään :) Villatakki, jota lähdin kuun alussa mukamas raivolla tekemään Kerästä mukaan tarttuneilla langoilla, on edelleen tuossa mallitilkkuvaiheessa. Äh. Uhosin siis silloin, että jos ei kuukauteen kuulu tästä projektista mitään, niin pitää kysyä että mites se etenee. No, VÄHÄN hitaasti, kun puikoilla kuumottaisi myös tuo jo aiemmin ostettu harmaa alpakkalanka, ja sitte miehen harrastuksiin liittyen tuli kiireinen tilaus tuosta mustasta langasta...katotaan mitä siitäkin tulee. Eiköhän sekin kuitenkin vielä selviä tässä seuraavan vuoden aikana ;)

Mukavaa viikonloppua!

-hanne

heijastin / origami

Jos mä en osaisi tuosta jatkuvasta vesisateesta, palelusta ja jo kahdeksalta illalla hiipivästä pimeydestä  jo päätellä että syksy on saapunut, niin viimeistään siitä että blogiin päädytään yhä useammin hakusanoilla "heijastimen teko", "DIY heijastin" ja "heijastimen virkkaus". Voisipa sitä myös itse tarvita taas uutta killuketta hihansuuhun roikkumaan. Heijastinkangasta pyöritellessäni tuli mieleen jostain origamit. Joken mielestä pullistelin ehkä aavistuksen liikaa tämän idean nokkeluudella, mutta jos ei itte itteensä kiitä, niin kuka sitten? Niin että tiedoksi vaan, tästä projektista olen innoissani! Ehkä jopa aavistuksen ylpeä, vaikkei se muuten pohjalaiselle luonteelleni olekkaan lainkaan tyypillistä... :)

Intoa tähän työhön lisäsi myös se, että lisää heijastinkankaita etsiessäni sain tietää, että nykyisin myydään myös VALKOISTA ja MUSTAA heijastinkangasta. Miettikää, mitä mahdollisuuksia se avaa!! Joku ehkä muistaa viime vuodelta mun heijastinkassin, siitä on kuulkaas likat (ja pojat?) tulossa ehdottomasti päivitettyä versiota uusilla väreillä. Jotenkaan tuo hopea ei nimittäin muhun värinä iske. Myös näitä origami-heijastimia varmaan vielä jatkan. Olisi mahtava saada tehtyä semmonen klassinen kurki -origami, mutta yllätten kankaan taittelu ei ole ihan valtaisan helppoa, joten nyt ensin mennään vähän tämmösellä simppelimmällä kyyhkysellä.

(edit. minkälainen ihminen innostuu suunnattomasti uudenvärisistä heijastinkankaista??!)

Toim. huom. Kyyhkysen taitteluohje löytyy niin moneen otteeseen Youtuben ihmeellisestä maailmasta, että ajattelin ettei se enää mun versiota kaipaa. Näin ollen, jos tämän postauksen ohjetta käytätte tarkemmin, suosittelen ehdottomasti katsomaan videosta taitteluohje, nämä mun kuvat näyttää vaiheet vain suurinpiirtein, ja keskittyy noihin liimapaikkoihin. Mun käyttämän ohjeen video on nähtävissä tuossa alla. 

lähde

Ohje

Materiaalit:

• Heijastinkangasta neliön muotoinen palanen, noin 13cm x 13cm. Kangasta saa hankittua Helsingissä esim. HobbyPointista, Google löysi muutamia nettiliikkeitäkin
• Sakset, nahkarei'ittäjä
• Kangasliimaa, mulla oli käytössä Gütermann Creativ HT2 -liima. Harmaassa linnussa käytin Tammerin Kotiliimaa, sekin toimi hyvin, joskin linnusta tuli kovempi.
• Jonkinlainen tukeva korulenkki tai avainlenkki, mulla oli käytössä halk. 1cm avainlenkki
• Painoa, esim. kirjoja

Valmisteluja:

Jos tämä origami on vieras, kannattaa katsoa video kertaalleen läpi. Tai vaikka ihan taitella kertaalleen paperista. Kyyhkynen kannattaa muuten taitella sitten ehdottomasti alustan päällä, sillä ainakin mun käyttämä liima on varsinaista myrkkyä, se pilaa epäilemättä hetkessä pinnat. Kannattaa varata valmiiksi myös kasa kirjoja painoa varten. Mä käytin origamia pari minuuttia painossa aina taitoksen tekemisen jälkeen sekä liiman levittämisen jälkeen. Heijastinkankaaseen ei nimittäin saa painettua taitoksia kovin tehokkaasti sormilla, sen sijaan pari minsaa painossa auttaa selvästi taitoksen pysymistä.

