pastellitaivas Snurre

Luin Sort of pink -blogista Hietalahden torin laidalle avatusta käsityöliikkeestä, Snurresta, ja vähän myöhemmin myös ystäväni kehotti käymään siellä. Eilen sitten suuntasin nokkani Hietalahden torille, valmiina kohti uusia virkkuutaistoja. Eikä jää muuten viimeiseksi kerraksi! Mä en oo ikinämissäänmilloinkaan nähnyt sellaista väriskaalaa matonkuteissa kuin Snurressa! Erityisesti viehätti nuo pastelli- ja karkkivärit, yllättäen, nehän ei nyt oo yhtään muotia ;) Pienempiä projekteja ajatellen on näppärää että kuteita saa vyyhtien lisäksi myös kerinä, sillä monet duunailee nyt varmaan erinäisiä pikkukoreja ja pussukoita, joihin ei välttämättä tarvita sitä koko kilon vyyhtiä. Kuteiden lisäksi Snurresta löytyi tarvikkeita, lankoja ja ystävällinen palvelu. 

Mulle lähti mukaan nyt kolmisen kiloa tuollaista vaaleanpunaista kudetta sekä bambukoukku nro 8, jos se vaikka kestäisi paremmin kuin muovipuikot. Pitää pian raahailla myös tuo mun luottomakutuomari Jokke kyseiseen liikkeeseen, sillä sekä keittiö että vessa kaipaisivat kipeästi mattoa ja taannoisista tuskailuista viisastuneena en kyllä enää yksin yritä tehdä päätöksiä siitä, mikä väri olis kiva.

EDIT: tsori, mulla oli mennyt paikkojen nimet sekaisin. Snurre on siis Hietalahden torin tuntumassa.

-hanne

ei mennyt niinkuin...

Helou! Vierähtikin viikon mittaiseksi tämä mun "parin päivän hengähdys" hääpostausputken jälkeen. Mutta mulla on selitykseni!

 

Ensinäkin, kaunis ilma ja terassi! 

Toiseksi, päätöksen vaikeus (= monta reissua lankamaailmaan) 

Kolmanneksi, joskus suunnitelma ei vaan...noh, näytä siltä miltä pitäisi

  Neljänneksi, katso kuva alla

Tässä tapauksessa mua hidasti kuitenkin erityisesti selitys nro kolme. Tarkoituksena oli siis virkata matonkuteesta kirjovirkkaamalla uusi kori/koppa kissoille. Aloitin ensin tekemään kolmioita, purin, sitten mietin pystyraitaa, sitten kokeilin eri värejä ja lopulta päätin vaan tehdä ja tein tämän. Lopputulos taitaa valitettavasti päätyä varakoriksi jonnekin. Se ei nyt vaan oikein miellytä. Kun aloin suunnittelemaan tuota, Jokke kysyi että miksen tee vaan yksiväristä. NO kun mä HALUAN kokeilla KIRJOVIRKKAUSTA. Nyt meen sitten kiltisti hakemaan ne yksiväriset kuteet. Olis taas pitäny kuunnella. No, mutta tulipa kokeiltua tämäkin.

Kirjovirkkaus

Tämä oli mulle tosiaan uusi juttu, ootteko kokeilleet? Esim. hakusanoilla tapestry croching löytyy varsin hauskoja juttuja. Ja yllättävän hyvin tuo toimi matonkuteellakin. Kirjovirkkaamalla tuotoksesta tulee myös huomattavasti tavallista virkkausta paksumpaa ja jämäkämpää, mikä on tietenkin hyvä tuollaisessa korissa. Matonkuteita käyttäessä päänvaivaa tuottaa kuitenkin trikookuteen epätasalaatuisuus. Sen vuoksi "sisällä" kulkevat värit pilkottelee välillä tuolta silmukoiden välistä ja lisäksi korin reunat pyrki välillä kiristelemään ja kupruilemaan paksuuden vaihtelun vuoksi...huoh. Pettymyksistä huolimatta, tässä lyhyesti kirjovirkkauksesta.

Ai niin. Erittäin hyvä matonkuteesta virkattavan korin ohje löytyy Kauhavan Kangas-aitan sivuilta, täältä. Mä käytin tässä työssä koukkua nro 7 että silmukoista tulisi tiiviimpiä ja ne peittäisi paremmin sisällä kulkevat värit.

Perusajatus on siis että kaikki käytettävät värit kulkevat koko ajan mukana (reunan päällä/vieressä), ja ne virkataan piiloon kiinteiden silmukoiden sisään. Kirjovirkkaus tapahtuu siis lähes aina vain kiinteillä silmukoilla, jostain luin että voisi käyttää myös puolipylväitä. Mä virkkasin silleen että käytössä olevan värin kude kulki etusormen ja keskisormen välistä, kaksi muuta lankaa taas peukalohangassa.

Värin vaihtaminen tapahtuu, kun kiinteä silmukka on "puolessa välissä", eli koukulla on kaksi silmukkaa. Tässä kohdin koukataankin mukaan vanhan värin sijaan uusi väri, ja vedetään se silmukoiden läpi. Näin väri vaihtuu selkeärajaisesti.

