2015/08/26

MUSTELÄISKÄREIVIT [ohje]



Ihastelin tässä taannoin Vimman Maailma muovautuu -printtiä. Mietin, että miten saisi vähän pienemmässä mittakaavassa vähän samanmoista, marmoriväri -henkistä pintaa kangasväreillä. Joskus keväällä kokeilin ihan marmoriväreilläkin värjäämistä kankaalle, mutta se ei suoriltaan toiminut niinkuin ajattelin. Mutta nytpä tuli sitten mieleen aiemmin värkkäämäni musteläiskäkassi, ja siitähän se ajatus sitten lähti. 

Tää vaatis edelleen jatkokehittelyä, mutta silti tänne nyt jo! Koska mä tykkään! Erityisesti tuo sabluunapainaminen oli hauskaa puuhaa.

Ja ohjeentynkää, tietty!


MATERIAALEISTA

- Kangasvärit
Suosittelen lämmöllä EMO-tuotantoa, ja mikäli tulee värjättäyä aika-ajoin, niin kannattaa vähä satsata ja ostaa perusvärit + musta ihan pigmenteinä. Valmis kankaanpainoväri tai pelkkä painopasta ei nääs kestä ikuisuuksia, vaan menee about vuodessa klimpiksi. Pigmentit taas säilyy, ja painopastaa tai ruiskuemulsiota on nätty ostaa sitten lisää. Ja sekoittelemalla saa tietty mitä väriä tahansa aikaiseksi!

- Tiskirätti / body
Oma "tyhjä" tiskirätti löytyi Hobbypointista. Mutta toki vaikka bambukangas toimii yhtä hyvin. Todennäköisesti paremminkin! Pitää se vielä testata! Body on ihan henkkamaukan tätien ompelema. Mua laiskotti!

- (läpinäkyvä) muovipussi

- Kontaktimuovia jos suunnitelmissa on sabluunapainaminen

1.
Valkkaa valmiiksi haluamasi värit. Mä sekoitin myös mustaa valmiiksi, mutta totesin, että värit toisiinsa sekoittuessaan muodostaa kuitenkin hyvin tummiakin sävyjä. Niinpä jätin mustan käyttämättä. 

Lusikoi värejä muovipussin päälle yllänäkyvällä tavalla. Mutta HUOM! Painoväriä kannattaa laittaa enemmän, kuin mitä mulla tuossa yllä on! Varsinkin tuo tiskirätti imi itseensä niin paljon väriä, että painojälki jäi paikoin epätasaiseksi/puutteelliseksi. Eli väriä reippaasti!
Huomioi myös, että isommat "kasat" väriä, tuottavat tietenkin isomman samanvärisen pinnan. Eli värejä sen mukaan, minkälainen jälki on tavoitteissa.


 
2. 
Paina muovipussi kaksinkerroin, ja levittele värejä varovasti sormella painaen. Tässä kohtaa värejä voi sekoitella keskenään paljon, tai sitten vain hyvin vähän. Mitä voimakkaammin painat, sen voimakkaammin värit sekoittuvat toisiinsa.



3.
Avaa muovipussi varovasti. Aseta tiskirätti sanomalehtien päälle ja laske muovipussin väripuoli tiskirättiä vasten. Sivele sen jälkeen kädellä muovipussin päältä niin, että kaikki väri siirtyy kunnolla muovipussista kankaalle. Tässäkin kohtaa värit saattavat vielä jonkin verran sekaantua keskenään. 

4. 
Poista muovipussi ja anna työn kuivua hyvin. Kiinnitä sitten painoväri huolellisesti silittämällä. Mä vielä huuhtelin rätin huolellisesti ja nakkasin sen pesukoneeseen ennen käyttöön ottoa. Ainakaan eka pesukonepesu ei tehnyt väreille yhtikäs mitään!


SABLUUNALLA PAINAEN 



Sujauta bodyn sisään pahvia estämään värin leviämistä selkään. Kovempaa pintaa vasten on myös helpompi tehdä painotyö. Piirrä kontaktimuoville haluamasi kuvio ja leikkaa se irti. Jätä reippaasti ylimääräistä kontaktiomuovia kuvion ympärille suojaamaan kangasta. Liimaa kontaktimuovi bodyn/kankaan päälle. Kannattaa tässä kohtaa suojata loppukin kangas, sillä värin siirtovaiheessa on erittäin helppoa huitoa muovipussista väriä muuallekin kuin sille tarkoitettuun paikkaan...



Tee värin sekoitus muovipussin päälle kuten yllä ohjeessa (kohdat 1. ja 2.). Paina sitten muovipussilla väri sabluunan päälle. Silittele taas sormella väriä kiinni kankaaseen. Mä myös jonkin verran kuljetin sormella väriä sabluunan reunoilta kankaalle, niin kuvion rajoista tuli voimakkaammat.