(edit) Vinks vinks!
Noora ystäväinen vinkkasi tuonne kommentteihin alas, että mikäli liiman tursuilun kanssa tulee ongelmia, toimii tässä myös Loctiten super pikaliimakin. Sitä tarvitsee vain pienen pisaran taitokseen. Tällä taitos liimautuu nopeasti, eikä tursuile reunoilta. Liimausauma jää myös näin hyvin ohuksi. Nooralle kiitos vinkistä!

1. Aloita taittelu kuten videolla, eli taita kangas kerran kahtia kulmikkain siten, että kankaan heijastava puoli jää ulospäin. Yritä painaa taitoskohtaa niin voimakkaasti että siihen jää jälki. Avaa taitos ja levitä kangasliimaa toiselle puoliskolle neliötä. Tee taitos uudelleen, tarkista että liimaa ei pursuile reunoilta ja aseta sitten kangas painon alle pariksi minuutiksi.

2. Kun liimaus on kuivahtanut, jatka taittelua kuten videolla. Yllä oleva taitos löytyy videolta alkaen kohdassa 0:09

3. Ja nämä taitokset videolla näkyvissä (alkaen) kohdissa 0:20 ja 0:44. Laita origami hetkeksi painon alle, että taitoskohtiin tulee selkeämmät taitokset.

4. Avaa hieman origamia, ja levitä liimaa kuten yllä. Tee taitokset uudelleen (kuten videolla kohdassa 0:59) ja laita origami taas hetkeksi painoon. Tämä liimasauma liimaa siis siipien alapuolen kiinni. 

5. Tässä kohdin videolla taitellaan nokka (kohta 1:26). Nokkaa ei kuitenkaan oikein saa vielä tässä kohdin pysymään kohdillaan, joten mä tein sen vasta ihan lopuksi, ja hyppäsin suoraan pyrstön taitteluun ja liimaamiseen, videolla kohta 2:03. Taittele pyrstö, ja laita se hetkeksi painoon. Raota sitten hieman pyrstön saumaa ja levitä liimaa pyrstön alle, kuten kuvassa yllä. Laita taas hetkeksi painoon.

6. Taittele sitten nokka, taitteluohje siis videolla kohdassa 1:26. Tee nahkarei'ittimellä reiät linun selkään. Reiät kannattaa sijoittaa riittävän taakse, muuten lintu roikkuu narussa olessaan ihan pystyasennossa. Pujota reikiin avainlenkki.

7. Nyt viimeistele vielä tarvittaessa saumoja kangasliimalla. Mä esim. halusin että pyrstö pysyy tiiviimmin kiinni, siivet vähän enemmän ylhäällä ja nokka/pää tiiviimpänä pakettina. Lisäisin siis sinne tänne saumoihin (nuolen näyttämiin paikkoihin) hieman liimaa ja laiton linnun vielä hetkeksi painoon.

-hanne

keittiöpyyhe

Tässäpä jälleen (mulle) uusien materiaalien kokeilua, jonka Titityyn verkkokauppa tuossa taannoin mahdollisti. Yhdestä pellavavyyhdistä syntyi jo tuubihuivi. Kun mietin, mitä voisi tehdä Lanaknits:n allhemp6 -hamppulankavyyhdistä, tuli mieleen Hupsistarallaa -blogin postaus, jossa esiteltiin uskomattoman hieno keittiöpyyhe. Hamppuahan käytetään paljon esim. tiskiräteissä, joten miksipäs ei sitten pyyhkeissäkin. Mun toteutus oli hieman vaatimattomampi kuin Terhin, mutta ihan kiva väriläiskä tuosta tuli meidän muuten niin värittömään keittiöön.
(No okei, okei! Keittonurkkaukseen.)

