2015/07/29

SUOSITUKSIA








6kk napsahti herra vauvelssonille mittariin ja meillä aloitettiin syöttötuoli- sekä ruokailuhommelit. Siinäpä avautui aivan uusi maailma, niin äidille kuin pojalle. Uuteen maailmaan liittyen tein syöttikseen kernikankaisen pehmusteen ja tuollaisen ruokalappuessun. Ja parit vinkkiviitosetkin mulla ois jakaa!

Tripp trapp syöttiksen pehmuste

Instagramissa jo jain tämän tekemiseen liittyvän tärkeimmän vinkin: Älä tee. Osta kaupasta. Oli rasittava tehdä. Mut nyt kun oon tuota tuossa viikonpäivät katellut, niin onhan se kuitenkin aika kiva, kivempi kun kaupantätien tekemät! Kuosina on Marimekon Kontti. Ja veikkaan, ettei homma olisi ollut lähes juuri lainkaan rasittavaa, jos olisin tehnyt niinkuin mun piti tehdä: ladannut kaavat Ruttuja -blogista ja tulostanut ne. Mutta ku tuo tulostin ei oikein toimi jajajaja kauheen vaikeeta kaikki jajaja, niin helpompaa oli mukamas vilkuilla kaavoja vaan näytöltä ja piirtää ne ite. Juu no ei ollut. Sainkin sitten todella vähä piirtää ja mittailla. Ja sit vähä korjailla. Ja silti sai nuo istuimen alle tulevat lipareet kiskoa paikalleen hampaat irvessä. Myös materiaali aiheutti päänvaivaa, Marimekon kerni on aikas tukevaa, ja sitä ei ollut kiva kääntää ompelun jälkeen, varsinkaan kun mukaan oli ommeltu vielä paksuhko pehmustekkin. Sit tarranauha oli loppu ja kanttinauhaa liian vähän. Niin että kauheen raskasta oli! 

Mutta oikeesti kaavat tulostamalla ja hieman paremmilla hermoilla varustettuna tääkin on varmasti aivan pala parsaa vaan! Ja vaikka kerni onkin hieman työläämpi ompelumateriaali, niin kyllä tuo pyyhittävyys on aivan lyömätön ominaisuus!


Hihallinen ruokalappu

Tätä ei ollut taas lainkaan rasittava tehdä! Nyt nimittäin oikein tulostin kaavat Sanna tekee ja purkaa -blogista! Autto kovasti! Kangas on usein kestovaipoissa käytettävää kosteudensulkukangasta PUL:ia, silleen että pinnoitettu puoli on ulospäin. Tuon kourun/taskun tein kaksinkertaisena, niin se pysyy paremmin auki (äitin idea, ei mun, kiitos äiti!). Kanttina toimi äitin kätköistä löytynyt kanttinauha kasari-ysärivaihteesta. Samaa on aikoinaan ollut mun verkkapuvussakin. Veikkaan, että oli muuten kulmakunnan coolein verkkapuku se! Tuli nimittäin kantin myötä tästäkin ruokalapusta maailman, tai ainakin suomen, diskoin ruokalappu!



Ja sit vielä yksi asia mitä voin suositella, ainakin näin reippaan kolmen viikon kokemuksella, on sormiruokailu! Me tykätään!

-hanne

2015/07/22

ENSINUKKE KAAVOINEEN




Näyttääkö ehkä tutulta tuo punavalkoinen nukke? Onko tullut ehkä jokunen vuosi(kymmen) sitten imeskeltyä samanmoisen nuken jalkoja tai rapsuteltua irti sen silmiä? Tuo taitaa olla niitä leluja, joita on löytynyt -80 luvulla monestakin perheestä, myös meiltä. Äiti sen kaiveli esiin muiden vanhojen vauvalelujen joukossa. Kangas on saumoista repeillyt ja letit on ikäänkuin olisi pitempikin festariviikonloppu takana (tai kolmen vauvan/lapsen riepottelu?), mutta koska se kiinnosti yhä tuota seuraavan sukupolven pötköttelijää, niin ei muuta ku kaavojen piirtoon!