Lisää ohjeita löytyy vaikkapa käsityönurkasta, täältä.
Vaikka tämä projekti ei nyt mennyt ihan niinkuin piti, niin kirjovirkkaus sinänsä oli mielenkiintoista. Ja hei, ei varmaankaan voi olla uskottava käsityöblogaaja, jos ei ainakin kerran tee postausta työstä joka ei mennyt niin kuin siellä, missä ne aina onnistuu?

-hanne

meidän DIY häät [10/10: vieraskirja]

Viimeistä viedään!

DIY vieraskirja häihin

Miksi/mihin:

Vieraskirjan teko (tulostus) jäi meillä kirjaimellisesti viimeiseen iltaan, kun suunnitelma photoboothista hylättiin viime metreillä. Halusin kuitenkin jonkin muun vieraskirjan, kuin ihan vaan kirjan...Itse oon ainakin onneton keksimään nopeasti mitään muuta kirjoitettavaa kuin vain oman nimeni, jos seuraava kirjoittaja seisoo jo oven selän takana odottamassa...Ja mulla on vielä niin ruma nimmarikin! Ajattelin, että meillä olisi kuitenkin paljon vieraita joilla olisi muutakin sanottavaa, jos he vain saisivat ajan ja paikan mihin sen sanoa. 

Määrä/materiaalit/miten:

Viime hetkillä päätettiin, että Jokke tekisi pöytiin saman tyyppiset "vastauskortit", kuin mitkä meidän kutsuissa oli mukana RSVP -kortteina. Kortit sijoitettiin pöytiin ihan vaan nipuiksi ja viereen kyniä lasipurkkiin. Joken mielestä kynien olisi pitänyt olla järjestään klassisia bic-kyniä tai jotain hienoja lyijykyniä, mutta valitettavasti näitä ei tähään hätään enää saatu. Isän kynäkokoelma sai kelvata.

Sovitusti seremoniamestarit mainostivat sitten muutamaan otteeseen päivän aikana, että kaikki kirjoittaisivat edes nimensä korttiin. Ei ollut väliä kirjoittaako jokainen oman kortin vai koko perhe samaan korttiin, pääasia että johonkin sen nimensä pistäisi. Juhlapaikalla oli myös palautuspaikka korteille (vanha maitohinkki). 

Ja voi että millaisia kortteja me saatiin!
Me saatiin mitä mielikuvituksellisimpia toivotuksia ja onnitteluja, mm. toivottiin ettei meitä ammutta ja että meidän edes mennyt koira nousisi kuolleista(!), paljon toivoteltiin myös rahaa ja lapsia, sitten oli piirustuksia, runoja, sitaatteja, kommentteja juhlista ja jopa tiukka arvostelu kakkubuffetin kakuista. Tottakai joukossa oli niitäkin kortteja, joissa oli vain nimet ja rastit toivotusruuduissa, mutta yllättävän monet olivat innostuneet tuhertelemaan koko kortin täyteen...no, ties mitä! Ja palautuspisteestä huolimatta muutamat vieraat olivat napanneet kortin mukaansa ja saimme niitä sitten hiljalleen postitse pitkin syksyä, viimeisin tuli jouluna.

Tämä oli loppujen lopuksi ehkä jopa yksi onnistuneimmista jutuista meidän häissä. On mukavaan että käteen jäi konkreettisesti jotain näin hauskaa vierailta! Kortti ja sen visuaalinen ilme on siis kokonaan Joken käsialaa.

 kuva: Ne-Na, Likainen parketti

Ja se olis sitten siinä!!

Vieraskirja päättää tämän hääpostausputken.Vielä tosiaan jäi esittelemättä meidän överit paikkamerkit ja kiitoskortit, jälkimmäiset siksi kun ne ovat edelleen tekemättä. Huoh. Mutta ehkä vielä joskus. 

Hirveesti me (ja joukko sukulaisia ja ystäviä) duunailtiin meidän häiden eteen, ja monet kysyikin että oliko kaikki todella sen yhden päivän arvoista. No täytyy kyllä sanoa, että ei se sen yhden päivän arvoista ollut, mutta mä en ainakaan tehnyt tätä missään välissä pelkästään hääpäivän takia. Eikä näin isoa työmäärää ehkä kannatakaan ajatella tekevänsä "vain" häiden takia. Meille (okei, erityisesti mulle :) häiden järjestämisestä tuli sellainen puolen vuoden tiivis ja hauska harrastus, me valittiin että me hoidetaan tämä tälleen pitkän kaavan kautta ja otetaan irti siitä muutakin kuin avioliitto (ja tietty hyvät bileet).  Tämä suunnitteleminen, rakentaminen, maalaaminen, askartelu, ompeleminen ja kaikki muu näpertely olikin yhtä mieleenpainuvaa kuin sitten se itse päivä.

Nyt henkäisen pari päivää, sitten taas palajan hieman tavallisempiin aiheisiin.

Iso kiitos kaikille mukana roikkuneille sekä kommenttinsa jättäneille!

Teitä on ollut joka päivä ihan tosi paljon ja hirmuisesti on tullut myös uusia mukaan. Toivottavasti pysytte mukana edelleenkin!