Innostuin neuloessani lueskelemaan vähän tietoa hampusta. Wikipedian sedät ja tädit tiesi hampusta aika paljon. Tekstiileissä käytettynä hamppukuitu on kuulemma hyvin samanlaista kuin puuvilla, mutta se on siihen verrattuna lämpimämpi, pehmeämpi ja märkäkestävämpi kuitu, ja lisäksi (tämä oli mielenkiintoinen fakta) vaaleasta hampusta tehty kangas blokkaa jopa 95% auringon haitallisista UV-säteistä, kun puuvilla vastaava luku on 30% (!!) Hamppu ei myöskään veny, nyppyynny tai haalistu, joten sitä käytetäänkin paljon esim. kasseissa. (Lähde). Aikamoista. Pitäisi paneutua enemmänkin näihin luonnonmateriaaleihin.

Neulottessa lanka oli mukavan viileää ja jotenkin...öö...kuivaa. En mä muutenkaan osaa sitä kuvailla. Se liukuu sormissa ja puikoilla helposti, ja oli kaiken kaikkiaan jämäkkyydestä huolimatta paljon pehmeämmän ja sileämmän tuntuista kuin mitä odotin. Imukykyisyys vaikuttaa lyhyellä kokeilulla varsin samanlaiselta kuin bambun imukyky.

Ohje

Koko valmiina: noin 33cm x 44cm
Puikot: nro 3,5 tai 4 käsialasta riippuen
Lanka: Allhemp 6
Menekki: noin 200g (= hieman vajaa vyyhti)

Luo 46 silmukkaa. 

Neulominen aloitetaan nurjalta puolelta, joten neulo ensimmäinen kierros nurin. Jatka sitten neulomista kuvion mukaan kierrokselta 2. Toista kuviota kunnes pyyhe on halutun korkuinen. Mun pyyhkeessä kuvio toistuu 5 kertaa. Neulo sitten vielä yksi kierros oikein. Päättele sitten silmukat.

Pyyhkeen viimeistelemiseksi virkkasin vielä pyyhkeen reunoihin (aina kahden silmukan yli) kierroksen verran kiinteitä silmukoita, että pyyhe säilyttäisi paremmin muotonsa.

Suosittelen heittään valmiin pyyhkeen kertaalleen pesukoneeseen, niin imukyky paranee. Pesun jälkeen kannattaa hieman venytellä pyyhettä haluttuun muotoon, mä ihan jopa pingotin sen kuivumaan muotoonsa, mutta se nyt lipsahti ehkä jo vähän kikkailun puolelle :)

-hanne

ESD ?

Vieläkin betonitöitä, bear with me! Nää vaan jotenkin tarttuu suhun, tai siis sä niihin. Miten sen nyt sitten ottaa. En todellakaan suosittele kenellekään näiden kokeilemista sitä ensimmäistä kertaa! Mutta nyt nämä betonihommat jää pakostakin hetkeksi tauolle, sillä mulla on nyt niin valtava määrä lankaa hamstrattuna, että meille pärähtää varmaan kohta joku 4D dokkariryhmä kuvaamaan dokumenttia himohamstraamisesta. Kämppä ainakin alkaa näyttää kaikkine lankapussukoineen samalta...4D: Tyttö, joka hukkui lankoihin?

Miksi E, S ja D, niin en tiedä. Nyt näiden tarkoitus on olla vaan, mutta tulipa tuossa hyllyyn asttelun aikana mieleen, että tuollaisesta saisi aika hauskan kirjatuenkin, jos kiiinnittäisi kirjaimen jotenkin näppärästi metallilevyyn. Miten, en tiedä. Voisin antaa tästä Jokelle pähkinän (tai betonin) purtavaksi. 

Materiaalit:

• Pahvisia kirjaimia. Omani ostin Näpsäkästä. Myös Sinelli myy vastaavia, mutta ne ovat hieman kapeampia ja korkeampia, mä pidin näistä Näpsäkän myymistä enemmän. Nämä ovat noin 15 cm korkeita ja 3 cm paksuja.
• Hienobetonia (+vettä), tarkempia ohjeita betonihommiin täällä
• Välineet kirjainten avaamiseen (mattopuukko, sakset)
• Vaselinia muotin voiteluun
• Ilmastointiteippiä muotin vahvistamiseen
• Rautalankaa, pihdit rautalangan muotoiluun

 

Ohje:

