PÄIVÄKOTIVAATTEITA + NOSH KIDS AW16/17

Päiväkodin alku lähenee, ja ihan kuin kotona oltaisiin tähän asti oltu ilman vaatteita, oli tietenkin nyt valtava tarve päiväkotivaatteiden ompeluun. Mutta housuista suurin osa oli kyllä ihan tosissaan jäämässä pieneksi ja eikä paitoja ole koskaan taaperolla liikaa. Niin ja lempilakkikin oli jäämässä pieneksi. Että ihan kokonaan tässä ei nyt ollut kyse vaan hermostuneen äidin terapeuttisesta toiminnasta. Mutta joo, ehkä vähän sitäkin.

Päiväkotivaatteiden ja äidin hermojen työstön mahdollisti NOSH tarjoamalla taas mahdollisuuden ennakkonäppituntuman ottamiseen syksyn lasten malliston uutuuskankaisiin. Mallistosta löytyi sekä tuttuja kuoseja ja materiaaleja uusissa väreissä että kokonaan uusia kuosia. Ja mähän sitten halusin tietenkin kokeilla vähän kaikkea.

Alaosia varten valkkailin kangasta, josta ei niin lika heti näkyisi ja joka kestäisi vähän vauhdikkaampaakin leikkiä. Mukaan tarttui siis vanhaa suosikkia, farkkucollegea navyna ja mustana. Ja sitten myös ehdottomasti taas pippuricollegea, johon kovasti mielistyin viime kevään kokeilussa. Havittelelin kuumeisesti sinivihreää pippuricollegea, mutta blogikollegat olivat vikkeläsormisempia klikkareita! Nappasin kuitenkin samaista väriä raitaisena. Ja sitten vielä vähän sinivihreää jerseytä. Ja Jokke tykästyi uuteen Myrsky -kuosiin, niin vielä sitäkin sinisenä joustocollegena. No nyt on!

Ja eikun työhön. Ompelupöydälle varasin nokkelana tyttönä vielä suikaleen puuvillanauhaa, jota ajattelin lisätä jokaisessa vaatteessa johonkin saumaan, niin saisin nimikoitua vaatteet. Suunnitelmissa oli tehdä perusvaatetta, pienin lisäyksin taas. Farkkucollegehousuissa on kaavassa pohjalla Ottobren Felaxed fit koossa 86, mutta tein aika paljon muutoksia: Kaventelin kaavaa, mustiin levensin taskuja ja poistin keskisauman, sinisiin taas tein vinovalesepaluksen. Pippuricollegehousuissa halusin kokeilla uusimman lasten Ottobrelehden 4/16 Sweat & Merino -housukaavaa, mutta se oli kyllä niin leveä mun makuun, että saumuroin reippaalla kädellä senttejä pois. Lisäsin raitahousuihin vielä taakse taskun sinisestä pippuricollegesta.

Myrskypaidan pidin simppelinä. Kaavana on tässäkin 4/2016 Ottobren kokeilu, Lil' Bear -kaava, joka osoittautui varsin kivaksi kaavaksi! Samoin kangas itse osoittautui aivan huipuksi! Joustocollege on laadultaan taattua Noshia ja kuosi toimii vaateessa paljon kivemmin kuin ajattelin! Kyllä se Jokke vaan aina tietää! Resorit on Noshin navyn väristä resoria omista varastoista. Toisen paidan taustalla on taas paljon muokkauksia. Tää on lisäksi vähän tämmönen Mainio apinointi, mutta ai että siitä tuli kiva! Olkoonkin, että valkoinen ei ole ehkä paras väri taaperon paitaan. 

Tarkoitus oli tehdä vielä pippuricollegestakin paita, kangashan on superylimega leveää, joten tuosta 50cm palasta saan housujen lisäksi tosiaan paidankin. Mutta meillä on kuitenkin koossa 86 jo useampikin paita valmiiksi ja osa 80 kokoisistakin mahtuu yhä, joten päätin nyt kuitenkin jättää loppukankaan vielä odottamaan. 