-hanne

meidän DIY häät [9/10: opastekyltit]

 kuvat: Ne-Na, Likainen parketti

DIY opastekyltit

Miksi/mihin:
Matka kirkolta hääpaikalle on vain noin 1km ja vieraista ehkäpä 85% oli käynyt meillä aikaisemmin vähintään kerran. Monet paljon useamminkin. Eli tavallaan opasteita ei olisi ehkä tarvinnut lainkaan...Mutta kun morsian halusi :) 

Matkan lyhkäisyyden ja tutuuden vuoksi me ei koettu kuitenkaan tarpeelliseksi kirjoitella kyltteihin H <3 J juttuja. Kolmesta kyltistä ensimmäisessä luki "tännepäin", seuraavassa "tuonne" ja viimeisessä "täällä". Ja tuon viimeisen "täällä" kyltin päällä luki siis myös "häät", jos jollekin oli asia oli jäänyt vielä epäselväksi. Juhlapaikan pihalla seisoi sitten isompi tienviitta vähän suuntaa antamaan. Ja kyllä, meillä oli myös puskapissipaikka. Se oli hieno, isä rakensi sinne oikein kulkureitit, aidat ja kaikki.

Materiaalit/määrä:

• Vanhaa lautaa
• Maalia

Miten:
Nämä syntyi melko helposti, kun sattui rakentamaan häitä keskellä lakeuden latomaisemia ja entisellä lypsykarjatilalla. Me käytiinkin repäisemässä parit lahot laudat irti purkua odottavan ladon seinästä. Isä kaivoi vielä esiin vanhan heinäseipään (tuo ison kyltinrykelmän paaluksi) sekä kolme vanhan aitapaalua opastekylttejä varten.

Kyltit olivat itsessään jo ihan sievät, mutta me koristeltiin paria niistä vielä kukkalasipullolla. Myös kynttilälyhdyt olisivat varmasti toimineet jos olisi ollut hämärämpää. Kaaso maalasin kyltteihin tekstit, maalina käytettiin jotain vaan varastosta löytynyttä, valkoista huonekalumaalia.

-hanne

meidän DIY häät [8/10: purkkivalaisin]

DIY purkkivalaisin

Miksi/mihin:

Meidän häät jakautui kahteen tilaan. Toinen, isompi tila oli ladossa, joka näkyy myös täällä. Siellä siis syötiin, vedettiin ohjelmat, hypittiin bändin soittaessa ja tietenkin tanssittiin. Pitää vilauttaa vielä yksi kuva, kun tässä on niin kiva tunnelma :)

kuva: Ne-Na, Likainen parketti

Toisena tilana meillä oli ladon vieressä oleva vanha kuivaaja, sympaattinen pienempi rakennus. "Bar Kuivaaja" avattiin illemmalla, ja sieltä löytyi baari, karkkibuffetti sekä sohvia ja pöytiä vapaata oleskelua varten. Kuivaajan valaisemiseksi Jokke (jälleen) naputteli näppärästi kuusi valaisinta litran hillopurkeista, tulevan vaimonsa suureksi riemuksi.

kuva: Ne-Na, Likainen parketti

Määrä/materiaalit:

• Kannellinen purkki (kannen pitää kiertyä napakasti paikalleen). Meidän omat oli ostettu ihan vaan Prismasta
• Lampunpidin ja siihen sopiva lamppu
• Työvälineinä pora, jossa on metalliporanterä(t) sekä jonkinlainen puristinsysteemmi, millä purkin kannen saa pysymään napakasti paikallaan poraamisen ajan

Miten:

Purkin kanteen tarvitaan isompi reikä jonka läpi laitetaan lampunpidin, sekä muutamia pienempiä reikiä ilmanvaitumista varten. Ison reiän on oltava niin iso että lampunpitimen johtoon kiinnittyvä osa mahtuu juuri ja juuri reiästä läpi, mutta niin pieni että lampunpitimen irti ruuvattava suojakaulus osio taas ei mahdu. Jos reikä jää niin isoksi että suojakaulus sujahtaakin sen läpi, pääsee koko purkkiosuus putoamaan. Lampunpitimen osien kiertäminen yhteen kannattalee siis koko purkkia. Mittaa siis tarvittavan reiän koko tarkasti. Ilmanvaihtoaukkojen koolla ei tietenkään ole väliä, mutta ne ovat ehdottoman tärkeitä, sillä ilman kannen "henkireikiä" lamppu kuumeenee liikaa lasipurkin sisällä.

Kiinnitä purkin kansi hyvin paikalle esim. puristimilla. Jos kantta yrittää pitää käsin paikoillaan poraamisen aikana, se lähtee hyvin nopeasti pyörimään terän mukana. Jokke teki reiät poraamalla kanteen siis suoraan oikean kokoisilla poranterillä.

Kuva yllä. Kun reiät on porattu, kierrä lampunpidikkeestä suojakaulus irti. Pujota lampunpitimen johto-osio purkin kannen ison reijän läpi, ja ruuvaa sitten suojakaulus takaisin napakasti paikalleen. Varmista että osat ovat tiukasti yhdessä ja puristavat samalla purkinkannen väliinsä.

Kuva yllä. Ruuvaa lamppu paikalleen. Kierrä sitten purkki kanteen kiinni. Tarkista että purkki asettuu hyvin kierteisiin ja että kansi kiertyy paikoilleen mahdollisimman tiukalle.