Viillä mattopuukolla varovasti kirjaimen takapuolelta tausta irti. Poista kirjaimen sisältä pahvinen tukirakenne ja viimeistele reunat vielä saksilla. Vahvista sitten kirjaimet (erityisesti kulmat) ilmastointiteipillä. Voitele muotit vaselinilla. Mulla karkasi tässä voitelussa vähän mopo käsistä, laitoin niin järkyttävän vaselin kerroksen, että se jätti betoniin uria ja lisäksi tarttui niiiin tiukasti valmiiseen kirjaimeen, että sain pestä jokaisen kirjaimen fairin ja karhunkielen kanssa viiteen kertaan. Ja vieläkin kirjaimiin jäi vähän vaselinia! Se näkyy erityisesti D -kirjaimessa tummentumana. Toivottavasti nuo vaalenee vielä kuivuessaan...

Kun muotit on valmisteltu, taittele rautalankaa kirjainten muotoon. Yleensä en oo harrastanut näitä betonitöiden tukemisia rautalangalla, mutta nyt ajattelin että se olisi tarpeen, nuo ovat sen verran ohkaisia kuitenkin. Kaada betonia muotteihin, avusta tarvittaessa kepillä tms. että betoni asettuu hyvin jokaiseen kulmaan ja kaarteeseen. Kun muotti on melkein täynnä, paina rautalankakirjain kevyesti betoniin muotin keskelle. Lisää vielä vähän betonia, niin että rautalanka jää kunnolla betonin sisään. Kun muotit on täynnä, kopistele kirjaimia huolellisesti ja useaan otteeseen, että kaikki ilmakuplat nousevat pintaan. Anna kirjainten kuivua pari päivää, sitten raottele muotin reunoja ja kopauta varovasti betonikirjain muotista. Mä sain kirjaimet ulos niin, että muotitkin säilyi ehjinä. Anna kuivaa vielä pari päivää. Lopuksi pese siis vielä vaselin pois.

Näistä tuli jännän rouheita, reunat murtui parista kohdin paljastaen tuollaisen vähän epätasaisemman pinnan. Ensin harmittelin sitä, mutta oikeastaan pidänkin noista tuollaisenaan.

Loppuun vielä tunnustusniputus. Olen saanut tunnustuksen Luovia hulluuskohtauksia,  Annukan aurinkoiset, Missä neuloimme kerran ja Riinan korutaivas -blogeilta, kiitos kiitos ystäväiset!

Yleensä olen vähän huonosti panostanut näihin tunnustuksiin, mieltä lämmittää tietenkin huomioiduksi tuleminen, mutta harvemmin tulee annettua niitä eteenpäin....Nyt kuitenkin panostin! Tai no, valitsin saaduista vain yhden tunnustuksen, mutta kuitenkin :)

Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
2. Anna tunnustus viidelle (5) suosikkiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it - lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin. 

Itse lisäisin tuohon, että kukin tunnustuksen saajista saapi toimia tunnustuksen jatkamisen suhteen parhaaksi katsomallaan tavalla. Nyt tuli vaan semmoinen fiilis että haluan tunnustuksen kautta nämä blogit tänään erityisellä lämmöllä mainita. 

Nämä viisi blogia valikoituivat siten, että kukin niistä on jollain erityisella tavalla sykähdyttänyt, ilahduttanut, koskettanut tai inspiroinut mua kuluneen parin viikon aikana :) Tietysti monet muutkin blogit ovat, mutta nämä nyt jotenkin erityisesti. Jokainen näistä on tutustumisen arvoinen!!

Kisustusta: 

Blogissa sisustetaan kahden kissan kera, ja ennen kaikkea kissojen ehdoilla. Ah, niin tuttua meille ja epäilemättä kaikille muillekin kissojen omistajille. Mm. viimeksi toissa päivänä meiltä siivottiin rakkaudella tehty kakkainstallaatio...Blogi hauska ja kirjoitettu niin taitavasti, että mut se ainakin koukutti saman tien.

Harmaata arkea: 

Harmaa arki ei ole ollenkaan niin harmaata kuin nimi antaisi olettaa. Käsityöt on kauniita ja erityisen taidokkaita, ja postaukset kirjoitettu rennolla, mukaansa tempaavalla otteella. Käsitöiden luomisen  ihanuutta, sekä myös sitä välillä vähän tuskaistakin puolta ;)

Pari ovea: 

Pari ovea -blogiin jäin lukijaksi heti ekalla visiitillä. Katjan ja Tytin blogi on visuaalisesti erittäin kaunis ja pitää sisällään niin sisustusta, käsitöitä että huippuja DIY oivalluksia! Mitä muuta sitä blogi voisi tarvita?