Ja lakki! Siitä tuli kerrassaan ihana! Kaavat piirtelin salaa viime kevään ja vähän viileämpien kesäpäivien aivan lempparihatusta. Alkuperäinen lakki on Punaisen Norsun ihana minilippis, joka on nyt jäämässä pieneksi. Suurentelin vähän kaavaa (korvalappusia vähän liikaakin...) ja hyvä tuli! Niin ja lakin kangas on myös tuota mustaa farkkucollegea.

Ai niin. Ja arvatkaa nuuten moneenko näihin kuudesta vaatekappaleesta muistin ommellessa lisätä sen nimikointia varten olevan kangassuikaleen? Yhteen. Huoh.

-hanne

VAUVALAHJAT ITSE TEHDEN

Multa pyydettiin tossa jokin aika sitten pientä kommentointia Kotivinkin vauvalahja -juttuun siitä, mikä tai millainen on mun mielestä hyvä itse tehty vauvalahja. Jäinkin miettimään, että aihetta voisi enemmänkin pyöritellä! Nämä on nyt mun ajatuksia ja kokemuksia aiheesta. Pyörittelin tätä postausta pitkään, mutta varmasti silti monta juttua on unohtunut! Musta oiskin hauska, jos tämä voisi olla sillä tavalla elävä postaus, että voisin muokata/täydentää juttuja, jos saan teiltä lisäkommentteja aiheeseen :)


YLEISIÄ HUOMIOITA JA VINKKIVIITOSIA

• Turvallisuus. Tätä ei voi liikaa korostaa, mutta maalaisjärki kantaa jo pitkälle. Tai oikeastaan perille. Ainakin nyt myrkkyvapaita materiaaleja ja kaikki mahdollisesti irtoavat osat tiuuuukasti kiinni.
• Perheen mieltymykset. Jos tiedät että perhe rakastaa mustan eri sävyjä tai vaihtoehtoisesti sateenkaaren kaikkia värejä yhtäkaikaa, niin onhan se kiva tehdä (ja saada) semmoista mikä sujahtaa kotiin helposti. Toisaalta taas.....
• ...Tee mitä tykkäät! Aika usein jos materiaalit, yhdistelmät on semmosia, että tekisi mieli itse pitää vaikka ne ylisöpöt sukat (oli vauvaa tai ei) niin lahja todennäköisesti osuu ja uppoaa!
• Yksilöllistä. No siis, itse tehtyhän on jo lähtökohtaisesti yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Mutta kun kirjoo vielä mukaan vaikka vauvan nimen tai työnimen, lauseen äidin lempilaulusta tai syntympäivän, tekee se lahjasta vielä omemman.
• Tee mahdollisuuksien pitkäikäistä. Varsinkin nopeasti pieneksi jäävissä vaatteissa! Bodeissa voi kokeilla laittaa tuplanepparit haaroihin, ja hihansuihin sekä housujen lahkeisiin käännettävät resorit.
• Tee monikäyttöistä. Esimerkiksi tuttinauha on kiva vauvavieminen, mutta kaikki vauvat ei vaan suostu tuttiin vaikka mitä temppuja tekisi. Meillä tuttinirsoilija lopetti tuttien käytön lopullisesti 6kk ikäisenä. Mutta jos tuttinauhasta tekeekin semmoisen että se toimii myös lelunauhana, niin se pääsee käyttöön kuitenkin.
• Erityistarpeet? Onko perheessä vaikkapa villa-allergiaa tai vauva pikkuruisen pieni keskonen? Kun ite tekee, voi materiaaleja ja kokoa yms. vähän fiksata sopivimmiksi.
• Pesu ennen. Mä olin ekan vuoden aikana aika tarkka että käytän hajusteettomia pesuaineita. Ja kun kerran ostin kirpparilta vaatteen joka oli pesty voimakkaasti hajustetulla pesuaineella, ni mä yllätyin kuinka pitkään se voimakas tuoksu säilyi. Jos siis mahdollista, niin varmempi on tehdä mahdolliset esipesut ilman tuoksuja tai ainakin mahd. vähin tuoksuin.
• Pesu jälkeen. Vauvajutut on toisinaan kuorutettu parsakaalilla, puklulla ja/tai kakalla. Ei oo huono homma jos lahjuksen voi nakata huoletta pesukoneeseen. Esim. villalangoista löytyy usein myös ne superwash vaihtoehdot. Ja jos viemisen sitten tosiaan voi nakata koneeseen, on se hyvä kertoa, ettei äiti turhaan käsin hinkkaa pesukoneen kestävästä nutusta tahroja.
• Turhake vs. hyödyke. Tää on vähän kaksipiippuinen juttu. Toiset esimerkiksi vannoo imetystyyjen ja vaunuverhojen nimeen, toisilla ne jää keräämään pölyä. Mutta usein jos on kyse ekasta lapsesta, ei ehkä voi etukäteen tietää onko joku juttu tarpeellinen. Turhalta tuntuva juttu voikin olla ihan arjen pelastaja. Tai sitten ei. Mutta siis, jos pelkäät että lahja jää käyttämättömäksi, tee joku takuuvarma. Mä esimerkiksi tiedän tasan yhden ihmisen joka ei käytä harsoja, enkä ketään joka ei käytä bodeja tai villasukkia. Toisaalta vähän erikoisempi lahja voi olla perheelle todella mieleenjäävä ja sellainen mikä olisi muuten jäänyt hankkimatta.
• Imetys ja kestovaippailu. Kaikki äidit ei imetä, ja joskus imetykseen liittyy raskaskin imetyspettymys. Silloin esimerkiksi kestoliivinsuojat on aika hutilahja. Kaikki perheet ei myöskään kestovaippaile, esim. minä en oo koskaan saanut sitä kokeiltua, joten äitiyspakkauksen kestovaippakin on jäänyt laatikkoon. Jos mahdollista, niin tee siis vähän salapoliisityötä ennen tällaisia lahjoja.
• "Tää on vaan tämmönen pieni ja arkinen juttu". Juuri se voi olla se paras lahja! Vauvatarvikeet on toisinaan aika tilaa vieviä ja niitähän kertyy! Pienet jutut on helppo ottaa vastaan ja jos vieminen on tarkoitettu ihan perusarkeen, on se todennäköisesti myös erittäin hyödyllinen ja käyttöön tuleva lahja. Esim nyt vaikka tutti-/lelunauha on vaan usein pieni ja arkinen, mutta ah niin näppärä! 