-hanne

meidän DIY häät [7/10: hiuskoriste]

 

DIY hiuskoriste häihin

Mihin/miksi:

En halunnut huntua, mutta jotain kuitenkin. Jotain pientä ja simppeliä. Etsystä löytyi monta hienoa pantaa ja nauhaa, mutta päädyin kuitenkin näpertelemään sellaisen itse. Valmiin pannan/nauhan kanssa mietin vielä pitkään, että olenko siihen tyytyväinen...se sai mun mielestä näyttää siltä että se on itse tehty, mutta ei siltä että se on itse kyhätty. Tämä kyhäysfiilis tuli varmaan siitä kun tämä(kin) tuli näperreltyä Ilosaarirockin leirintäalueella, kännykän valossa. Tosi protason työskentelyä! Käytössä hiuskoriste oli kuitenkin sitten ihan tosi kiva ja juuri sellainen kuin pitikin. Se vilahtaa myös yhdessä aikaisemmassakin postauksessa.

kuva: Ne-Na, Likainen parketti

Määrä/materiaalit:

• Ohutta, korutöihin sopivaa rautalankaa
• Lasihelmiä
• Satiininauhaa

Miten:
Leikkaa piiiitkä pätkä rautalankaa. Pujota rautalankaan 9 helmeä ja vie helmet rautalangan keskikohtaan. Ota sitten 1 helmi ja pujota rautalangan päät helmen läpi ristiin (katso yllä oleva kuva). Kiristä niin, että helmi painuu tiukasti 9 ensin pujotetun helmen yläpuolelle. Varmista, että rautalangan päät ovat about yhtä pitkät. Pujota molempiin rautalankoihin 8 helmeä. Pujota sitten taas rautalangat ristiin yhden helmen läpi, kiristä. Sitten taas 8 helmeä molempiin rautalankoihin, 1 kiristyshelmi jne. Jatka kunnes nauha on sopivan pituinen. Mun nauha oli noin 47cm pitkä. Päättele rautalangan päät pujottelemalla rautalankoja jonkin verran takaisin päin helmien sisällä ja kierrä vielä lankoja toisiinsa. Katkaise rautalangat ja pujota päät helmien sisään ettei ne jää törröttelemään. Pujota aloitus ja lopetus lenkkien läpi satiininauha. Muotoile vielä helmilenkkejä sen mukaan, haluatko niistä pyöreämpiä vai kapeampia.

-hanne

meidän DIY häät [6/10: kukka-asetelmat]

 kuvat: Ne-Na, Likainen parketti

Kukka-asetelmat

Miksi/mihin:

Mä en ollut halukas laittamaan ihan kauheasti rahaa häiden kukka-asetelmiin, vaikka toisaalta halusin paljon kukkia vähän sinne tänne. Ristiriitaista. Lisäksi me jouduttiin, valitettavasti, hommaamaan ruokatarjoilua varten teltta. Ei mikään kaunein ratkaisu, mutta pakon edessä...En keksinyt mitään muuta tapaa edes vähän kaunistaa sitä, kuin kukat. Törmäsin näihin tällaisiin kukka-astelmiin (taas) Green Wedding Shoes -sivustolla. Nättiä, simppeliä ja edullista. Ja vielä edullisemmin pääsee, kun kasvattaa kukkia mahdollisimman paljon itse ja hakee sitten vaan nipun erilaisia leikkokukkia kukkakaupasta lisäksi.

Materiaalit/määrä:

• Paaaaljon pulloja. Kolua mummon kaapit, ulkovaraston ylähyllyt, kierrätyskeskukset, äidin mehupullovarastot,  laita mies juomaan paljon Froosh smoothieta, juo itse monta pientä punkkupulloa ja pyydä kaasoa toistamaan nämä.
• Tukevaa narua, me käytettiin juuttinarua
• kukkiakukkiakukkia

Miten:

Vinkkinä, että katosta roikkumaan ripustettavina pulloina ei kannata käyttää yli puolen litran pulloja. Pullon plus veden painosta tulee muuten helposti pienehkö turvallisuusriski. Roikkuvissa pulloissa olisi myös hyvä olla kunnon porrastus kaulassa ja naru kannattaa köyttää, solmia, köyttää, solmia ja köyttää, solmia moneen kertaan. Meidän roikkuvat pullot roikkuivat siis teltan katosta, ruokapöydän yläpuolella.

kuva: Ne-Na, Likainen parketti

Hei muuten vielä.
Eilen tein sai eilen SADANNEN google käyttäjäraati -lukijansa. Niin hienoa! Mä ajattelin joskus jouluna että jos joskus tulee 100 lukijaa täyteen, niin voisin pistää vaikka jonkun pienen arvonnan käyntiin. Mutta tämä kävi niin äkkiä! Kesken postausputken ja kaikkea. Mutta tämä satasen täyttyminen on kuitenkin lämmöllä noteerattu ja syvälle mieleen ja mietintään painettu. Kiva että olette liittyneet mukaan! Ja yhtälailla lämmin hei hei myös teille, jotka seuraatte näitä touhuja Bloglovinin, Blogilistan, Facebookin tai vaikkapa kirjanmerkkien kautta (niin mä seuraan blogit. Old school, I know). Hienoa että tulette. Jee te!