Kaavat voi ladata klikkaamalla kuvia. Tulostaessa tarkista että tarkistusruutu on 1cm x 1cm.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/1248772/Ensinukke%20kaavat%201.pdf

https://dl.dropboxusercontent.com/u/1248772/ensinukke%20kaavat%202.pdf


MATERIAALIT

- Joustavaa kangasta vartalo- ja pääkappaleisiin. Mulla on vartalossa mustavalkoraidallista joustavaa velouria, hiuksina joustocollegea nurjapuoli oikeana puolena sekä kasvoissa nuden väristä trikoota.
- Tukikangas (joustava) kasvojen kirjailun taakse.
- Noin 2 cm paksua vaahtomuovia
- Kirjailulangat
- Palmikoihin villalankaa



VALMISTUS

- Jäljennä kankaille 2kpl vartalokappaleita, molemmat hiuskappaleet (takaraivo ja etuhiukset) sekä kasvokappale. 
- Leikkaa kappaleet, muista jättää hieman saumanvaroja! Ite jätin muualle kolme-neljä milliä, mutta kaulan kohtaan kannattaa jättää selvästi enemmän, sentin verran about sekä päähän että vartaloon!
- Ompele vartalokappaleet yhteen ja leikkaa pienet hakit kainaloihin, haaroihin sekä jalkateriin ja käsiin, niin työn saa käännettyä nätimmin. 

- Silitä tukikangas kasvojen taakse ja tee kirjailut
- Neulaa ja ompele etuhiukset kasvoihin. Mulle oli helpoin aloittaa ompelu keskeltä otsalta ja ommella ensin toinen sivu ja sitten taas keskeltä aloittaen toinen sivu. 
- Palmikoi letit ja ompele lettien toisiin päihin tiheää siksakkia.

- Kiinnitä palmikot sopiviin kohtiin muutamalla pistolla. Aseta pääkappaleet oikeat puolet vastakkain, ja ompele kappaleet yhteen. 
- Käännä kaikki kappaleet oikein päin.


- Jäljennä koko nukke vaahtomuoville kaavan mukaan ja leikkaa irti.
- Pyöristä vielä hieman nuken reunoja leikkaamalla reunoista pieni suikale irti. Näin nukke asettuu nätimmin kankaiden sisälle.
- "Pue" nukelle vartalo-osio sekä pää. Pistele käsin kaula kiinni vartalo-osioon esim. piilotikki -pistoin. Itse ompelin siis koko sauman käsin, periaatteessa ompelukoneella voisi ommalla toisen puolen valmiiksi, mutta silloin nuken "pukeminen" vaatisi vähän enemmän kikkailua.

VALMIS!





Näin jälkeenpäin kekkasin, että nukke olisi vielä kiinnostavampi, jos sen sisällä olisi vähä rapinaa! Jos siis teen vielä toisen, leikkelen ja ompelen ehdottomasti hieman kinkunpaistopussia nuken sisään!

-hanne

2015/07/12

SILLOIN TANSSITTIIN (ja tehtiin töitä)

Juhlapaikka hääpäivänä 2011. Kuva: Netta-Natalia

Juhlapaikka eilen


Meidän häistä tulee aivan kohta neljä vuotta! 

Tänään vähän kiertelin tässä vanhempieni pihapiirissä paikkoja, joissa häitä silloin helteisenä heinäkuun päivänä tanssittiin. Selasin myös kuvia hääpäivästä ja häiden rakentamisesta. Nyt kun vaikka tuolla konehallissa kävelee, niin tuntuu uskomattomalle että me saatiin loihduttua siitä niinkin tunnelmallinen tila! 

Mutta eihän se ihan helposti käynytkään, kyllä me duunia tehtiin ja saatiin myös aivan valtavasti apua. Löysin kuvia, jossa jopa Joken siskon 4v tytär istui pesuvadin edessä ja tiskasi leikkimökin leluastioita juhlakuntoon(!!) Että meillä todella pääsi vähä niinku koko suku ja vielä lauma kavereita tekemään töitä näiden juhlien eteen. Huh hei, kiitos vieläkin kaikille! Ja pahoittelut niille onnettomille, jotka häiden alla sattuivat liian lähelle meidän pihapiiriä, ja tulivat tempaistuksi mukaan rakennusprojektiin (mä kyllä silloin varoitin!)

Bändilava ja tanssilattia. Kuva: Netta-Natalia
Ne purettiin pois jo seuraavana päivänä häiden jälkeen.