 

Jaoin nyt mieleen tulleet lahjat neljään ryhmään (ja olipa muuten vaikea miettiä järkevää jakoa!) : Tarvikkeet, lelut, vaatteet ja äidille. En nyt kommentoinut jokaista lahjaa erikseen, vaan ryhmää yhtenä kokonaisuutena. Listasin myös lahjojen perään linkin tai parikin ohjeeseen/inspiskuvaan ko. lahjaan liittyen. Näitä suosittelen lämmöllä googlaamaan lisääkin, netti on pullollaan ihastuttavia ideoita ja ohjeita!

 
TARVIKKEET 

- Tuttinauhat/lelunauha Eilen tein

- Ruokalappu  Kolmen karuselli 

- Hihallinen ruokapaita Sanna tekee ja purkaa 

- Kuolalappu LaRa LiL

- Huppupyyhe No home without you

- Harsot mun tekemiä

- Torkkupeitto/köllöttelypeitto Novita

- Neuvolakortin kannet Villapata kiehuu

- Toukkapussi Simpsukka 

- Kestovaipat Eräs perhe

- Villavaippahousut Siskoneule

- TrippTrapp syöttötuolin pehmusteet  Ruttuja  

- Vaunukuppiteline Hupsistarallaa 

- Pinnasängyn pehmusteet  Pillkeitä

- Vaunuverho Villa&Villa
- Babynest Unelmallinen
- Kaukalopussi Yksi pieni käsityöblogi