-hanne

meidän DIY häät [5/10: keksiteline kahvikupeista]

kuvat: Ne-Na, Likainen parketti

DIY keksiteline

Miksi/mihin:

Oho, ollaan jo puolessa välissä postausputkea!

Näitä DIY keksitelineitä löytyy ympäri nettiä. Nyt näissä käytetään paljon esim. spray -maalattuja kynttilänjalkoja ja ne on kyllä ihan superhienoja. Mä googlailin näitä joskus vuosi sitten kun veljen vaimo vihjasi tästä ideasta. Silloin vielä vastaan tuli lähinnä vain tällaisia kahvikupeista tehtyjä kokonaisuuksia ja teinkin keväällä pari keksitelinettä just tälla tavalla. 

Ne-Na linkkaili mulle sitten vähän myöhemmin vielä kuvan missä oli käytetty just kynttilänjalkaa ja tuollaisia vanhoja alpakka -tarjottimia, ja oli yllättäen pakko tehdä vielä yksi :) En kuitenkaan löytänytkään hetihetipianpianNYT! sopivaa kynnilänjalkaa vaan käytin tuollaista shamppanjalasia vai mikä nyt onkaan. Keräsin kyllä sitten vielä vähän myöhemmin kauheat kasat kynttilänjalkoja ja lisää noita alpakkalautasia, mutta sitten oltiin jo niin lähellä häitä etten enää ehtinyt liimailemaan näitä telineeksi asti. Kolme sai nyt siis riittää. Ehkä mä väännän vielä joskus niistä lopuista jotain..

Määrä/materiaalit:

• Tasoiksi vanhoja keraamisia lautasia, alpakkalautasia/-tarjottimia yms.
• Jaloiksi kahvikuppeja, jalallisia laseja, kynttilänjalkoja yms yms.
• HYVÄÄ liimaa. Mä käytin näissä keramiikka/lasi/metalli -telineissä Loctite Super Glue Special Glass -liimaa. Tämä liima on siis erityisesti lasin liimaamiseen soveltuvaa ja se mainostaa olevansa myös tiskikoneen kestävä. Ainakin meidän telineissä tämä liima toimi. Mutta jos käyttää esim. puisia kynttilänjalkoja niin sitten tuo liima tuskin käy.

Miten:

Ehkä näihin ei tarvitsisi sen kummempaa ohjetta...mut kirjoitellaan nyt, formaatin mukaisesti :)

Korkein keksiteline (ylin kuva):

1. Suunnittele rakennelma. Mulla se meni näin: iso lautanen --> kahvikuppi oikeinpäin --> kahvikuppi ylösalaisin --> vähän pienempi lautanen --> kahvikuppi oikeinpäin --> kahvikuppi ylösalaisin --> pieni lautanen. 
2. Pese kaikki osat hyvin! 
3. Hae tarkasti keskikohdat lautasista että saat telineistä tasapainoiset. Jos teline jää kallelleen, liimasaumaan kohdistuu toispuoleisesti painoa. Mä myös piirsin lautasiin kuppien reunoja pitkin merkit, että tiesin mihin kohtaa liima kannattaa levittää. Mä laitoin siis liiman lautaseen, en kupin reunoille. Liima on sen verran juoksevaa ettei onnistunut muuten.
4. Lue hyvin liiman käyttöohjeet :) 
5. Mä liimasin ensin kupit kiinni lautasiin. Eli isoimpaan lautaseen kuppi päälle oikein päin, keskikokoisen lautasen alapuolelle kuppi ylösalaisin (siis pohjat yhteen) ja lautasen päälle kuppi oikeinpäin. Sitten vielä yksi kahvikuppi pienimmän lautasen alapuolelle ylösalaisin. Anna kuivua yön yli.
6. Liimaa sitten vielä kupit yhteen. Nämä mun käyttämät kupit oli niiiin kapeareunaisia, että kosketuspintaa oli hirmu vähän. Lisäksi reunat oli kuluneet epätasaiseksi. Päädyinkin sitten asettamaan kuppien sisään ison massapallon, jota vähän vuolin oikea kokoiseksi niin että kun kupit painoi yhteen, ne samalla kiilautui/tukeutui hieman massapalloa vasten. Jokin muu tukisysteempi voisi olla parempi, mutta kyllä tämäkin pikaratkaisu toimi. 

Alpakkakeksiteline ja toinen kuppikeksiteline:

1. Suunnittele taas rakennelma ja pese osat hyvin.
2. Tarkista ja merkkaa keskikohdat sekä kohdat mihin tulee kuppien/lasin reunat (taas liiman levittämistä varten).
3. Liimaa osat yhteen. Nytkin mä tein tämän levittämällä liimaa ensin lautasen/lautasten pohjiin ja painoin sitten kuppien suut pohjiin paikalleen ja vasta sitten liimasin kupin kupin pohjan lautasen päälle. Mun mielestä kohdistaminen oli näin helpompaa, mutta tämä lienee myös maku-/tekniikka-asia.

