2016/05/30

TURVALONKEROITA TULOILLAAN! [ja arvonnan voittaja]




Keskiviikkona virkkailtiin hyvää mieltä Oulunkylän Lankamaailmassa. Mä pääsin paikalle nippa nappa viideksi ja kyllä kuulkaas mieltä lämmitti, kun paikalla oli jo silloin yli kolmekymmentä innokasta virkkuria! Parhaimmillaan meitä sitten olikin siellä yli neljäkymmentä, tuolitkin loppui kesken ja Lankamaailman ihana henkilökunta rullaili viimeisille tulijoille toimistotuolejaan. Mä ainakin yllätyin siitä, että lähes joka iikka tuntui olevan paikalla melkein sen koko kaksi ja puolituntia, mitä meillä aikaa oli! Ja työskentely oli sen verran intensiivistä että Lankamaailman kattama kaffipöytäkin pysyi varsin koskemattomana, kun tämä ihana naislauma vaan yksinkertaisesti istui ja virkkasi! No ja jutteli, tietenkin!

Mahtava oli huomata myös se, että paikalle vaikutti tulleen myös monta sellaista, joille virkkaaminen oli vähemmän tuttua ja joille lonkero oli ensimmäinen laatuaan. Ja sitten oli niitä, jotka tullessaan toivat mukanaan kasan jo valmiitakin lonkeroita. Ja kaikkea siltä väliltä! Mun pöydässä istui esimerkiksi yksi, joka työsti ensimmäistä turvalonkeroaan (ja siitä tuli mitä sympaattisin lonkeroinen!) sekä sitten myös koko turvalonkerovillityksen äiti, Annika Pakkanen, joka on siis tehnyt turvalonkeroiden alkuperäisen ohjeen. Annika virkkasikin siinä illan aikana lonkeronsa nro 121!

Lämmin kiitos vielä teille kaikille paikalle tulleille! Teki mieli sielläkin jo kilistää lasia (tai koukkuja?) ja pitää pieni kiitospuhe, heh! Ja iso kiitos myös Terhille joka oitis innostui tähän mukaan sekä Lankamaailmalle joka myös tarttui heti ehdotukseen ja tarjosi meille tilat, tarjoilut ja materiaalit!!

Lankamaailma ottaa muuten vastaan turvalonkeroita 15.6. saakka, minkä jälkeen he pesevät ja toimittavat koko kasan Lastenklinikalle. Mullakin on vielä pari kesken.

Tässä on tuloillaan vasemmalla ensimmäinen ikinä ja oikealla lonkero nro 121!

Ja vielä kerran linkkaan Turvalonkeroista kiinnostuneille, että ohje löytyy TÄÄLTÄ, video-ohjeistuksen lonkeron tekemiseen voi katsoa TÄÄLLÄ, ja Annika Pakkasen turvalonkero -faceryhmä löytyy TÄÄLTÄ :) 

Ja jos muut keskosiin ja muihin tehohoidettaviin vauvoihin liittyvät hyväntekeväisyyskäsityöt kiinnostaa, niin tsekatkaapa esimerkiksi Nuppupeitto ja kenguruhoitomyssy.

*****


Ja hei! Ehdinpä arpoa jo voittajan Emman makeat piirakat -kirjalle kaikkien teidän Laura lähes ammattilaisten, Tauno tuurilla onnistujien, Ulla uuniin polttajien, Krista kokeilijoiden, Sanna soveltajien, Niina nautiskelijaleipojien ja muiden jauhopeukalojen joukosta! Tällä kertaa vanha toverini, True Random Number Generator valkkasi voittajaksi nro 49 joka on Juulia! Onnea voittajalle ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! 

-hanne

2016/05/25

HERKKUJA JA KIRJA-ARVONTA



No siis, mussahan ei oo kauheesti jauhopeukalon vikaa...tai jos ihan rehellisiä ollaan niin, ongelma on ehkä laiskuus. En vaan jaksa leipoa. Ostan karkkipussin. Kiitos nam. Onkin siis vähän heikko pohja ottaa tutkailuun leivontakirjaa....vai onko? Toisaalta, ei näitä kirjoja ehkä ammattilaisille tehdä! Lisäksi oli äitienpäiväkin tulossa ja Jokke lupas, että se tekee mulle sieltä minkä tahansa herkun, niin hei, mikä ettei! Kyllä multa syöminen ainaski sujuu! Postiluukusta kolahtikin pian uunituore Emman makeat piirakat* -kirja kaksin kappalein, joista toinen tietty lähtee jollekin teistä! Siitäpä lisää lopussa!