Tämä on ehkä mun suosikki ryhmän! Monet näistä on nimittäin sellaisia vauvaviemisiä/-tarvikkeita, joita ei kaupasta saa ehkä lainkaan tai sitten monen monta rahaa pulittamalla. Toisaalta monet on myös sellaisia, että näitä ei periaatteessa tarvi kuin yhden. Siis että jos perheellä on jo kaukalopussi, ei välttämättä toista tarvitse. Tämä ryhmä sisältää paljon myös näitä vähän kiistanalaisia vauvatarvikkeita, esimerkiksi vaunuverho on sellainen, että osa ei ymmärrä sen käyttöä lainkaan, ja osa (kuten minä) kokee sen taas aivan supernäppäräksi. Varmimpia hittilahjoja tästä ryhmästä lienee listan alkupään tarvikkeet, sillä voin melkein luvata että kaikki vauvat ainakin jossain vaiheessa syö (sotkuisesti) ja kuolaa. Toisaalta loppupään vähän suuritöisemmät ja harvinaisemmat vauvaviemiset voivat olla juuri niitä juttuja, joita perhe ei olisi tullut itse hankkineeksi.

LELUT                               

- Helistin Lauramainen

- Rapinalelu Eilen tein 

- Pehmolelu No home without you

- Pehmokirja  Ripaus tunnelmaa (vähän isommalle lapselle)

- Mobile Pilkkeitä

- Uniriepu Janitan kätösistä 

- Leikkimatto Lähiömutsi

- Lelukaari Koko[koti]ko

- Keinu Pinjacolada (myös vähän isommalle lapselle)

Lelut on semmoisia vauvaviemisiä, joita on ainakin mun mielestä ihana saada ja vähintäänkin yhtä ihana tehdä. Niitä tehdessä turvallisuustekijät on vain otettava erityisen tarkasti huomioon. Kaupan lelujahan vahditaan monin lakipykälin, joten voisin ajatella että joitakin tuoreita vanhempia jännittää antaa itsetehtyjä leluja vauvan riepoteltavaksi. Mä oonkin saattanut vielä sitten erikseen antaessa mainita vanhemmille esim. että nää on kiinni sitten tulpaompeleella kiinni. Myös helppo pestävyys on plussaa!

Muuten sitten leluista sanoisin että ihan pienet palleroisethan rakastaa kontrasteja ja selkeitä muotoja. Mun mielestä Onni ja Ilonan TSI-katsekangas onkin aivan hittimateriaali tuollaisen alle 6kk leluihin! Leluja tehdessä voi hyödyntää kirppareiden vanhoja leluja, joista voi irrotella esim. vinkuvia, kiliseviä tai soivia elementtejä piiloteltaviksi lelujen sisään. Kirppareilla pyörii myös varsin pikkurahalla noita lelukaari/leikkimattohökötyksiä, jotka ovat, no, ei niin esteettisesti miellyttäviä mutta ah niin hyödyllisiä! Niin tommosen vanhan kaaren kun jaksaa päällystää uudelleen, voi saada oikein vuoden hittilahjan aikaiseksi!

VAATTEET                        

- Body Tosimummo (kuvat ei valitettavasti näy), Miinullekko (bodyn kääntöhihan teko)

- Housut Muita ihania Eilen tein

- Pipo No home without you  Kangaskapina

- Myssy Novita

- Tumput Piipertäjät

- Villasukat Taito etelä-pohjanmaa

- Villatakki Lankava  Ravelry/Linden Down

- Villahaalari TeeTee Drops Design

- Unipussi Kotikutoista 

- Neulemakuupussi Drops Design
- Tossut Irinka itseteossa

Tässäpä kohtalaisen varma vauvalahjaryhmä. Kuitenkin kaikkia lapsia puetaan, väittäisin! Toki vanhemmilla voi olla aika tarkka maku ja tyylikin vauvan vaatteiden suhteen, mutta kyllä itsetehty vaate on kuitenkin jotenkin niin rakkautta täynnä, että uskoisin ja toivoisin, että ne ei jää pyörimään kaappiin käyttämättä! Kuoseista ja väreistä muuten ehkä sen verran, että kannustan kovasti rohkeuteen! No, toki jos on tiedossa että perhe haluaa ehdottomasti pojalleen vain "poikavärejä" niin eikai siinä sitten, mutta muuten ei kannata liiaksi miettiä että onko joku liian "tyttömäinen" tai "poikamainen".  