Kuva vasemmalla: Netta-Natalia


 
Konehallin muutokseen kuului seinien ja lattian painepesuripesun sekä bändilavan ja tanssilattian rakentamisen lisäksi hallaharson ripustaminen kattoon, sillä ihan katon rajassa pesi useampikin pääskynen. Oltais saatu ehkä joku ikuinen hygieniapassikielto, jos linnut olis lennellyt ruokapöytien päällä hääjuhlassa. Hallaharsoa laitettiin hartaudella, niskat kierossa kattoparruihin nitojalla nitoen.

Yksi iso duuni konehallissa oli myös heinäpaaliseinän rakentaminen. Tuonne heinäpaalien taakse jää piiloon nääs pannuhuone sekä sen vieressä oleva iso turveläjä. Nämä nyt ei visuaalisesti oikein täyttänyt (morsiamen) juhlapaikkavaatimuksia, ja pelkkä hallaharsoseinä ei tuntuntu riittävältä, joten isä kekkasi roudata paikanpäälle heinäpaaleja ja pinota niistä kolmimetrinen seinä. Mietitytti kyllä mahdolliset heinäallergikot, heh, mutta juhlatila oli hyvin ilmastoitu, muutamaa allergikkovierasta varoitettu (plus sijoitettu vähän kauemmas paaleista) ja vessojen tarvekoreissa oli tarjolla Heinixiä. Ne kyllä taisi jäädä käyttämättä. 

Vanha kuivaaja kesällä 2010, vuosi ennen häitä


Bar Kuivaaja kesällä 2011, muutama päivä ennen häitä
Bar Kuivaajaa eilen



Häiden "jatkopaikka", Bar Kuivaaja, aukeni kahvittelun ja toisen ohjelmatuokion jälkeen. Bar kuivaajasta löytyi sohvia, tuoleja, karkkibuffetti sekä tee-se-itse -drinkkibaari (täällä vilahdus Bar Kuivaajasta hääpäivänä). Juhlaa varten pihaan ajettiin uusi sora (ettei piha olisi mahdollisten sateiden sattuessa aivan mudalla), ja kuivaajan edusta koristeltiin kukkasin. Tuossa kesän 2011 kuvassa kaikki järjestelyt ei ole vielä ihan paikallaan. Niin ja vuosi ennen häitä, siis 2010, kuivaajan sisällä olevat viljakaukalot purettiin, viljaluukkuihin rakennettiin ikkunat ja etupuolelle kaksi ovea, lisäksi koko komeus maalattin. No ok, kuivaaja oli jokatapauksessa tarkoitus joko purkaa pois tai kunnostaa, joten ihan pelkästään häitä varten ei kuivaajaa laitettu. Bar Kuivaaja toimii tänäpäivänä ulkovarastona, mutta esim. baaritistki sekä karkkibuffettipöytä ovat siellä yhä paikallaan.




Jooh, vähän tuli tosiaan hurahdettua häihin! Näiden yllämainittujen puuhien lisäksi häihin rakennettiin ja näperreltiin mm. useita heinäseiväsaitoja, kylttejä, servettirenkaita, valaisimia, vedettiin sähköjä, metsästettiin kirpputoreilta kamaa, kollattiin omia ja sukulaisten varastoja, rakennettiin liitutauluja ikkunankehyksistä, väkerreltiin keksitelineitä, kunnostettiin maitokärryt sun muita kohteita, ommeltiin viirinauhaa ja leivottiin kakkuja. Sekä mulle henk.koht. isoimpana duunina oli 146 koristetyynyn painaminen ja ompeleminen vieraille tuoleille paikkamerkeiksi ja istuintyynyiksi. Koska en tuolloin vielä blogannut (ja siis kuvannut kaikkea tekemääni) ei noista tyynyistä ole kuin muutama hassu kuva olemassa, tuossa yllä olevat siis lähinnä.

Näin neljä vuotta myöhemmin koko projekti tuntuu osittain ihan kajahtaneelta, mutta jos nyt pitäisi uudelleen valita, niin...kyllä mä päätyisin tekemään koko projektin uudelleen! No, ehkä pienin muutoksin. Tämä puolen vuoden häiden rakentamisprojekti oli ehdottomasti suurin, vaativin ja mielenkiintoisin projektini ikinä. Ja juuri Jokeltakin varmistin, että enhän oo ainut, jonka mielestä koko työ oli kaiken lisäksi todella antoisaa ja hauskaa. En ollut. Projekti paisui osittain senkin vuoksi, että itseni lisäksi ideoimassa oli lauma muitakin yhtä innostuineita kässämuijia ja remonttireiskoja!