Nosta muovipussi pois, ja poista myös kontaktimuovi varovasti. Anna taas kuivua, ja kiinnitä väri huolellisesti silittämällä. Pesin myös bodyn ensin käsin ja nakkasin vielä pesukoneeseenkin ennen käyttöä. 



Mä tykkään kauheasti erityisesti tuosta reivipandasta! Siinäkin ois voinut olla vähä enemmän painoväriä, mutta silti, se on supersiisti! Rätti on myös päässyt aktiivikäyttöön, joskin erityisesti sen kanssa aion kyllä jatkaa jatkokehittelyä. Mulla on muutenkin lisäkokeilukohteita tälle painotekniikalle. Je!

-hanne

2015/08/16

PUIKKOMAISTERIN SUKKAKIRJA


Sain kutsun elämäni ekoihin kirjanjulkkareihin ihanaiseen Snurreen, juhlistamaan uunituoreen Puikkomaisteri -blogia pitävän Tiina Kaarelan jokseenkin kaunista Puikkomaisterin Sukkakirjaa*. Siellä lankojen keskellä kilistettiin kirjalle, joka lienee ensimmäinen osa Puikkomaisterin neulekirjasarjaa. Käsi(ne)kirja on kuulemma jo hyvällä alulla! 

Mun hermothan ei oo laisinkaan kirjoneuletta-pienillä-puikolla-ja-superkaposella-langalla -tyyppiä, ja vitsi kun sukkien kohdalla niitä pitäis vielä tehdä kaksi! Ylivoimaista! Ainoat tekemäni kirjoneulesukat onkin paksusta langasta ja vieläpä eriparia! Niinpä olikin vähintäänkin mielenkiintoista kuulla kun Puikomaisteri heti ensitöikseen kertoi, että hänen kärsivällisyytensä on samaa luokkaa ja että ikäänkuin siksi juuri hän on kirjoneuletta lähtenyt neulomaan. Niin että kirjonneulekirjan voi julkaista myös ihminen, jonka kotoa löytyy parittomia sukkia ja joka on opetellut kirjoneulepitkäjänteisyyttä aivan tosissaan.



Ja siitä kirjasta. Onko teistä kukaan päässyt tätä jo selailemaan? Kirjasta löytyy siis reipas parikymmentä ohjetta, pääasiassa kirjoneulesukkiin. Niihin semmosiin, mitkä mahtuu kunnolla tavallisiinkin kenkiin ja joita kuuluu ulkoiluttaa mielellään vaikka läpinäkyvien kenkien kanssa. Kuviot on värikästä toisintoa mm. eri maiden kansanomaisten kirjontakuvioiden malleista. Löytyy kuulkaas ötökkää ja kukkasta, mutta samoin myös vähän geometrisempaa ja hillitympääkin. Omat suosikki on pitkällisen selailun jälkeen ehkäpä yllänäkyvät Susamikat, keltaharmaat Ohdakkeet tai nokkelasti nostettuja silmukoita hyödyntävät Otsot. Kirjassa on yleensä kaksi kokoa per sukka, ja selkeät kaaviot.

Kirja ei ole aloittelijoille, eikä tarvikkaan olla. Alussa käydäänkin läpi vain oleellisimpia juttuja ja kirjailijan itsensä vinkkejä. Puikkomaisterin persoonaa pilkahtaa "Kantapään kautta, mutta lue ainakin tämä" -kappaleen nimikoinnissa. Jooh, itellä ainakin tulee usein vähä skippailtua alkuhöpinät, vaikka niissähän se kirjailijan kokemus olisi varmaan tiivistettynä. Mutta nyt luin! Ja luin muuten myös "Äidillä on parhaat lelut" -kappaleen, ja sekin oli selkeästi munlaisille suunnattu. Nimittäin vinkkiviitosia erilaisista ohjelmista yms. teknologian tuottamista (kirjo)neulojan apuvälineistä. Peukkua tälle!


Jähtäväksi nää, saanko tsempattua itseni ohkaisen kirjoneulesukkaparin neulontaan. Mutta innostavalta kirja ainakin tuntuu! Ja inspiroituminenhan se on se kaikista mukavin juttu! Kirjailija itse kehotti lukemaan kirjan, katsomaan kaaviot ja sitten neulomaan mitä neuloo. Sen ainakin teen.

Kiitos kutsusta Snurren väelle ja vinkkinä muuten, että Moreeni kustantamolta näyttäis olevan tulossa muitakin jokseenkin mielenkiintoisia kirjoja tässä syksyn aikana. Erityisesti jäi kiinnostamaan Anna Verschikin Saumattomat neuleet. Niin ja tarttuihan sieltä Snurresta väistämättä pari lankakerääkin mukaan, se kun tuo syksy tuloillaan, niin pitää hiljalleen valmistautua. 

-hanne

*kirja saatu julkkareissa