Mulla on ollut käytössä töissä kohta kolme vuotta Gollan violetti kännykkäpussi, josta en pitänyt silloin kun sen sain, enkä pidä vieläkään. Nyt se on kaupan päälle vielä kauhtunut ja kulahtanut. Oikea kaunotar siis. Kohta saman kolme vuotta (!) oon yrittänyt tehdä itelleni uutta kännykkäpussia. Kerran pääsin jo loppuun asti, kuva näkyy tuossa alla. Mutta sitten mä ollutkaan tyytyväinen neulepussukan muotoon, se oli mun mielestä vähän liian kapea kehyksiinsä. Siispä jatkoin ruman Gollapussin käyttöä (!?) ja jätin tuon neulepussukkaparan lojumaan käyttämättömänä mun kässäkassin pohjalle. Onneksi yksi toinen toimintaterapeutti adoptoi lopulta tuon neulepussukan käyttöönsä.
Mutta nyt hyvät ystävät, viikonloppuna vihdoin aloitin mun oman kännykkäpussukan tekemisen, ja nyt aion päästä loppuun asti! Niin! Asian varmistamiseksi ajattelin laittaa alun tänne näytille. Sitten mun on ihan pakko saada tuo valmiiksi. Pussukkan etupuolelle tulee tuo kolme ja puolivuotiaan Hannen omakuva, jonka kirjoin viikonloppuna (kera kissankarvojen, heh). Ja ettei tule väärinkäsityksiä, niin kyllä, mulla oli oikein onnellinen lapsuus.
Miksi tämä aikaansaaminen on joskus niin kauhean vaikeaa?
-hanne
Ihanasti naama nurinpäin. :) Tuleeko toiselle puolelle hymynaama, ettei ihan niin suruisissa tunnelmissa? ;)
VastaaPoistaHeh, se kyllä tasapainottaisi mutta valitettavasti tämä mutrunaama on ainoa mitä tähän tulee, mä nimittäin piirsin yhdessä välissä aina suut nurinpäin :) Toiselle puolelle tulee näillä näkymin mun oma nimi, kirjailtuna siten kun sen sen pienenä kirjoitin :)
PoistaJuuri se aikaansaaminen tuntuu välillä niiiiiiin aikaavievältä ja turhauttavalta :D Mutta sitten kun saa tehtyä, niin miettii että miksi tässä meni niin kauan? ;) Hienolta näyttää :)
VastaaPoistaNo niinpä. Montakohan kertaa on tullut sanottua että oho, näin helpostikko se sit lopulta kävi? Huoh :)
PoistaVoi että olet kekseliäs! Tosi hauska ajatus kirjoa langoilla lapsuuden piirros!
VastaaPoistaJa tuo on ihan totta, että kun blogiin menee kertomaan aloittamastaan hommasta, se hyvin suurella todennäköisyydellä valmistuukin joskus. :D
Kiitos, mutta nyt en kyllä ehkä voi ottaa kunniaa itelleni :) Esim. Muita Ihania Tiinan juttuja oon monesti ihaillut, Tiina on kirjaillut lastensa piirustuksia tilkkupeittoihin yms. Niin hienoja!
PoistaMutta silleen tämä on hauska, että mä työssäni piirrätän lapsilla paljon omia kuvia. Nyt voin näyttää niille millaisia oon ite piirtänyt :)
Onneksi on blogi :D
Kivoilta näyttävät molemmat ...