Mä oon tavannut kirjan tekijän, Painted by cakes -blogaajan Emma Iivanaisen kolmesti. Ekan kerran 2013 kun osallistuin ite käsityöblogaajien paneelikeskusteluun Tampereella Käsin tehty -tapahtumassa. Emma oli samassa tapahtumassa demoamassa kakkujen koristelua ja kävin mielenkiinnosta seuraamassa miten homma hoituu. Samana vuonna Emma oli pompsahtanut esiin ensin Koko suomi leipoo -kisassa ja palkittu myös vuoden käsityöläisenä. Seuraavan kerran nähtiin vuosi sitten Emman puolison Teräsvaari -dokumentin ensi-illassa. Ja sitten, ettei liian nopeesti edettäisi, niin Emman omissa häissä! Meillä on nimittäin semmonen yhteys, että meidän molempien miekkoset soittelee samassa bändissä

Emmaa en kuitenkaan voi sanoa tuntevani, mutta kirjan (tai tämä on itseasiassa jo kolmas!) olin tietenkin laittanut merkille. Ja itseasiassa vähän selaillutkin kirjakaupassa (te voitte vilaista kirjaa vaikkapa täällä). Tiesinkin etukäteen että ohjeet vaikuttivat olevan pääosin helppohkoja, helppoja tai superhelppoja, ja yksinkertaisilla kikoilla kauniiksi loihdittuna. Ja häätarjoilun perusteella veikkasin että myös suhteellisen nam!



Kirja sisältää siis 40 reseptiä herkkupiiraisiin, ja kyllähän mäkin tietenkin halusin jonkun sieltä itse kokeilla tehdä. Mulla usein leipomishommat tyssää (jo) siihen, että kiehtovan reseptin viidentoista aineen listalta multa löytyy kaapista neljä. Kun leipoo vähän, on aika vähän kaapissa mitään valmiina. Emman makeiden piirakoiden joukosta löytyy kuitenkin myös semmosia reseptejä, joilla pykää herkun kasaan ihan muutamalla ainesosalla.

Niinpä eka arvoinkin että tekisinkö esimerkiksi Tarte tatinin vaikko ehkä Popcornpiirakan. Ja sitten aikani tuumattua yllätin itseni valkkaamalla työn alle vähän enemmän väkerrystä ja ainesosia vaativat sitruuna-marenkipiiraat. No, ei tämäkään vaikea ollut. Työläin vaihe oli taikinan kauliminen ja vuokiin asettelu. Niin ja kadonneen pursottimen epätoivoinen etsiminen. Se ei nimittäin ollut enää siellä sohvan alla missä mä sen viimeksi näin. Ärsyttävää, ei saisi siirrellä tavaroita "parempaan talteen" jos niillä kerta on jo ihan mieleenpainuva (taaperon valitsema) paikka. Ei löytynyt ei! Ei mun piiraista tullut ollenkaan niin kauniita kuin kirjassa, se pursotin ois ehkä auttanut asiaa...mutta maku oli kyllä kohdillaan! Ja vaikka mun pursotus oli enemmänkin lässäytys, niin kattokaa nyt, kyllä tuokin aika herkun näköinen on!



Sit toisena kokeiltiin limepiirakkaa. Tai siis, pojat leipoi, minä söin! Tää on niitä piirakoita joka on ekana päivänä tosi hyvää, seuraavana vielä parempaa ja sit vielä paljon parempaa. Ellei se sitten lopu jo silloin ekana päivänä. Ja tässä oli vielä vähemmän hommaa: keksipohja, ainekset sekaisin ja uuniin. Ja nam. Koristella ois voinut, mutta se pursotin oli yhä jossain. Jokke suunnitteli että kokeilee vielä ainakin Twin Peaks kirsikkapiirakan ja mä aion vielä ainakin Banoffeen kokeilla. Koska, no, keksiä, banaania, kinuskia ja kermavaahtoa!


Hei ja sitten se arvonta! Kuten aluksi mainitsin, mulla ois tuossa yksi kirja myös jollekin teistä!  Ja koska kohta yo-juhlat sun muut kolkuttaa ovella, niin laitetaas se pikaisesti arpoen, jos vaikka kirjasta löytyisi vinkkiä juhlaherkkuihinkin. 