 

-hanne

meidän DIY häät [4/10: ikkunankehys -liitutaulu]

kuvat: Ne-Na, Likainen parketti

DIY liitutaulut vanhoista ikkunankehyksistä

Miksi/mihin: 

Häissä tarvitsee, tai ainakin me tarvittiin useampiakin ilmoitustaulu -tyyppisiä juttuja infoa varten. Me ratkaistiin kaikki nämä liitutauluilla. Niistä tuli varsin kivat ja hyvin meidän häiden henkiset. Mä vähän mietin että mihin me ne tungetaan häiden jälkeen, varsinkin tuon jättkikokoisen...Mutta yllättäen meidän pitopalvelu pitikin niistä niin paljon, että osti kaikki jotka vaan suostuimme myymään. Näppärää.

Määrä/materiaalit:

Meillä oli yksi istumajärjestystä varten, yksi ohjema -taulu ja yksi "baarin" puolelle.

• Vanhoja ikkunankehyksiä. Näitä löytyy esim. kierrätyskeskuksista.
• Liitutaulumaalia
• (tekotavasta riippuen) kovalevyä, pohjamaalia

kuva: Ne-Na, Likainen parketti

Miten: 

Nämä ovat siis Joken tekemiä. Jokke teki näitä kahdella tavalla:

Tapa 1: Tämä on se yksinkertaisempi tapa. Pese lasi hyvin. Peitä maalarinteipillä tarkasti kehyksen reunat ja pohjamaalaa lasiosuus. Jokke muisteli että olisi käyttänyt ihan vaan spray -pohjamaalia. Maalaa sitten lasiosuus liitutaulumaalilla parin kerroksen verran. Maalipinnasta tuli hyvä ja kestävän oloinen, vaikka alkuun epäiltiin ettei maali tarttuisi kunnolla lasiin. Tämän tekotavan huonoksi puoleksi mainittakoon, että jos tällaisen liitutaulun tiputtaa lattialle, se menee rikki. Myös pari päivää ennen häitä.

Tapa 2: Suosittelemme yhteistuumin tätä tapaa, vaikka se on vähän työläämpi ja ehkä kalliimpi. Irrota kehysten takaa alaolevassa kuvassa näkyvä kapea lista (siis tuo metalliosion ja lasin välissä kulkeva lista), joka pitää ikkunaa paikoillaan. Irrota siten ikkunalevy. Piirrä lasia mallina käyttäen kovalelylle lasin ääriviivat. Maalaa ko. alue liitutaulumaalilla 2 kertaa. Kovalevyä ei ole tarpeen pohjamaalata, ellei sitten välttämättä halua. Sahaile maalattu osio oikeaan kokoonsa ja aseta kehyksiin. Jokke hoiti kiinnityksen ihan vaan niittipyssyllä, mutta tietenkin ikkunalistatkin voi asetella takaisin paikoilleen jos ne on saanut ehjänä irti. Tämä tekotapa kestää muutaman kolhaisun ja pudottamisenkin.

-hanne

meidän DIY häät [3/10: pöytänumerointi]

 

kuvat: Ne-Na, Likainen parketti

DIY pöytänumerot

Miksi/mihin:

Ilmankin olisi ehkä pärjännyt, mutta kyllä numerointi helpottaa oman paikan löytämistä ja paikalle ohjaamista.

Materiaalit/määrä: 

Niin monta kuin pöytiä on :)

• Vanhoja kehyksiä. Katsasta esim. kierrätyskeskukset, Fidat ja SPR:n kirpparit
• Paperia 

Miten:

Alunperin kun hamstrasin kirppareilta ja kierrätyskeskuksesta vanhoja valokuvakehyksiä, suunnittelin että olisin maalannut näiden lasin liitutaulumaalilla. Tämä oli kuitenkin yksi sellainen puuha mistä luovuin hetkellisessä aikataulurealismin pilkahduksessa. Jokke tekikin sitten kehyksiin numerot, jotka me tulostettiin tukevalle paperille. Numeroista tuli hieman liian isot, sillä mä olin mitannut Jokelle kehysten koot nokkelasti tuon pelkän näkyvän lasiosion mukaan, enkä siis koko kehyksen koon mukaan. Älkää tehkö siis näin. Tämän pienen mokan myötä numeroiden ylä- ja alapuolella olleet sievät koukerot jäivät monissa kehyksissä piiloon. Mutta ehkä niitä ei kuitenkaan kukaan osannut kaivata?

-hanne

meidän DIY häät [2/10 sukkanauha]

DIY sukkanauha

Miksi/mihin:
Voin tunnustaa, että meidän häissä ei sukkanauha lentänyt tai muutenkaan vilkkunut. Eikä se edes ollut mulla koko päivää jalassa, unohdin sen ehkä vähän...Mutta kyllä mulla sellainen kuitenkin oli! Tähän mun DIY sukkanauhaan mulla ei valitettavasti ole kuvia tekovaiheista, jo senkin takia että tein tätä viikkoa ennen häitä ILOSAARIROCKISSA, meidän teltassa, kevyessä hiprakassa. Me oltiin päätetty jo paljon aikaisemmin, että mehän ei jätetä rokkia väliin vaikka kuinka olis häät ihan kohta, ja oli niin mukavat kemut että olihan se hyvä että mentiin. Mutta ehkä sielläkin hieman häästressi pääsi painamaan...Olin ottanut sinne onneksi mukaan hieman näperreltävää, koska ounastelin että jonkinlainen APUA-meillä-on-HÄÄT-ja-mä-vaan-lusmuilen-täällä-enkä-tee-mitään-häiden-eteen-! -paniikki saattaa päästä yllättämään. Ensiapua paniikkiin toikin sukkanauhan sekä hiuskoristeen näpertely. Mitä siitä, että sukkanauha jäi loppujen lopuksi heittämättä :)