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaIhan loistava kuva tulossa uuteen pussukkaan! :) Surullinen mutta silti niin hupaisan suloinen! :)
VastaaPoistaHeh, kiitos :) Kyllä mä näkisin että tämä tyttönen tässä ei ole kuitenkaan sydämeltään surullinen, suultaan vain :D
PoistaJoskus tuollaisten ihan pienten juttujen tekeminen tuntuu olevan kaikkein vaikeinta. Mutta kiva että sait vihdoin mieleisen kännykkäpussukan. Aika ihana tuo omakuva. :)
VastaaPoistaNoh, tämähän on vasta työn alla...toivottavasti valmistuu tosiaan pian :) Kiitos! :)
PoistaKylläpä on ihana omakuva. Ilmeisesti olet silloin jo tiennyt, että tulet olemaan näppärä näpeistäs, koska sormet on piirretty noin tarkkaan =)
VastaaPoista:D Ehkä sormet oli juu silloinkin tärkeä juttu! Niiden kanssa on kyllä nähty huomattavasti enemmän vaivaa kuin vaikka naamaan. Vähän niinkuin nykyääkin :)
PoistaIhan loistava omakuva! :D
VastaaPoista-Piia
Tattista, aikamoisen synkeä ilme, mutta luulisin että se on kuitenkin pohjimmiltaan onnellinen :D
PoistaIhana omakuva. Ja loistava idea. Mä aloin heti miettimään, miten vastaavaa voisi hyödyntää, vaikka keskeneräisiä projekteja on jo ihan tarpeeksi.
VastaaPoistaHeh, ehkäpä tuo juuri on se aikaansaamisen vaikeuden ydin...ne tuhannet muut mielenkiintoiset puuhat, joihin törmää kesken edellisten projektien... :D
PoistaKiva idea, voi kun mulla olis tallella omia piirustuksia. Olen joskus nuorena liian innokas välillä siivoamaan :(
VastaaPoistaVoi ei :( Mä saan kyllä näistäkin kiittää äitiä, ei mulla varsinaisesti itselläni ole mitään näitä tallella...Mutta äidin kätköistä onneksi vielä löytyi :)
PoistaSun pitää lahjoa sun lapset piirtämään :)
HA, hauska kuva, jotenkin just tollaisen kuvan olenkin saanut sinusta ;D, not. Upeita käsitöitäkin saat aina aikaiseksi, vaikka sulla näyttäisi olevan vaan kolme sormea oikeassa kädessä:D
VastaaPoistaKyllä, kyllä, tämä kiteyttää erittäin onnistuneesi mut, ryhtiä sormien lukumäärää myöden! :D
PoistaTuo neulepussukka on aivan ihana! Kyllähän tuommoisen mielellään kotiuttaisi :)
VastaaPoistaIhana tuosta uudestakin tekeleestä varmasti tulee.
Kiitos! Onhan se aika kiva, mut sit kun joku juttu siinä vähän häiritsee niin sitten se jää näköjään käyttämättä, ainakin mulla... :) Toivotaan että tämä toinen onnistuu ilman häiritseviä juttuja :)
PoistaSiis toihan on ihan uskomattoman hyvä piirustus kolme ja puoli -vuotiaalta! Meidän lapsista 2/5 on piirtäny 3v edes jonkinmoista ukkelia. Lähinnä pää jolla silmät, suu ja viivajalat, ehkä jopa pari lisäviivaa käsinä. Ja mää jo oon heitäkin kahta pitäny niiiin taiteellisina :). Että jos sää riität tutkimukseksi ni kyllä lapsuuden piirustuksilla on suora yhteys aikuisuuden lahjakuuksiin.
VastaaPoista-alma
Heh, no, mä töissäni piirrätän ja pisteytän lasten ihmispiirroksia ja tiedän että tuo menee vähän yli ikäodotuksen, mutta toisaalta kehitys ainakin mun piirtelytaitojen osalta pysähtyikin sitten melkein tuohon, heh :D Mä oon oikeasti varsin huono piirtäjä ja mulla on tosi huono käsiala. Tuo eilen tein -otsikkokin on kaverin kirjoittama, ei mun :D Että koen, että nämä käsityötaidot (tai "aikuisuuden lahjakkuus" heh :D) rajoittuu aika suppealle alueelle... :)
PoistaPääjalkainen on kolmevuotiaalle ihan hyvä ihmispiirros, ja melkein tärkeämpää on se että on innostusta piirtää ja edes jonkinlainen suunnitelma siitä mitä on piirtämässä :)