Arvonta alkaa nyt! Ja päättyy sunnuntaina 29.5. puolilta öin. 
Arvontaan voi osallistua kommentoimalla tätä postausta. Kertokaapas vaikka että ootko leivonnan suhteen ehkäpä Laura lähes ammattilainen, Tauno tuurilla onnistuja, Ulla uuniin polttaja vaikko joku muu. Ja jos sulla on vinkata lempiherkkuresepti niin kerro toki! Palkinto postitellaan vain suomen sisällä. Ai ja anonyymit, jättäkäähän taas toimiva mailiosoite :)

Onnea arvontaan!

******

Hei ps!! Tänään ois sitten se Lankamaailman turvalonkeroiden virkkausilta! Nähdäänkö siellä?

-hanne

*) kirja saatu kustantajalta

2016/05/13

TUU MUKAAN VIRKKAAMAAN LANKAMAAILMAAN!




Pysytään yhä niissä hyvää tekevissä käsitöissä! Kuulun facebookissa Turvalonkerot -ryhmään ja sieltä bongasin tässä taannoin idean, jota jäin pyörittelemään. Heitin sen Hupsistarallaa -blogin Terhille ja sitten Lankamaailmaan. Ja kun kaikki innostuivat ideasta yhtälailla, niin nytpä voin heittää sen teillekin! 

Eli, tulkaa meidän kanssa virkkaamaan turvalonkeroita keskiviikkona, 25.5. klo 17:00-19:30, Oulukylän Lankamaailmaan! Lankamaailma löytyy Ogelin liikeskuksesta Helsingin Oulunkylästä. Ajatuksena on kokoontua virkkaamaan turvalonkeroita yhdessä ja hyvään tarkoitukseen. Lankamaailma tarjoaa meille puitteiden lisäksi ohjeet ja materiaalit, jokainen virkkaaja saa kerän turviksiin sopivaa lankaa ja vanua täyttämiseen. Minä ja Terhi voidaan tarvittaessa auttaa, jos virkkaamisesta on kulunut tovi. Sun tarvii vaan tuoda itsesi, virkkausintoa ja oma virkkauskoukku, käsialasta riippuen 2,5, 3 tai 3,5. Tai toki koukun voi hankkia paikanpäältäkin. Tulla voi missä tahansa kohtaa viiden jälkeen, yhden lonkeroisen virkkaamiseen menee ehkäpä tunti. Valmiit lonkerot luovutetaan Lastenklinikalle.

Turvalonkeroista voi lukea lisää täältä, mutta siis pähkinänkuoressa, turvalonkeroiden tarkoitus on tarjota keskosille ja miksei muillekin tehohoidettaville vauvoille jotain muuta mihin tarttua, kuin happiviiksiin tai muihin tärkeisiin piuhoihin. Koska käytössä olleiden turvalonkerojen pesua on vaikea järjestää sairaalassa, saa jokainen vauva oman lonkeronsa kotiutuessaan mukaansa. Siispä lonkeroiden tarve on jatkuva. 

Nähdäänkö siis siellä? Virkkausillan tapahtumasivu löytyy täältä!

-hanne

2016/05/08

OMMELLEN ILOA


Mietin tossa yhtenä päivänä hyväntekeväisyyskäsitöitä ja sitä, että niitä pitäisi kutsua ennemminkin hyvää tekeviksi käsitöiksi. Kun jo tällä vähäisellä omalla kokemuksella voin sanoa, että tulee aika tuplahyväolo, kun oma rakas harrastus tuottaa sen tekemisen ilon lisäksi vielä jollekin muullekin jotain hyvää. 

Ommellen iloa onkin mun mielestä aika osuva nimi Villa & Villa -blogin alulle laittamalle hyväntekeväisyyshaasteelle, johon myös mä saan sen ilon osallistua. Haasten ajatuksena on tuottaa hyvää mieltä ompelemalla uusi, uniikki ja lapsen toiveiden mukainen vaate sellaisen perheen lapselle tai lapsille, joilla ei taloudellisesti muuten ole mahdollisuutta hankkia uusia vaatteita. 