Materiaalit/määrä: 

• Raakasilkkiä tms. kangasta
• Tylliä (jos haluaa)
• Helmiä (jos haluaa)
• Jotain sinistä ;)
• Kuminauhaa (mä käytin 6mm leveää kuminauhaa)
• Neula ja lankaa
• Liimaa, suosittelisin jotain kankaan liimaamiseen soveltuvaa, hieman elastista liimaa

Miten: 
Vaihekuvia ei siis valitetavasti ole. Yritän selittää selkeästi...kysykää jos jää epäselväksi joku juttu!

1. Mittaa kuminauhasta sopivan mittainen pätkä. Kuminauhan pitäisi olla niin pitkä, että se pysyy napakasti reiden ympärillä, muttei kuitenkaan kiristä. Kuminauha venähtää jonkin verran ompeluvaiheessa, mutta kireyttä voi sitten vielä lopuksi säätää. Mun kuminauha oli ehkäpä noin 40cm? 
2. Leikkaa sitten kankaasta suikale, joka on noin 7cm leveä ja (noin) kaksi kertaa pidempi kuin kuminauha. Mun kangassuikale oli siis noin 80cm pitkä. 
3. Käännä suikale kaksin kerroin pitkittäissuunnassa, suikaleen oikeat puolet vastakkain. Neulo sitten pitkät sivut yhteen. Jos käytät raakasilkkiä, kannattaa käyttää saumuria tai huolitella hyvin reunat, sillä raakasilkki purkautuu helposti. Käännä syntynyt putkilo oikeinpäin ja silitä varovasti niin että saumakohta jää toisen puolen keskelle.
4. Pujota kuminauha putkilon sisään. Käännä putkilon toisen suun reunat sentin verran sisäänpäin. Jätä samalla kuminauhan toinen pää hieman käännetyn reunan alle, putken keskelle.
5. Neulo ompelukoneella äsken käännetyn taitoksen päältä ees taas muutaman kerran. Ks. sininen viiva alla olevassa kuvassa! Tämän neuloksen tulisi siis kiinnittää taitos ja samalla kuminauha toiseen suuaukkoon.
6. Katso että kuminauha pysyy suorana (eikä jää siis kierteelle putkilon sisään), ja tee putkilon toiselle päälle kuten yllä. Eli käännä taas reunat hieman sisäänpäin niin että kuminauha jää reunojen alle, keskelle. Ompele.
7. Venytä sitten kuminauhaa niin paljon kun putkilo antaa myöten, eli kunnes putkilon rutut suoristuvat. Kiinnitä nuppineulalla kuminauha ja putkilo kiinni toisiinsa puolesta välistä putkiloa. Venytä sitten toinen puolisko täyteen mittaansa, laita nuppineulalla kuminauha ja putkilo kiinni toisiinsa about puolesta välistä. Toista toisellakin puoliskolla.
8. Säädä ompelukone hyvin harvalle siksakille. Ompele siksakilla koko matkalta keskeltä putkiloa, kuminauhan päältä (alla olevassa kuvassa vaalean vihreä ommel). Venytä samalla kuminauhaa/putkiloa niin että kankaassa ei ole ommeltaessa ryppyjä. Jos siksakki on liian tiheää, kuminauha ei pääse vetäytymään takaisin omaan mittaansa ja sukkanauhasta tulee liian pitkä.
9. Tsekkaa nyt uudelleen onko putkilo/sukkanauha sopivan mittainen. Mikäli se on liian pitkä, aseta sukkanauhan päitä hieman päällekkäin. Ompele sukkanauhan päät hyvin yhteen/päällekäin siten että saat siis rinkulan/lenkin. 
10. Kiinnitä ruusuke/ruusukkeet tukevasti sukkanauhaan sauman päälle, peittämään putkilon päiden yhdyskohta.

Kangasruusu:
Tähän mulla ei nyt ole omaa kuvattua ohjetta, mutta netti on täynnä versioita tästä samasta ohjeesta. Mä käytin tätä ohjetta, jossa neuvotaan käyttämään lisäksi tylliä. Sillä saa mun mielestä ruusuun huomattavasti lisää ilmettä. Suosittelen! Hakusanoilla "fabric rose" löytää vielä paljon lisää ohjeita, mutta perusidea on siis tämä sama. Eli kahtia taitettua kangasta (mä käytin samaa raakasilkkiä kuin itse sukkanauhassa) siis kierretään ja liimaillaan rullaksi, lopuksi neulan ja langan kanssa varmistetaan että homma pysyy kasassa. Samalla voi kiinnittää ruusuun muutamia helmiä.

Kiinnitä sukkanauhaan lopuksi vielä jotain sinistä ;)

-hanne

meidän DIY häät [1/10: hiuskutusviirit]

No niin, nyt rykäisen käyntiin 10 päivän teemaputken meidän häiden pienistä tee-se-itse -puuhista. Saanpas kertaheitolla, tai no, kymmenellä heitolla pois jaloista kuleksimasta joitakin näitä vanhempia pikku puuhia, joiden postaaminen kutkuttelee mielessä.