En kuitenkaan suosittele tätä kaikille :D Ylipäätänsä häitään suunnitteleville antaisin kaksi ohjetta: 
1) Häiden pitää olla täysin oman näköiset
2) Se, minkälaiset (ja siis kuinka suuritöiset) häät haluaa, olisi hyvä päättää puoli vuotta ennen häitä. Koska vitsi mua olis harmittanut jos olisin vaikka vasta 2kk ennen häitä keksinyt, että haluankin tehdä tämän ja tuon. En olisi ehtinyt!

Nyt ehdin, nautin ja iloitsin!

-hanne

ps. sain myös häiden myötä itselleni erihyvän aviomiehen! :D

2015/07/03

TAIVAAN LINTU


Mä jo ajattelin että kun en kuitenkaan joka riepua aijo eilen teinissä esitellä, niin jääköön tämä välistä....että teillä valuu ehkä jo korvista (silmistä?) mun ompelut! Mutta kun tänäänkin kattelin sitä tuossa tuolin sarjalla roikkumassa ja mietin että vitsi kun siitä tulikin kiva, niin totesin että kamoon, mähän kirjoitan käsityöblogia! Niin että laitanpa tän nyt tähän näytille ja sanon että moi, ite tein itelleni tosi kivan hupparin!

Ja erityisen kivan tästä tekee tämän synty. Osallistuin nääs juhannuksena yhden facen ompeluryhmän juhannustempaukseen, jossa osallistujat ostivat itselleen yllätysmateriaalipaketin Verson puodista. Paketin sai avata perjantaina, ja valmiista työstä piti olla kuva facessa sunnuntaina. Tekemiseen ohjeita saatiin tämän verran:

Jotain vanhaa?
Jotain uutta!
Jotain keltaista.
Jotain maxia.
Juhannusyön vapautta!
Let's wave it!
Let's do it! 

Ja paketista paljastui puolitoista metriä Verson puodin Vapaa kuin taivaan lintu -kangasta sekä pätkä keltaista pompom-nauhaa. Kangas oli oikein postitiivinen yllätys, sellainen jota en ehkä olisi ite ekana tilannut, mutta jota olin moneen kertaan kuitenkin käynyt katsomassa. Mutta aika haaste tämä silti mulle oli, kun mä tarvin yleensä aika paljo päänsisäistä suunnitteluluaikaa. Nyt piti heti perjantaina saada tämä hyvin matkaan, sillä lauantaina meillä oli vähän juhannusrientojakin.


Olin jo etukäteen miettinyt, että tekisin ehkä hupparin jos materiaali riittää, ja tämä kangas/kuosi sopi ajatukseen erihyvin. Ohjeiden myötä jalostin huppariin keltaisen napin, maxikokoisen (keltaisen) taskun ja kauluksen/hupun. Keltainen kangas on vanhaa, hupun vuorikangas uutta. Tumman harmaa olisi sopinut hupun vuoriksi paremmin, mutta koska kaupat oli kiinni, piti työskennellä niillä materiaaleilla joita oli käsillä. Pompom-nauhaa ompelin parin palluran verran taskun pohjalle hypistelymuhvi -tyyppisesti omia levottomia käsiäni varten, olkoonkin että Jokke se jaksoi vitsailla taskubiljardista.

Kankaan jämmistä tein huivin, jonka reunaan laitoin loput pompom-nauhasta sekä jatkoksi omista varastoista löytynyttä harmaata pompom-nauhaa. Huivi menee kyllä vielä uusiksi paininjalan alle, sillä totesin että se kyllä pitää myös vuorittaa. Mutta kiva siitäkin sitten tulee!


Kaavan pohjana on jälleen mun luottokaavaksi vakiintunut Ruskamekko, hupun kaavoitin/kuosittelin yhden Joken ostohupparin sekä Ruskamekon oman piippukauluksen pohjalta. Mä tykkään! 

Noin, esitelty on! Sainpas sen mielenpäältä tänne! Nyt mä lennähdän mökille, siellä mulla ei ole ompelukonetta, joten ehkä pääsen taas eteenpäin Kappa-huivissanikin. Ja voispa taas yrittää vaivata päätä muillakin ideoilla! Morjenttes ystävät hyvät!

-hanne