Ja nyt haussa on nämä perheet! Tarkemmat tiedot hakemisesta löytyy täältä Villa & Villan postauksesta, kannattaa se kurkata, mikäli tämä voisi koskea teidän tai jonkun ystävänne perhettä. Meitä on tässä haasteessa mukana tämmöinen aika ihana nippu innokkaita ompelijoita: 

Cutie / Noora
Fagerwear / Hanna
HAH / Iina
HannaMi / Hanna
Helmoja ja hepeneitä / Krista
Hippu / Emmi
HommaHuone / Sanne-Maija
Kaiken takana on äiti / Hanski
Kototeko / Sanna
Kärpäsiä keitossa by Mersia / Mersia
Kätilön käsistä / Johanna
Liljatar / Heidi
Lydia / Linda
mehelmie / Emmi
Miiinullekko / Julia
Mumintalo / Helena
m3niemi / Marja
Osifa / Sofia
Punatukka ja kaksi karhua / Hanna
saaraoikarinen / Saara
Unelmallinen / Kati
Vaahtokarkkimonsteri / Kirsi
Villa Kiana / Mari
Villa Pipo / Hanna
sekä tietenkin Villa&Villa/ Jaana ja Minna

Ja superhienoa on myös se, että lisäksi kuusi kangaskauppaa, Ikasyr, Koot.fi, Käpynen, Nappinja, PaaPii Design ja Tyyne-Esteri ovat lupautuneet haasteeseen mukaan tarjoamalla tarvittaessa materiaaleja ompeluksiin! 

http://nappinja.fi/fi/
http://www.tyyne-esteri.fi/

http://koot.fi/
http://www.kapynen.fi/

http://www.ikasyr.fi/

https://shop.paapiidesign.com/

Hakemuksia on jo kuulemma joitakin tullut, mutta vielä puuttuu perheitä ja lasten toiveita <3

-hanne

2016/05/07

KUKKIA JA PERHOSIA




Huomenna on äitienpäivä! 
Me vietetään sitä kotosalla Helsingissä, joten mummalle ja mummulle lähti äitienpäivätervehdykset postitse. Ompelin kummallekkin kesäkassin, johon painettiin sitten yhdessä poikasen kanssa jalanpohjilla perhoset. Perhosidean lainasin ystävältä, joka oli avoimessa päiväkodissa tehnyt tällä tavalla hauskat perhoskortit. Ihana idea! Kankaat on molemmat Ikeasta, Pilört ja Stocholm -kuoseja. Ylemmässä kassissa on vuorena Annon vihreää Usvaa ja alemmassa keltakukkaista kierrätyskangasta. Perhosen tuntosarvet piirsin kangastussilla ja kangasvärit on taas mun luottokamaa, Emo-tuotannon kangasvärejä.

Ihan alla olevan kuvan tavoin ei tuo painamisprosessi ehkä kuitenkaan mennyt, tosiasiassa siihen tarvittiin apuun kaksi aikuista, paljon peppupyyhkeitä ja nopeet kädet! Tekniikka tuli kuitenkin poikaselle näemmä tutuksi, sillä kun laitoin valmiit kassit lattialle kuvan ottoa varten, poikanen taapersi innoissaan demonstroimaan että tälleen ne tehtiin. Niin että tässä teille sitten poikasen toimittamana myös teko-ohje!


Ihanaa, aurinkoista äitienpäivää kaikille tasapuolisesti huomenna <3

-hanne

2016/05/01

PIPPURIA JA JUHLAA




Vuosi sitten näihin aikoihin mietin että mihin mä oon taas lupautunut, ompelemaan NOSH:n uutuuskankaista jotain, ja laittamaan ompelukset vieläpä näytille blogiin! Ja naisten kangasmallistosta! Lapselle olisi niin paljon helpompi tehdä kuin itelle. Olin ostanut elämäni ensimmäisen saumurin kuukausi sitten ja vaikka oon aina tasaisin väliajoin jotain ommellut, niin aika alussa mä olin tällä ompelu-urallani. Mutta noista viimekeväisistä vaatteista tuli yhdet mun ehdottomista suosikeista ja ne olikin päällä kevään, kesän ja syksyn aikana paljon. Mallit oli kivoja, vaatteet istui hyvin, kuosit miellytti ja ennen kaikkea kankaat oli laadukkaita. Ei näy muuten edelleenkään käyttö näissä kankaissa!

Niin että toki taas innoissani tartuin tilaisuuteen päästä testaamaan naisten kesämalliston NOSH kangasuutuuksia. Siltikin, että tiesin, että tulee kyllä kiiiiiiiiire! On nimittäin parit kouluhommat kertynyt ja kaikkea muutakin. Mutta ei siinä kun vaan päiväunet ja illat tehokäyttöön!




Naisten SS2016 -kesämallisto on julkaistu kahdessa erässä. Tämä jälkimmäinen erä piti sisällään uutuusväreissä ja -kuoseissa tuttuja materiaaleja: flaméa, jerseytä ja farkkucollegea. Ja sitten täysin uuden materiaalin, pippuricollegen*. Ja tottahan mun täytyi tuota saada kokeilla! Materiaali osoittautui erikoisimmaksi tavalliseksi kankaaksi mitä on hetkeen tullut vastaan! Matsku on 100% puuvillacollegea mikä joustaa jonkin verran leveyssuunnassa. Pinnan kuviointi on nopeasti katsottuna meleeratun pinnan näköinen. Siinä ne tavallisuudet. 