Susannan työhuone: 

Susannan työhuoneella saa seurata elämää vanhalla, upealla rautatieasemalla sekä rehellisesti kuvattua käsityöyrittäjän arkea. Tämän blogin myötä on kasvanut kovasti arvostus käsityöyrittäjiä kohtaan, se on aikas paljon muutakin kuin hyvän tuotteen keksimistä ja valmistamista. Mielenkiintoinen, rehellinen blogi!

Kupla: 

Kupla ei ole ilahduttanut pelkästään kuluneen parin viikon aikana, vaan oikeastaan joka postauksella. Tiina on yksi niitä blogaajia, jonka tapaisin kyllä erityisen miellelläni ihan tässä oikeassakin maailmassa, tällaisen blogin takana ei voi olla kuin erityisen mukava blogaaja :) Kauniin kodin suloisia ja rehellisiä juttuja, ei lainkaan liian vakavalla otteella kirjoitettuna.

-hanne

Kerällä

vihdoin vierailulla Kerässä! 

Kerä on tullut vastaan jo monessa blogissa, eikä ihme. Jotain mystisen suloista tuossa kaupungin ihanimmassa lankakaupassa on. Siis jotain muutakin, kuin niitä ihania lankoja. Me tehtiin Kerään Tampereelle nyt hyvin pikainen pysähdys matkalla Helsingistä Seinäjoelle, enkä harmikseni ehtinyt edes testaamaan Kerän kehuttuja nojatuoleja. Tyhjin käsin en kuitenkaan (tietenkään) lähtenyt, sepä olisikin ollut varsinainen yllätyskäänne, kun ottaa huomioon vuodenajan ja mun lankaholismin. Ja tietenkin sen, että lankoja löytyi vähän liiankin houkutteleva valikoima aina luottolangoista superextremeherkkulankoihin. Meinas ihan pienen neulojan päänuppi poksahtaa!

Mutta sainpas pidettyä itteni kasassa! Mulla oli nimittäin visio, ja suorastaan suunnitelma. Villatakki! Eikö kuullostakin tarkalle? Mä oon miettinyt tätä paljon! Langaksi tähän projektiin valikoitu Rowanin ihastuttava, ruosteenvärinen Creative Focus Worsted -lanka. Mä oon tästä langasta innoissani kuin pieni apina! Se on pehmeää, vahvaa ja sopivan paksua. Villaa, mausetettuna alpakalla. Ai että. Olin niin malttamaton, että piti samantien repäistä auki toinen silkkikääre (Kerässä todella pakataan langat silkkipaperiin!) ja lähteä tekemään mallitilkkua (jota en yleensä koskaan tee). Vääränkokoisilla puikoilla tietenkin, koska autossa ei sattunut olemaan mukana kuin vaan kahdet puikot. Että ihan valtavasti oli hyötyä siitä mallitilkusta...Mutta sainpas kokeilla!

Suunnitelmat ovat edelleen vähintäänkin epämääräiset ja epäilemättä hitaasti hahmottuvat, sillä kovin vähän villatakkeja neuloneelle villatakin neulominen ilman ohjetta lienee aavistuksen työläs pikku projekti. Mutta jos mä huutelen siitä täällä, niin sitten on ainakin pakko saada jotain aikaiseksikin. Niin että jos ei kuukauteen kuulu mitään, kysykää multa että mites se villatakki..??

Toiseksi langaksi tarttui mukaan liukuvärjätty Langyarns:n Sol Dégradé -puuvillalanka. Siitä syntyy ehkä tuubihuivi. Ainakin melkolähesvarmasti. Kutkuttelemaan mieleen jäi vielä viimehetkillä bongattu ihanan sävyinen sukkalanka ja herkulliset tweed -langat...Onneksi talvi on vasta tuloillaan!