Muuten vaatteista sanoisin että ihan pikkuruisen kanssa kääntöhihat on erihyvä, monet vannoo myös kietaisubodien nimeen (mä en oppinut niitä koskaan käyttämään). Pääntien helppo pukeminen (= joku nepparisysteemi tai kirjekuoripääntie) on hieno homma! Neuloessa suosittelisin langaksi jotain mielellään konepestävää lankaa, mutta suosisin ennen kaikkea luonnonkuituja ja mahdollisimman pehmeää ja kutittamatonta materiaalia.

ÄIDILLE                            

- Imetystyyny Tilduliinu

- Kestoliivinsuojat VillaKiana

- Imetys-/kantoliinailukoru Pieniä hetkiä

Mites nämä mun äidille suunnatut lahjat liittyykin nyt vain imetykseen! Vinkatkaa muitakin viemisiä äidille ja tietty vaikka isällekin! Mutta näistä esimerkeistä sen verran, että kestoliivinsuojat oli ainakin mulla kultaakin kalliimpi apu, kun ne kaupan kauheat läpyskät jotenkin vain liimautui kiinni ja/tai falskasi. Itselleni tein liivinsuojia kunnon imuilla (kaksi kerrosta bambufroteeta, ihoa vasten aina kuivan tuntuinen coomax ja ulkokerros kosteutta pitävää PUL -kangasta). Imetystyynyn päällisen olisi myös hyvä olla helposti pestävissä koska sitä maitoa voip olla alkuun siellä ja täällä. Imetyskoru on varmasti mainio lahja myös kantoliinailua tai -reppuilua harrastavalle!

*****

Tämmöistä listaa sain nyt tehtyä! Kommentoikaa jos tulee mieleen jotain :)

-hanne

SUOJAKUORTEN JÄÄHYVÄISASU

Mä oon ehkä aiemminkin maininnut, että mä oon niitä ihmisiä (onhan meitä?), jotka toisinaan silittää tavaroita hyvästiksi ja kiittää lempivaatteitaan ennen kuin pistää ne kiertoon. Ja kun niinkin henkilökohtainen tavara, kuin entinen hyvin palvellut iphone suojakuorineen lähti seuraavalle käyttäjälle, saatoin jopa vähän halatakkin. Siis ihan pikasesti vaan. Ei kyyneleitä. Suojakuoretkin oli tässä tapauksessa vähän, no, normaalisuojakuoria läheisemmät, kun ne olivat ne ristipistokuoret joihin kirjoin ruusun neljä vuotta sitten "väliaikaiseksi kuvaksi". Ja sen samaisen ruusunhan mä siitä nyt purin.

Mutta siis! Nyt kun puhelin suojakuorineen matkasi siis kaverini perheelle, kirjoin suojakuoriin uuden kuvan jonka veikkasin sopivan vähän paremmin uuden omistajansa, kolmasluokkalaisen pojan, makuun. Ja kun kerta tein kaaviot, niin ajattelin että laitan ne nyt tännekin. 

Mulla oli kirjontamalliksi nuo kaksi vaihtoehtoa,  mutta en osannut sanoa olisko tuo valosapeli ollut riittävän tunnistettava, joten päädyin tekstiin. Nuo kirjontamallit on nyt siis tehty vain kuvankäsittelyohjelmalla, eikä ruudukkokaan näy näköjään aivan kunnolla. Mutta jos joku just nyt sattumalta etsii tuon kokoista Darth Vaderin kuvaa kirjottavaksi, niin ehkä tästä on jotain apua.

Ja ai että muuten rassaa, että kirjoin tuon Darth Vaderin aavistuksen liian vasempaan reunaan! Argh! No, mieluinen se kuitenkin kuulemma oli!

-hanne