MUTTA! Meleeratun näköinen pinta ei olekkaan aivan tavallista meleerausta, vaan valkoinen lanka on neulokseen kuvionomaisesti neulottua, ja se läikehtii kauniisti syvän sinisen pohjavärin rinnalla. Ideoi blogin Piia kuvaili pintaa osuvasti piirrosmaisen meleeratuksi. Nurjalla puolella näkyy valkoisen langan lankajuoksut raitoina, kaunis pinta sekin! Ja kankaan leveys! Se on aikamoinen, 2,4 metriä! Näin ollen sain metrin(!!) pätkästä leikeltyä tunikan pitkillä hihoilla ja vielä kietaisuhupullakin. Aikamoista. Kaiken kaikkiaan siis mielenkiintoinen tuttavuus. Erinomainen, collegekankaaksi keveä materiaali, esimerkiksi just tämmöisiin rentoihin kesävaatteisiin. Nurjan hieman koholla olevat lankajuoksut tekevät pinnan kuitenkin aavistuksen karheaksi, tuntu kyllä näyttää nopeasti pehmenevän käytössä, mutta ihan pikkuruiselle lapselle en kuitenkaan ehkä tekisi tästä suoraan ihoa vasten tulevia vaatteita. 


Mä näin tämän kankaan heti rentona tunikahupparina. Sellaisena, jonka voi heittää kesällä illalla muiden vaatteiden päälle, kun alkaa tulla vilu. Tunikan helmaan halusin jujuksi tuollaisen kerroksellisen rakenteen, jonka bongasin alunperin pinterestistä (linkki ei valitettavasti enää vienyt alkuperäiseen lähteeseen). Helmasta tuli kaunis, mutta voin ihan vinkkinä kertoa, että tuo suht simppelin näköinen ja tästä tummasta kankaasta tuskin erottuva (!!) rakenne oli kuulkaas aikas aivopähkinä meikäläiselle ompelujärjestyksen ja kaavoituksen osalta. Etukappale ei siis ole kaksinkertainen, vaan kappaleet kiinnittyvät toisiinsa tuon ylemmäs jatkuvan helman reunakaitaleen saumoista ja sitten sivusaumasta. Mutta sain tehtyä! Hupun ja taskupussit vuoritin Noshin petroolin värisellä jerseyllä*. Tästä tuli kyllä tosi tosi kiva!


Halusin päästä upottamaan sakseni myös aiemmin julkaistuun petrooliin Juhla -kuosiin*, ja monen suunnittelumutkan kautta päädyinkin tekemään siitä ihan erilisen vaatteensa, kun bongasin Kätilön käsistä -blogista valtavan kauniin tulppaanimekon. Mä oon kropaltani tämmönen vähän Y-mallinen, ja mulle usein sopii tuollaiset vaatteet, jotka tuo vähän lisäsenttejä lantiolle. Olikin pakko kokeilla tätä mallia! Hieman jännityshetkiä koin taas kaavoituksen kanssa kun mutulla jälleen etenin, mutta lopputulos on kiva! Apuna kaavaan käytin omia luottokaavojani, mittanauhaa ja Ottobre 2/16 lehden Tropical Flowers ja Wrap Effect -kaavoja. Ompelinpa pitkästä aikaa oikein rintamuotolaskoksetkin! Pääntien ja kädentiet käänsin framilonin avulla. Niin ja Juhlakuosi on siis sitä tuttua, NOSH:n ihanan sileäpintaista, napakkaa ja laadukasta jerseytä, joka ei käytöstä ja pesuista hätkähdä!


Kannattaa muuten vilaista myös tuo NOSH women mallisto läpi! Mun tulee enää todella harvakseltaan ostettua itselleni valmisvaatteita, mutta nuo NOSHin vaatteet ovat tyyliltään sellaisia, että voisin valkata niistä melkeinpä mitä vaan päälleni. Ainakin siis jos tykkäisin enemmän ostaa vaatteita kuin kankaita ;)

-hanne

*) Saatu NOSH:lta postausta varten


Ps. Niin joo! Hyvää vappua :D Me taidetaankin tästä lähteä ulos syömään välipalaa ja puhaltelemaan saippuakuplia!