No mutta, koko jutun pointtina oli, että Kerä oli ihana. Ens kerralla menen sinne kutimien, ja ennen kaikkea ajan kanssa. Voisin kokeilla kinuta kupposen kahvia, ja sitten vaan neuloaneuloaneuloaneuloa :)

-hanne

vadelmahuivi

Mikähän se on se mekanismi, mikä laukaisee aina syksyn tullen kauhean neulomisvimman? Oikein sellaisen sietämättömän argh-mun-on-pakko-neuloa-ihan-mitä-tahansa -fiiliksen. Onko se joku tietty geeni ehkä? Alkukantainen tarve suojautua tulevia talven viimoja vastaan? Onko joku joskus tutkinyt tätä? 

No, tämän syksyn vimma iski päälle parisen viikkoa sitten. Tuolloin saapui juuri sopivasti Titityyn verkkokaupasta paketti, jossa sain testiin BC Garn Lino pellavankaa ja Lanaknits:n Allhemp6 hamppulankaa. Varsin mukava juttu, koska mä oon lankojen kanssa välillä vähän huono kokeilemaan uusia materiaaleja. Erilaiset villalangat menee toki, ja puuvillatkin, mutta ainakin pellava ja hamppu on mennyt kyllä ihan ohi, bambukin on tullut tutuksi vain noissa rättitouhuissa, ja tekokuituja kohtaan mulla on varmaan vähän asennevammaa.

Lino Pellavalanka on tämmösen villalankaan tottuneen silkkisormiin (pah!) tietenkin karhean tuntuista, mutta neuloessa en sitten kuitenaan osannutkaan moittia langan karheutta ja jäykkyyttä. Neuleestakin tuli aika yllättävänkin laskeutuvaa ja pehmeää. Ja pellavahan on kait niitä materiaaleja, jotka vain pehmenee ja paranee käytössä? Hetken tuumailujen jälkeen päädyin tekemään Linosta pitsineuletuubihuivin. Nyt on jo sen verran viileämpää, että aamuisin haluaisi kaulaan vähän jotain, muttei kuitenkaan vielä ehkä villaa. Olisin halunnut tästä ehkä vielä aavistuksen korkeamman, mutta kyllä se noinkin käyttöön on päässyt. Ja värihän on tietenkin kaikkea muuta kuin vadelma, mutta jostain syystä se tuosta tuli mieleen, ja se siihen nyt sitten nimeksikin jäi.

Huivin pitsineulekuvio syntyi sillä ajatuksella, että halusin tehdä jonkinlaista pitsineuletta, mutta kuitenkin hyvin simppeliä sellaista. Kuviokerran piti olla niin yksinkertainen, että sitä voisi tehdä helposti telkkarin ääressä (tämä oli todella tärkeä kriteeri!). 

Vadelmahuivi [ohje]

Koko (pingotuksen jälkeen): 25cm x 140cm

Puikot: 3 1/2 pyöröpuikot
Lanka: BC Garn Lino, väri 12 (pinkki)

Menekki: 100g eli koko vyyhti

Huivi neulotaan suoraan tuubinmalliin, pyöräpuikoilla. Luo pyöräpuikoille (löyhästi) 200 silmukkaa. Aloita sitten kuvio alla olevan ohjeen mukaan.

KUVIO:
Yksi kuviokerta = 5 silmukkaa (yllä olevassa kuvassa nuoli on yhden kuviokerran päällä). Kuvio syntyy neulomalla vuorotellen kahta kierrosta:

1. krs: *Neulo 2 silmukkaa oikein, ota langankierto puikolle, nosta 1 s neulomatta, neulo 2 oikein yhteen ja nosta neulomatta nostettu silmukka yhteen neulottujen yli, ota langankierto puikolle.* Toista 39 kertaa, eli yhteensä kuvio toistuu 40 kertaa.

2. krs: *Neulo koko kierroksen ajan kaikki oikein. Langankiertoa neuloessa, avaa ensin kierre ja neulo silmukka/lenkki sitten vasta oikein.*

Toista näitä kahta kierrosta vuorotellen kunnes lanka loppuu, tai kunnes huivi on halutun korkuinen. Mun huivissa on yhteensä 56 kierrosta jos laskin oikein. Päättele silmukat (löyhästi). Kun huivi on valmis, kannattaa se ehdottommasti kastella ja pingottaa nuppineuloilla muotoonsa ja antaa kuivua näin kokonaan.

-hanne