Ai niin. Nämä seuraavina päivinä esitellyt puuhat eivät suinkaan ole mun tai Joksun ideoimia, vaan suurimmaksi osaksi näppärästi kopioituja keksintöjä, joihin törmäsin netissä hakiessani inspistä häihin. Tärkeimmäksi lähteeksi ja edellisen vuoden lähes parhaaksi kaverikseni pitää ehdottomasti mainita sivusto Green wedding shoes, jossa esitellään amerikkalaisia häitä. Sieltä kun klikkailee itsensä selailemaan vaikkapa barn wedding -osiota, niin tulee samoja puuhia vastaan. Tässä nyt kuitenkin näitä meidän toteuttamina ja ohjeen kera, jos sellaista puuhaan on/tarvittaan.

DIY huiskutusviiri

Miksi/mihin:
Monissakaan kirkoissa ei saa enää heitellä mitään. Ei saanut meidänkään kirkossa. Saippukuplat on nättejä, mutta me haluttiin jotain muuta...Törmäsin naimisiin.infossa kuviin huiskutusviireistä (ks. esimerkiksi hakusanoilla diy wedding ribbon wands) ja näitäpä oli sitten saatava. Pakko hehkuttaa, että nämä toimivat täydellisesti! Vieraat olivat niistä innoissaan ja kuulin jälkeenpäin, että osa vieraista oli jopa vaihdellut huiskuja keskenään, koska halusivat huutaa sitä toivotusta mitä minkäkin huiskun lipussa luki. En mä ollut ajatellut että lippujen toivotukset noin toimisi, mutta hauska että vieraat keksi itse ton! Niinpä meidän astellessa kirkosta, raikasi ilmassa JEJ! WOW! HURRAA! ONNEA! JIPPII! yms huutoja. Niin hienoa! Yllä yksi otos "in action".

Materiaali/määrä: 
Meidän noin 145 vieraalle tehtiin (kaaso teki ;) muistaakseni about 130 huiskua. Tämä oli ihan ok määrä, sillä osa vieraista piteli kameraa/lapsilaumaa huiskun sijaan. Muutama huisku jäi kokonaan käyttämättä.

• Keppejä. Tähän käynee pitkät coctail -tikut, mutta me ostettiin Hobby Pointista noin 30cm pitkiä askartelukeppejä. Ne ovat siis samanlaisia kuin coctail-tikut mutta vaan vähän pidempiä ja tukevampia.
• Satiininauhaa. Meillä oli käytössä 6mm leveää kirkkaan keltaista nauhaa sekä 10mm leveää valkoista ja luonnonvalkoista nauhaa. Näitä nauhoja käytettiin huiskuissa eri tavoin yhdisteltynä. Yhden huiskujen nauhojen pituus oli noin 50cm, mikä on mun mielestä ehdottomasti minimipituus jos haluaa että ne liehuu hyvin. Hieman pidemmät ja paksummat nauhat voisivat olla vielä näyttävämpiä.
• Halutessaan lippu/viiri. Meidän huiskuissa käytettyn lippupohjan teki (tietty) Jokke. Jos joku haluaa, tuon lippupohjan voi ladata tämän postauksen lopusta pdf-tiedostona.
• Ihan perus puikkoliimaa lipun liimaamiseen sekä nauhojen liimaamiseen tehokkaampaa ja kohtuu nopeasti kuivuvaa yleisliimaa, joka soveltuu esim kankaan, nahan ja keramiikan liimaamiseen. Käypää tavaraa on esim Kiilto kotiliima.

Miten:

1. kuva:
Levitä liimaa noin 1,5cm matkalta ohuelti satiininauhan kärkeen. 

2. kuva:
Arvioi sopiva etäisyys kärjestä, että lippu mahtuu vielä nauhojen yläpuolelle. Aseta tikku ihan nauhojen kärjen päälle ja pyörittele kevyesti puikkoa satiininauhojen liiman päällä. Muutaman pyöräytyksen jälkeen satiinauhojen pitäisi lähteä rullautumaan siististi tikun ympärille. Anna nauhojen kiertyä pari kierrosta ja jätä sitten keppi paikoilleen kuivumaan.

3. kuva:

Leikkaa lippu ja taita se keskeltä kahtia.

4. Kuva:
Levitä puikkoliimaa lipun takapuolelle, aseta lippu nauhojen yläpuolelle ja paina lippu tarkasti kaksinkerroin. (Ks. ylin kuva). Huiskuta innolla!

Jos tosiaan meidän käyttämät liput ovat mieleisiä, niin tästä klikkaamalla pääset lataamaan 3. kuvassa tulostettuna näkyvän pdf -tiedoston. Kun tiedoston avaa photoshopissa, sen pitäisi avautua transparenttina eli ilman taustaa. Esim. Hue/saturation -adjustmentilla pääsee muokkaamaan väriä, ja tietenkin tekstitkin saa vaihdettua kumittamalla ja kirjoittamalla. Tuo PDF -tiedosto on siis valmiiksi A4 kokoinen.

-hanne